Lintujärjestöt vaativat rahoitusta kosteikkojen hoitoon
Mediatiedote 17.3.2019
Viime viikolla julkaistun uhanalaisarvion mukaan parhaille lintujärville ja merenlahdille keskittyvällä kosteikkolinnustolla menee erityisen huonosti. BirdLifen vuosikokoukseen Poriin kokoontuneiden Suomen lintuyhdistysten edustajat vaativat, että maamme tärkeimpien lintuvesien hoitoon ja kunnostukseen on varattava 40 miljoonaa euroa tulevan hallituskauden aikana.
BirdLifen mukaan lintukosteikkojen tehohoidolla voidaan merkittävästi vähentää uhanalaisten ja silmälläpidettävien lintulajien määrää, sillä kosteikkotoimet hyödyttäisivät näistä lähes 50 lajia. Lisäksi hoito hyödyttäisi kymmeniä muita lintulajeja sekä muuta luontoa.
Kosteikot, kuten lintujärvet ja merenlahdet, ovat tärkeitä pesimäpaikkoja ja välttämättömiä muutonaikaisia lepäily- ja ruokailupaikkoja sekä Suomessa pesiville että Suomen kautta muuttaville linnuille. Muuttoaikaan kosteikoilla ruokailee myös muissa elinympäristöissä pesiviä lintuja. Kosteikot ovat myös suosittuja luontomatkailukohteita.
Linnuille tärkeimmät kosteikot ovat ylirehevöityneet, kasvaneet umpeen, ja niiden rakenne on yksipuolistunut. Kosteikkoluonnon hyvä tila on palautettavissa esimerkiksi ruoppauksien, ruovikoiden niiton, vedenkorkeuden noston ja rantalaidunnuksen lisäämisen avulla. Kosteikoille tulevia ravinnemääriä on vähennettävä ja ravintoketjuja kunnostettava särkikalojen tehokalastuksin.
Hoitotoimista hyötyy muun muassa äärimmäisen uhanalaiseksi todettu punasotka. Lajin pesimäkanta oli 1990-luvun puolivälissä yli 10 000 paria, mutta nykyään alle 1 000 paria. Porissa Kokemäenjoen suistossa pesimäkanta oli viime vuonna romahtanut vain kahdeksaan pariin kuuden vuoden takaisesta 33 parista.
”Satakunta on kuuluisa lintukosteikoistaan, joille saapuu lintuharrastajia ympäri Suomen. Monien järvien ja merenlahtien pesivät vesilintukannat ovat merkittävästi pienentyneet viime vuosina”, kertoo Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen suojeluvastaava Sami Luoma.
Kosteikkojen tilan heikkeneminen on tunnistettu ongelmaksi jo kauan, mutta kosteikkoja on hoidettu tarpeeseen nähden aivan liian vähän. BirdLifen jo vuonna 2011 julkaiseman arvion mukaan tärkeimpien lintukosteikkojen hoitoon tarvitaan noin 40 miljoonan euron rahoitus. Tämä loisi työpaikkoja sekä erilaisten hoitotoimien että luontomatkailun edellytysten paranemisen kautta.
”40 miljoonaa euroa seuraavan hallituskauden aikana voi kuulostaa paljolta. Se on kuitenkin valtion budjetissa pieni summa. Ympäristölle haitalliset valtion tuet ovat selvitysten mukaan miljardeja. Luonnon monimuotoisuuden arvon pitää näkyä seuraavassa hallitusohjelmassa”, vaatii BirdLifen hallituksen puheenjohtaja Johan Hassel.
Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: brunand (punasotka)
LISÄTIETOJA
- Margus Ellermaa & Andreas Lindén 2011: Suomen linnustonsuojelualueiden tila: suojelu on unohdettu ja linnut voivat huonosti – Linnut-vuosikirja 2010:142–148 (pdf)
suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 010 406 6205, teemu.lehtiniemi(at)birdlife.fi
BirdLife Suomi ry