BirdLife Suomi Sääksi. Kuva: Jorma Tenovuo.  
Järjestö
Liity tai tue
Tapahtumat
Tiedotteet
Lintuhavainnot
Linnut ja harrastus
Suojelu ja tutkimus
Julkaisut ja tuotteet

Lintuvaruste-kauppa
BirdLife International

på svenska
in English

BirdLife Suomi ry
Annankatu 29 A 16
00100 Helsinki
puh. (ark. klo 10–15)
09 4135 3300
fax 09 4135 3322
toimisto@birdlife.fi
Henkilöstö
Osoitteenmuutos

 
Tiedotteet
Haluatko BirdLife Suomen mediatiedotteet itsellesi tuoreeltaan sähköpostilla? Ilmoita nimesi ja sähköpostiosoitteesi osoitteeseen toimisto@birdlife.fi. Laita viestin otsikoksi "Tilaan mediatiedotteet". Lista päivitetään noin kahden viikon välein.

 


Mediatiedote 22.8.2016
Lintuharrastus kiinnosti yli tuhatta messuvierasta

Suomen ensimmäiset lintumessut järjestettiin lauantaina 20.8. Helsingin Viikissä. Lintuharrastuksen messutapahtumaan kävi tutustumassa lähes 1 500 vierasta.

Kauniissa kesäsäässä jaettiin lintutietoutta, esiteltiin lintuharrastusvälineitä ja osallistuttiin asiantuntijoiden opastamille linturetkille. Juuri tapahtuman alkaessa messualueen yli lensi harvinainen arosuohaukka ja vähän myöhemmin vielä toinen. Retkillä nähtiin myös muuttava maakotka ja yhteensä yli 70 lintulajia.

Ohjelmalavalla esiintyivät Dick Forsman, joka on maailman parhaita petolintuasiantuntijoita, sekä luontotoimittaja Lasse J. Laine. Lisäksi kuultiin esitykset muun muassa vahingoittuneiden lintujen hoidosta sekä Välimeren alueen laittomasta pikkulintujen metsästyksestä. Esiintyjiä haastatteli Paul Segersvärd.

”Lintuharrastuksen suosion kasvu näkyy selvästi. Tällaiselle tapahtumalle oli selvästi kysyntää”, toteaa toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa BirdLife Suomesta.

Lintumessujen järjestelyistä vastasivat BirdLife Suomi ja Suomen Lintuvaruste Oy. Messujen tuotolla tuetaan lintujen suojelua.
 

Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: stäpphök (arosuohaukka), kungsörn (maakotka)

 

VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä

LISÄTIETOJA

  • Lintumessut BirdLife Suomen verkkosivuilla
  • toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa, p. 040 547 6175
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 17.8.2016
    BirdLife ja Metsästäjäliitto: Sorsastuksessa muistettava kestävät riistakannat ja hyvät metsästystavat

    Sorsastuskauden alkaessa BirdLife Suomi ja Suomen Metsästäjäliitto muistuttavat hyvistä metsästystavoista. Ammuttava lintu on aina tunnistettava ennen laukausta. Ampumamatka on pidettävä riittävän lyhyenä, mikä haulikolla tarkoittaa alle 30 metriä. Noutavan koiran käyttö metsästäjän apuna on ehdottoman suositeltavaa.

    Järjestöt suosittelevat, että ensisijaisesti metsästettäisiin lajeja, joiden kannankehitys on pitkällä aikavälillä suotuisa. Näitä ovat tärkeimmät riistasorsamme sinisorsa, telkkä ja tavi. Uhanalaisia riistasorsia ei järjestöjen mukaan tulisi metsästää.

    Vesilintujen pesinnät ovat tänä vuonna olleet normaalissa aikataulussa, ja keskenkasvuisia poikasia on lintuvesillä vähän. Ulkosaaristossa on sen sijaan vielä paikoin paljon pieniä poikasia muun muassa tukkakoskelolla ja tukkasotkalla. Niillä kohteilla, joilla on myöhäisiä poikueita, sorsastus kannattaa aloittaa vasta syyskuussa.

    –Toivomme, että metsästäjät edelleen kiinnittävät huomiota varmaan lajitunnistukseen ennen riistalaukausta, sanoo Metsästäjäliiton vesilintuasiantuntija Jaska Salonen.

    Kestävään metsästykseen kuuluu myös riistan elinympäristöistä huolehtiminen. Metsästys- ja luonnonsuojelujärjestöt voivat tehdä yhteistyötä esimerkiksi lintukosteikkojen perustamiseksi ja kunnostamiseksi.

    – Esimerkki hyvästä yhteishankkeesta on Sammalistonsuon tuore kosteikko Riihimäellä, Salonen jatkaa. Hän suositteleekin metsästäjiä yhteistyöhön lintuharrastajien kanssa. Molemmat voivat oppia toisiltaan, kun henki on hyvä.

    Metsästettävistä vesilintulajeista jouhisorsa, heinätavi, tukkasotka, punasotka ja tukkakoskelo on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaisiksi ja metsähanhi, haapana, haahka ja isokoskelo vaarantuneiksi. Metsähanhen metsästys on tänäkin vuonna kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Myös merihanhen metsästys sisämaassa on kielletty.

    – Seurantojen mukaan moni uhanalainen vesilintulaji vähenee edelleen. Niiden metsästystä pitää välttää, sillä metsästyskuolleisuuteen on helpompi vaikuttaa kuin muihin vähenemisen syihin, kertoo BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.

    Molemmat järjestöt toivovat lintukantojen seurannan ja saalistilastoinnin parantamista.

    Sorsalintujen metsästys alkaa lauantaina 20.8. kello 12.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: gräsand (sinisorsa), knipa (telkkä), kricka (tavi), småskrake (tukkakoskelo), vigg (tukkasotka), stjärtand (jouhisorsa), årta (heinätavi), brunand (punasotka), sädgås (metsähanhi), bläsand (haapana), ejder (haahka), storskrake (isokoskelo), grågås (merihanhi)
     

    BirdLife Suomi on valtakunnallinen lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö, jolla on yli 18 000 jäsentä ja tukijaa.

    Suomen Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on 160 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa.

     

    LISÄTIETOJA

    suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633
    s-posti tero.toivanen@birdlife.fi
    BirdLife Suomi ry
    www.birdlife.fi

    vesilintuasiantuntija Jaska Salonen, p. 040 561 5076
    s-posti jaska.salonen@metsastajaliitto.fi
    Suomen Metsästäjäliitto – Finlands Jägarförbund ry
    www.metsastajaliitto.fi

     


    Mediatiedote 15.8.2016
    Suomen ensimmäiset lintumessut

    Suomen ensimmäiset lintumessut järjestetään ensi lauantaina 20.8. Helsingin Viikissä. Lintuharrastuksen messutapahtumassa klo 10–18 on lintuharrastusvälineiden esittelyä, opastettuja linturetkiä ja lintuaiheista ohjelmaa. Messualueelle on vapaa pääsy.

    Messuilla on mukana lintuharrastusvälineiden maahantuojia, matkanjärjestäjiä, luontokirjojen kustantajia sekä lintuharrastusjärjestöjä. Ohjelmalavalla esiintyvät muun muassa petolintuguru Dick Forsman ja luontotoimittaja Lasse J. Laine. Ohjelmassa on myös esitykset muun muassa vahingoittuneiden lintujen hoidosta sekä Välimeren alueen laittomasta pikkulintujen metsästyksestä. Esiintyjiä haastattelee Paul Segersvärd.

    Messujen ajan järjestetään opastettuja kävelyretkiä tunnin välein klo 10.30–16.30. Alle tunnin mittaisilla linturetkillä tutustutaan Viikin koetilan peltojen lintuihin asiantuntevan oppaan johdolla. Aamuvirkuille on lisäksi tarjolla opastettu pitempi retki klo 8. Retkille lähdetään Gardenian kasvihuoneen pääovelta, messualueen reunalta.

    ”Lintumessuille ovat tervetulleita kaikki linnuista kiinnostuneet. Paikalla olevilta asiantuntijoilta voi kysellä linnuista mitä tahansa”, kannustaa toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa BirdLife Suomesta.

    Lintumessujen järjestäjinä ovat BirdLife Suomi ja Suomen Lintuvaruste Oy. Messut järjestetään Viikissä osoitteessa Koetilantie 1. Messujen tuotolla tuetaan lintujen suojelua.
     

    LISÄTIETOJA

  • Lintumessut BirdLife Suomen verkkosivuilla
  • toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa, p. 040 547 6175
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 21.6.2016
    Lintujen pesimärauhaa kunnioitettava juhannuksena

    BirdLife Suomi pyytää juhannuksen viettäjiä muistamaan, että lintujen pesimäsaarille ja -luodoille ei pidä pesimäaikaan rantautua. Myös juhannuskokon paikka on valittava linnut ja muu luonto huomioiden.

    Lintuluodoilla pesivillä lokeilla, tiiroilla, sorsilla ja kahlaajilla on juhannuksen aikaan runsaasti sekä munapesiä että pieniä poikasia. Lyhytkin oleskelu pesimäpaikalla voi aiheuttaa pesinnälle merkittävää tuhoa. Juhannuskokon rakentaminen ja polttaminen pienellä luodolla tuhoaa usein pesimälinnuston täysin.

    Lintujen pesinnän häiritseminen ja pesien vahingoittaminen on luonnonsuojelulailla kielletty.*

    Parhaita lintujen pesimäpaikkoja ovat yleensä pienet, vähäpuustoiset tai puuttomat luodot. Vaikka yhtään pesää tai poikasta ei näkyisikään, ihmistä kohti hyökkäilevät tai varoitellen lentävät linnut ovat varma merkki pesinnästä. Tällaiselta paikalta on syytä poistua välittömästi.

    Maihinnousua lintujen pesimäpaikoille on suositeltavaa välttää vähintään heinäkuun lopulle asti. Pesimärauhan turvaaminen on tärkeää esimerkiksi usean uhanalaisen vesilintulajin ja uhanalaisen selkälokin suojelemiseksi.

    selkälokki ruotsiksi: silltrut

    LISÄTIETOJA:

    suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 0400 749 786
    BirdLife Suomi ry

    * Luonnonsuojelulain 39 §:n pesinnän suojaa koskeva kohta:

    Kiellettyä on rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden:

    • 1) tahallinen tappaminen tai pyydystäminen;
    • 2) pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen; ja
    • 3) tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla.

     


    Mediatiedote 13.6.2016
    Yli puolet linnunpöntöistä asuttuja

    BirdLife Suomen Pönttöbongaus-tapahtuman alustavien tulosten mukaan yli puolet linnunpöntöistä on tänäkin kesänä asuttuna. Määrä on suunnilleen sama kuin viime vuonna, mutta yleisistä pönttöpesijöistä kirjosieppoja on hieman viime vuotta vähemmän ja pikkuvarpusten määrä on huvennut selvästi.

    Pesintä havaittiin nyt 53 prosentissa linnunpöntöistä. Viime vuonna vastaava luku oli 54 ja edellisenä 59 prosenttia. Koska kaksi edellistä kesää ovat olleet pesinnöille hyvin hankalia, pieni väheneminen on odotettua, mutta suurta romahdusta pönttölintujen kannoissa ei näytä tapahtuneen. Tämän vuoden pesinnät vaikuttaisivat lämpimän kevään ansiosta olevan hieman keskimääräistä varhaisempia.

    Alustavat tulokset perustuvat noin 2 200 paikan ja 18 000 pöntön havaintoihin. Yleisimmät pöntöissä pesivät linnut olivat kirjosieppo, talitiainen ja sinitiainen. Ne kattoivat jälleen lähes 80 % ilmoitetuista pesinnöistä. Kirjosiepon runsaus väheni jonkin verran viime vuodesta, mutta tiaisten määrät näyttävät pysyneen ennallaan. Vähissä tänä vuonna on sen sijaan käenpiika, jonka runsaus näyttäisi tähänastisten tulosten perusteella puolittuneen. Myös tällä vuosituhannella suuresti runsastuneen pikkuvarpusen havaintomäärä putosi nyt noin neljänneksen viime vuodesta.

    Viikonloppuna järjestetyn Pönttöbongauksen tavoitteena on kerätä tietoa pönttölintujen pesinnästä ja kannanmuutoksista sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan. Tapahtuma järjestettiin nyt neljännen kerran.

    Pönttöbongaushavaintoja voi ilmoittaa vielä sunnuntaihin 19.6. saakka tapahtuman verkkosivuilla www.ponttobongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja.

    Tapahtuman tulossivuilla voi tarkastella lajikohtaisesti, missä pönttöpesintöjä on havaittu ja missä vaiheessa eri lajien pesinnät nyt ovat eri puolilla Suomea.  

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: svartvit flugsnappare (kirjosieppo), talgoxe (talitiainen), blåmes (sinitiainen), pilfink (pikkuvarpunen), göktyta (käenpiika)

    VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa

    LISÄTIETOJA:

    suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 8.6.2016
    Viikonloppuna bongataan pönttölintuja

    Tulevana viikonloppuna 11.–12.6. kuka tahansa voi osallistua luontotiedon kartuttamiseen osallistumalla Pönttöbongaukseen. Tapahtuman tavoitteena on kerätä tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan. Osallistujilta kysytään, mitä linnunpönttöjä omalla pihalla tai muulla tarkkailupaikalla on sekä mitä lajeja pöntöissä pesii tai on tänä vuonna pesinyt.

    BirdLife Suomi odottaa havaintojen kertovan myös pesinnän ajoittumisesta eri puolilla maata. Onko lämmin loppukevät vaikuttanut pönttölintujen pesintäaikatauluun? Näkyvätkö kahden edelliskesän heikot pesimätulokset esimerkiksi kirjosieppojen määrissä?

    BirdLife korostaa, että pönttölintuja on tarkkailtava lintuja häiritsemättä. Pönttöihin ei pidä kurkkia tai pönttöjä avata.

    Havainnot pönttölinnuista voi ilmoittaa osoitteessa www.ponttobongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. Pönttöbongauksen tulokset päivittyvät tapahtuman aikana BirdLife Suomen sivuille.

    Pönttöbongaus järjestetään nyt neljättä kertaa. Viime vuonna tapahtumaan osallistui yli 5 000 ihmistä, ja kaikkiaan ilmoitettiin lähes 30 000 linnunpöntön tiedot.
     

    Tiedotteen laji ruotsiksi: svartvit flugsnappare (kirjosieppo)

     

    VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa

    LISÄTIETOJA

    suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 2.6.2016
    Osallistu Pönttöbongaukseen – mitä lintuja pöntöissäsi pesii?

    BirdLife Suomi järjestää runsaan viikon kuluttua 11.–12.6. Pönttöbongaus-tapahtuman. Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa tapahtumassa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja. Tapahtuman tavoitteena on kerätä tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan.

    Osallistuakseen Pönttöbongaukseen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä Pönttöbongaus ole kilpailu. Osallistujaa pyydetään kertomaan, paljonko ja millaisia linnunpönttöjä tarkkailupaikalla on sekä mitä lajeja pöntöissä pesii tai on tänä vuonna pesinyt.

    Havainnot pönttölinnuista voi ilmoittaa osoitteessa www.ponttobongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. Pönttöbongauksen tulokset päivittyvät tapahtuman aikana BirdLife Suomen sivuille.

    Pönttöbongaus järjestetään tänä kesänä neljättä kertaa. Viime vuonna tapahtumaan osallistui yli 5 000 ihmistä, ja kaikkiaan ilmoitettiin lähes 30 000 linnunpöntön tiedot. Tänä vuonna tietoja odotetaan enemmän, sillä Ylen Miljoona linnunpönttöä -kampanjassa on rekisteröity jo lähes 800 000 linnunpönttöä.

    Pönttöbongauksen suojelijana toimii luontotoimittaja Juha Laaksonen.

    OSALLISTUMISOHJEET

    • Pönttöbongaukseen voi osallistua kuka tahansa ja missä tahansa Suomessa. Havaintopaikka voi olla esimerkiksi piha, tontti tai kesämökki. Pönttöbongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä tapahtumassa ole osallistumismaksua.
    • Havainnot ilmoitetaan BirdLifelle verkkolomakkeella. Lomakkeella pyydetään tiedot muun muassa tarkkailupaikalla olevista linnunpöntöistä ja niissä havaituista pesinnöistä. Lomake ja tarkemmat ilmoitusohjeet löytyvät osoitteesta www.ponttobongaus.fi.
    • Havaitsemasi pönttöpesinnät voit ilmoittaa myös postikortilla osoitteella BirdLife Suomi / Pönttöbongaus, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Merkitse korttiin lisäksi osoitteesi ja tarkkailupaikan osoite.
    • Havainnot pyydetään ilmoittamaan viimeistään sunnuntaina 19.6.

    VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa

    LISÄTIETOJA

    suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 19.5.2016
    Arktiset linnut rikkoivat Suomen ennätyksiä

    Arktisten lintujen muutto on huipentunut tällä viikolla vaikuttavaan valkoposkihanhen massamuuttoon. Suomen ennätyksiä on rikottu BirdLife Suomen lintuasemalla Porvoon Söderskärillä, jossa arktisten lintujen muuttoa on seurattu yhtäjaksoisesti noin 50 vuotta.

    Valkoposkihanhien muutto alkoi lauantaina ja voimistui päivä päivältä. Tiistaina Söderskärillä laskettiin yli 170 000 muuttavaa hanhea ja keskiviikkona peräti 290 000 hanhea, mikä on hanhien päiväsummana uusi Suomen ennätys. Lähes kaikki lajilleen määritetyt hanhet olivat valkoposkihanhia. Eiliseen mennessä Söderskärillä on muuttanut tänä keväänä lähes 550 000 hanhea.

    Keskiviikkona valkoposkihanhimuuttoa sai ihailla laajalla rintamalla läntiseltä Uudeltamaalta Etelä- ja Pohjois-Karjalaan. Yli 110 000 hanhen muuttoja kirjattiin Inkoossa, Helsingissä ja Lappeenrannassa. Lukuisia parvia lensi myös suoraan Helsingin yli.

    Maanantaina Söderskärillä havainnoitiin voimakasta vesilintumuuttoa. Päivän aikana itään muutti yli 570 000 vesilintua. Lajilleen tunnistettiin yli 280 000 allia ja 230 000 mustalintua. Mustalintujen päiväsumma on tiettävästi suurin Suomessa koskaan laskettu. Kevään aikana Söderskärillä on laskettu jo lähes 1,4 miljoonaa muuttavaa arktista vesilintua.

    Maanantaina todettiin myös kuikkien huippumuutto. Kirkkonummen Mäkiluodosta laskettiin yli 7 000 ja Söderskäriltä 13 739 kuikkaa tai määrittämätöntä kuikkalintua. Myös se on uusi Suomen ennätys. Söderskärillä on laskettu jo noin 24 000 kuikkalintua.

    Toukokuussa Suomenlahtea pitkin muuttaa satojatuhansia hanhia ja sukeltajasorsia sekä kymmeniätuhansia kuikkalintuja ja kahlaajia kohti arktista tundraa. Pääjoukot matkaavat pitkin Suomenlahtea, josta ne siirtyvät mantereen päälle yleensä itäisellä Suomenlahdella. Sisämaassa muuttajia nähdään paljon vähemmän.

    Arktisten lintujen muutto eli arktika on loppukevään odotetuin muuttonäytelmä, jota sadat lintuharrastajat seuraavat ulkosaaristossa. Muun muassa sepelhanhen ja tundrakurmitsan päämuutto on vielä edessä. Virolahdella arktikaa seurataan sunnuntaihin asti Arktika-päivillä.
     

    Tiedotteen lajit ruotsiksi: vitkindad gås (valkoposkihanhi), alfågel (alli), sjöorre (mustalintu), storlom (kuikka), prutgås (sepelhanhi), kustpipare (tundrakurmitsa)

     

    VALOKUVA muuttavista valkoposkihanhista vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä

    LISÄTIETOJA

  • Lintutilanne 17.5. BirdLife Suomen verkkosivuilla
  • Arktika-päivät
  • tiedottaja Jan Södersved, p. 040 5555 393
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 12.5.2016
    Havaintoja koskikarasta kaivataan tänä kesänä

    BirdLife Suomen vuoden lintu on virtavesien tyrskyissä viihtyvä koskikara. Sen pesimäkanta ja kesäaikainen esiintyminen tunnetaan puutteellisesti, ja siksi BirdLife toivoo suomalaisten havaintoja koskikarasta tänä kesänä. Lajin havaitsee pesimäpaikoillaan varmimmin touko- ja kesäkuussa.

    Koskikara on suunnilleen kottaraisen kokoinen ja muistuttaa sitä myös väritykseltään. Se on pääosin harmaanmusta, mutta on helppo tuntea valkeasta rinnastaan ja lajityypillisestä käyttäytymisestä. Koskikara seisoskelee virtavesien äärellä rantakivillä ja hyppää välillä virtaan uimaan ja sukeltamaan.

    Koskikarat pesivät puhdasvetisten jokien ja purojen varsilla. Pesimäkanta painottuu Lappiin ja Koillismaalle, missä arvioidaan pesivän noin 300 paria. Koskikaran voi kuitenkin tavata pesivänä lähes mistä tahansa Suomessa; myös Etelä- ja Keski-Suomen virtavesillä pesii pieni kanta. Varsinkin Etelä-Suomessa suosittuja pesäpaikkoja ovat sillat, padot, myllyt tai muut ihmisen tekemät rakenteet.

    Koskikara on arvioitu Suomessa uhanalaiseksi. Se luokitellaan vaarantuneeksi pienen pesimäkannan ja kannan ilmeisen vähenemisen vuoksi. Kannankehityksestä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa.

    Koskikaran pesimähavainnot voi ilmoittaa sähköpostitse osoitteeseen koskikara@birdlife.fi. Viestissä on hyvä kertoa mahdollisimman tarkat paikkatiedot (esimerkiksi karttalinkki), havainnon päivämäärä, lintujen lukumäärä ja mahdolliset pesintään viittaavat tiedot

    BirdLife Suomi nimeää vuosittain vuoden linnun. Viime vuonna kerättiin havaintoja haara- ja räystäspääskystä.
     

    Tiedotteen lajit ruotsiksi: strömstare (koskikara), ladusvala (haarapääsky), hussvala (räystäspääsky)

     

    VALOKUVA koskikarasta vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Petri Vainio) mainittava

    LISÄTIETOJA

  • Vuoden lintu BirdLife Suomen verkkosivuilla
  • suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 7.5.2016
    Ruusulokki yllätti Tornien taistossa

    BirdLife Suomen Tornien taisto -tapahtuma järjestettiin tänään 23. kerran. Tapahtumaan osallistuttiin yli 300 lintutornissa ympäri maan, ja torneissa kävi yli 2 300 ihmistä.

    Lintuja havainnoitiin lähes koko maassa aurinkoisessa ja lämpimässä säässä, ja hyönteissyöjälintuja havaittiin jo monipuolisesti. Tapahtuman aikana kello 5–13 havaittiin noin 220 lajia. Päivän erikoisin havainto oli Janakkalan Röyhynsuolla lintutornin edestä yllättäen löytynyt ruusulokki. Tämä arktinen lokkilaji on havaittu Suomessa aikaisemmin vain kahdeksan kertaa, viimeksi vuonna 2012.

    Muita suurharvinaisuuksia olivat muun muassa amerikantavi Jämsässä sekä muuttava isokihu Kokkolan Vattajassa, jossa kirjattiin myös päivän korkein lajimäärä (110). Samaan lajimäärään päästiin Porissa Yyterin Sannannokan lintutornissa. Vähintään sata lajia havaittiin kaikkiaan 17 tornista rannikkoalueella Virolahdelta Lumijoelle. Sisämaassa eniten lajeja (96) havaittiin Outokummun Sysmäjärvellä. Lapissa eniten lajeja (67) havaittiin Pellon Pellojärvellä.

    Tornikisaa käytiin tänään samaan aikaan myös Ruotsissa ja Tanskassa. Ruotsissa kuudennen kerran järjestettyyn tapahtumaan osallistui 65 tornia, ja eniten lajeja (103) havaittiin Norrköpingin edustalla. Tanskassa tornikisa järjestettiin toisen kerran, ja mukana oli noin 20 tornia.

    Tornien taisto järjestetään vuosittain toukokuun alussa. Tapahtumassa pyritään havaitsemaan pelkästään lintutornissa havainnoiden mahdollisimman monta lintulajia kahdeksassa tunnissa. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi ja osallistumismaksuilla kerätään tänä vuonna varoja äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan suojeluun.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: rosenmås (ruusulokki) amerikansk kricka (amerikantavi), storlabb (isokihu), dubbelbeckasin (heinäkurppa)

     

    VALOKUVA (lintuharrastajia Helsingin Lammassaaren tornissa 7.5.2016) vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa (kuvaaja Markku Pääsky)

    LISÄTIETOJA

  • Kaikki tulokset
  • Tulokset alueittain
  • Tornien taiston säännöt
  • Tapahtuman etusivu ja aiempien vuosien tuloksia
  • tiedottaja Jan Södersved, p. 040 5555 393
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 2.5.2016
    Tornien taisto täyttää lauantaina 300 lintutornia

    BirdLife Suomen Tornien taisto järjestetään tänä keväänä lauantaina 7.5. Valtakunnallisessa tapahtumassa lintuharrastajat pyrkivät näkemään tai kuulemaan mahdollisimman monta lintulajia lintutornista kahdeksan tunnin aikana (klo 5–13). Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi ja kerätään varoja äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan suojeluun.

    Tornien taisto järjestetään tänä keväänä 23. kerran, ja tapahtumaan on ilmoittautunut jo noin 300 lintutornia etelärannikolta Lappiin ja Ahvenanmaalta Pohjois-Karjalaan. Lintutornikisa järjestetään samaan aikaan myös Ruotsissa ja Tanskassa.

    Vapaana oleviin torneihin voi vielä ilmoittautua mukaan BirdLife Suomen verkkosivuilla. Sivuilla on myös listattu mukana olevat tornit valtakunnallisesti ja alueellisesti. Yleisö on tervetullut jokaiseen kisaan osallistuvaan torniin. Noin 90 tornilla järjestetään lisäksi opastettu linturetki klo 10.

    Tornien taiston tulokset julkaistaan osoitteessa www.birdlife.fi/tornientaisto lauantaina 7.5. klo 18 mennessä.
     

    VALOKUVA (lintuharrastajia tornissa) vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa (kuva: Jan Södersved)

    LISÄTIETOJA: www.birdlife.fi/tornientaisto

  • kaikki osallistuvat tornit ja joukkueet
  • tornit, joilla järjestetään yleisöretki klo 10:00
  • kilpailun säännöt
  • aiempien vuosien tuloksia
  • tiedottaja Jan Södersved, p. 040 5555 393
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 31.3.2016
    Suomalaisjoukkue voitti kansainvälisen lintukisan

    Suomalaisista lintuharrastajista koostuva joukkue voitti tiistaina Israelissa järjestetyn kansainvälisen Champions of the Flyway -lintukisan. Joukkueessa kilpailivat Jarkko Santaharju, William Velmala, Roni Väisänen ja Kaisa Välimäki.

    Champions of the Flyway järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Siihen kuuluvassa kisassa eri puolilta maailmaa tulevat joukkueet pyrkivät havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia 24 tunnin aikana. Nyt mukana oli 15 kansainvälistä ja 24 kansallista joukkuetta.

    Väisäsen luotsaama joukkue havaitsi päivän aikana 174 lintulajia. Paras israelilaisjoukkue havaitsi 170 lajia, ja kansainvälisen sarjan toiseksi tullut joukkue 169 lajia. Viime vuonna suomalaisjoukkue sijoittui samalla kokoonpanolla toiseksi. Suomalaiset olivatkin yksi ennakkosuosikeista.

    ”Kilpailun voitto oli mahtavaa, mutta olemme eniten ylpeitä siitä työstä, jota olemme tehneet, jotta saisimme lintujen laittoman tappamisen mittakaavan näkyväksi myös Suomessa.”, kertoo Välimäki.

    Champions of the Flyway -tapahtuma onkin ennen kaikkea suojelutapahtuma. Ennen varsinaista lintukisaa suomalaisjoukkue keräsi 4 400 euroa ja joukkueet yhteensä noin 60 000 euroa linnustonsuojeluun. Tänä vuonna varoja kerättiin Kreikan BirdLifelle lintujen salametsästyksen vastaiseen työhön.

    Pikkulintujen laiton metsästys on edelleen yleistä Välimeren maissa. Vuosittain Välimeren alueella tapetaan noin 25 miljoonaa lintua. Kreikassa suurimpana ongelmana on muuttavien turturikyyhkyjen ampuminen ja varpuslintujen pyydystäminen häkkilinnuiksi. Kreikassa jopa 650 000 lintua vuodessa joutuu pyydyksiin ja häkkilinnuksi.

    BirdLife on jo vuosia työskennellyt aktiivisesti Välimeren alueen laittoman pyynnin kitkemiseksi.
     

    LISÄTIETOJA

  • Pikkulintujen tappaminen Välimeren alueella BirdLife Suomen sivuilla
  • Pikkulintujen tappaminen Välimeren alueella BirdLife Internationalin sivuilla
  • Champions of the Flyway
  • Kaisa Välimäki, kaisa.valimaki@helsinki.fi

    tiedottaja Jan Södersved, p. 040 5555 393
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 20.3.2016
    Suomen on pysäytettävä lintujen väheneminen

    Turkuun BirdLife Suomen kevätkokoukseen tänään kokoontuneet lintuyhdistysten edustajat ovat erittäin huolissaan Suomen linnuston tilasta. Jo joka kolmas lintulaji on Suomessa uhanalainen. Yhdistysten mukaan tämä on seurausta siitä, että luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on unohdettu poliittisessa päätöksenteossa.

    Tämän vuoden alussa julkaistun uhanalaisarvioinnin mukaan Suomessa on 87 uhanalaista lintulajia eli 35 prosenttia Suomen pesimälinnuista on uhanalaisia. Suomessa linnuilla menee selvästi huonommin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Ruotsissa uhanalaisia lajeja on 54 (21 % lajistosta) ja Norjassa 46 (20 %). Euroopan tasolla uhanalaisia lintulajeja arvioitiin viime vuonna olevan 13 prosenttia.

    Linnut tunnetaan Suomessa paremmin kuin mikään muu eliöryhmä, ja ne ovat erinomaisia luonnon tilan ilmentäjiä eli indikaattoreita. Lintujen uhanalaisuus kertoo siksi myös niiden elinympäristöjen ja muiden niissä elävien lajien huonosta tilasta.

    Uhanalaisten lintulajien määrän kasvu osoittaa, että yhteiskunnan pitää lisätä panostusta luonnonsuojeluun ja luonnon parempaan huomioimiseen. Lintujen viestiä ei ole kuitenkaan kuultu, vaan suunta on pitkään ollut päinvastainen. Esimerkiksi METSO-ohjelman metsiensuojelurahoja on leikattu ja metsien talouskäyttöä ollaan tehostamassa, soidensuojeluohjelma jää pääosin toteuttamatta, eikä pitkään peräänkuulutettua rahoitusta lintuvesien hoitoon ole tullut.

    ”Päättäjien on aika herätä ymmärtämään luonnon köyhtyminen ja Suomen velvoitteet monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Vertailu Eurooppaan ja muihin Pohjoismaihin osoittaa, että Suomi on huolehtinut linnustostaan häpeällisen huonosti”, tiivistää BirdLife Suomen edustajiston puheenjohtaja Petri Seppälä.
     

    LISÄTIETOJA

  • Uhanalaiset linnut BirdLife Suomen verkkosivuilla
  • suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 0400 749 786
    suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 20.3.2016
    Vuoden lintuyhdistys on Porista

    BirdLife Suomi on valinnut vuoden lintuyhdistykseksi Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry:n. Valinta julkistettiin sunnuntaina Turussa BirdLife Suomen edustajiston kokouksessa.

    Vuoden 2016 lintuyhdistys palkitaan erityisesti suojeluansioistaan. Porin Lintutieteellinen Yhdistys on joutunut toisinaan hyvinkin voimakkaan elinkeinoelämän kritiikin kohteeksi, mutta ei ole paineesta huolimatta suostunut tinkimään periaatteistaan.

    Viime vuonna yhdistys julkaisi omiin selvityksiin perustuvan laajan ja laadukkaan raportin Satakunnan maakunnallisesti tärkeistä lintualueista sekä jatkoi kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden linnustolaskentoja ja puolusti selkälokille tärkeää aluetta tuulivoimalta.

    Lisäksi yhdistys pitää yllä lintuasemaa Säpissä, julkaisee laadukasta Satakunnan linnut -nimistä lehteä, järjestää säännöllisesti lintuiltoja sekä varsinkin lapsille suunnattua lintukerhoa.

    Porin Lintutieteellinen Yhdistys on BirdLife Suomen vanhin jäsenyhdistys. Se on perustettu vuonna 1959, ja siihen kuuluu tällä hetkellä noin 460 jäsentä. Sen toimialueeseen kuuluu koko Satakunnan maakunta sekä Pirkanmaahan kuuluva Sastamala.

    BirdLife Suomi on maamme lintuyhdistysten keskusjärjestö, jolla on 30 jäsenyhdistystä. Vuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980 lähtien.
     

    LISÄTIETOJA

  • Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry:n kotisivut
  • puheenjohtaja Heli Perttula, heli.k.perttula@gmail.com
    Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry

    järjestökoordinaattori Inka Plit, p. 050 575 5081
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 20.3.2016
    BirdLife myönsi Esko Gustafssonille kultaisen ansiomerkin

    BirdLife Suomi on myöntänyt kultaisen ansiomerkin turkulaiselle Esko Gustafssonille yli 40 vuotta kestäneestä linnustonseurannan ja lintuharrastuksen edistämisestä Varsinais-Suomessa. Ansiomerkki luovutettiin lauantaina Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen 50-vuotisjuhlassa Turussa.

    Gustafsson on edistänyt linnustolaskentoja aktiivisesti. Hän on vastannut useista vuoden lintu -hankkeista sekä toiminut Varsinais-Suomen koordinaattorina Suomen kaikissa kolmessa lintuatlastutkimuksessa 1970-, 1980- ja 2000-luvulla. Lisäksi hän on järjestänyt lintulaskentakursseja.

    Gustafsson on toinen Varsinais-Suomen linnut -kirjan vastaavista kirjoittajista. Lisäksi hän on kirjoittanut kymmeniä artikkeleita yhdistyksen julkaisemassa Ukuli-lehdessä. Hän on myös osallistunut isolla panostuksella Jurmon lintuaseman rakennustalkoisiin.

    BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki voidaan antaa valtakunnallisesti tai kansainvälisesti poikkeuksellisen menestyksellisestä sekä hyvin pitkäaikaisesta, yli 25 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintuharrastuksen, -tutkimuksen tai -suojelun edistämiseksi.
     

    VALOKUVA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Tom Lindroos) mainittava

    LISÄTIETOJA

  • Ansiomerkkien säännöt
  • Aikaisemmat ansiomerkkien saajat
  • Esko Gustafsson, p. 050 339 9159

    Kim Kuntze, hallituksen jäsen, p. 050 343 2181
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 23.2.2016
    Uusia kansainvälisesti tärkeitä lintualueita tunnistettu Suomessa

    Suomeen on nimetty kolme uutta kansainvälisesti tärkeää lintualuetta. Alueet ovat merkittäviä merilintujen kerääntymisalueita eli muuton ja talvehtimisen aikaisia ruokailualueita sekä kesäisiä sulkasatoalueita. BirdLife Suomen toteuttaman selvityksen perusteella laajennettiin lisäksi seitsemää aiemmin pesimälinnustoltaan arvokkaaksi tunnistettua aluetta, jotta ne kattavat myös kerääntymisalueet. Kohteet on hyväksytty BirdLife Internationalin ylläpitämään maailmanlaajuiseen IBA-alueverkostoon.

    Uudet alueet ovat allille tärkeät Helsingin–Espoon matalikot pääkaupunkiseudun edustalla, haahkalle tärkeä Örö–Bengtskär Saaristomerellä ja pilkkasiivelle tärkeä Uudenkaupungin matalikot Selkämerellä. Aluelaajennukset ovat allin ja haahkan kerääntymisalueita. Alueet on valittu tieteellisin kriteerein, ja ne perustuvat selvityksessä todettuihin suuriin lintumääriin. Alue voidaan nimetä allille, haahkalle tai pilkkasiivelle kansainvälisesti tärkeäksi, jos sillä esiintyy säännöllisesti vähintään prosentti näiden lajien Itämeren tai Itä- ja Pohjanmeren talvikannasta.

    Viime vuosikymmeninä vesilintujen talvehtimisalueet ovat siirtyneet pohjoisemmaksi ja siksi talvehtivien lintujen määrät ovat Suomessa lisääntyneet. Tämä lisää Suomen vastuuta vesilintujen suojelussa. Esimerkiksi allin runsas talviaikainen esiintyminen Suomenlahdella on verrattain uusi ilmiö. On todennäköistä, että ilmaston edelleen lämmetessä meillä talvehtii entistä enemmän vesilintuja ja siten voi syntyä myös uusia kansainvälisesti tärkeitä alueita.

    Kansainvälisesti tärkeät lintualueet (Important Bird and Biodiversity Areas, IBA) on BirdLife Internationalin hanke, jonka tuloksia on käytetty ohjenuorana linnustonsuojelualueiden perustamisessa maailmanlaajuisesti. Viime vuosina hankkeen painopiste on ollut merellisten IBA-alueiden tunnistamisessa. Suomessa on nyt 32 merellisen IBA-alueen määritelmän täyttävää aluetta, joista valtaosa on saaristolinnustolle tärkeitä pesimäalueita. Kaikkiaan IBA-alueita on Suomessa tasan 100.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: alfågel (alli), ejder (haahka), svärta (pilkkasiipi)

     

    VALOKUVA alliparvesta vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Micha Fager) mainittava

    LISÄTIETOJA

  • Uudet IBA-alueet BirdLife Suomen verkkosivuilla
  • suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 1.2.2016
    Pihabongauksessa ennätysvähän lintuja

    BirdLife Suomi järjesti viime viikonloppuna Pihabongaus-tapahtuman jo 11. kerran. Lintuja havaittiin selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina. Niukkuutta selittävät edelliskesän heikko pesimätulos, pihlajanmarjojen vähyys sekä viikonlopun leuto sää.

    Alustavien tulosten mukaan Pihabongauksen runsaimmat lajit olivat talitiainen, keltasirkku ja sinitiainen. Yleisimmät eli useimmilla pihoilla havaitut lajit olivat puolestaan talitiainen, sinitiainen ja harakka.

    Pihabongauksen positiivinen yllättäjä oli valkoselkätikka. Niitä havaittiin alustavissa tuloksissa noin 60 paikalla, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Valkoselkätikan runsaus on seurausta viime syksyä poikkeuksellisen kovasta vaelluksesta. Venäläistä alkuperää olleista tikoista osa näyttää ilahduttavasti jääneen Suomeen täydentämään omaa kantaamme.

    Varpusia nähtiin vähemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Varpunen luokitellaankin tuoreessa uhanalaistarkastelussa vaarantuneeksi. Myös muut vaarantuneeksi luokitellut pihalinnut – viherpeippo, hömötiainen, töyhtötiainen ja punatulkku – vähenivät lähelle uusia pohjalukemia.

    Tavallista vähemmän nähtiin myös tilhiä, räkättirastaita ja muita marjalintuja, joita viime talvena oli ennätyksellisen paljon. Hyvin vähän havaittiin myös käpylintuja.

    Alustavat tulokset perustuvat noin 8 000 pihan havaintoihin. Kaikkiaan tämän vuoden Pihabongauksessa on toistaiseksi ilmoitettu havaintoja 91 lintulajista ja noin 300 000 lintuyksilöstä. Viikonlopun harvinaisin lintu oli Helsingissä koko talven viipynyt valkopäätiainen.

    Havaintoja voi ilmoittaa vielä perjantaihin 5.2. saakka osoitteessa www.pihabongaus.fi. Tuloksia päivitetään jatkuvasti BirdLifen verkkosivuille, ja lopulliset yhteenvedot julkaistaan helmikuun lopulla.

    Pihabongauksessa tarkkaillaan tammikuun viimeisenä viikonloppuna tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Pihabongauksen tarkoituksena on innostaa ihmisiä tarkkailemaan lähiluontoa. Samalla välitetään tietoa lintujen suojelusta ja kerätään tietoa maamme talvilinnuston muutoksista.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: talgoxe (talitiainen), gulsparv (keltasirkku), blåmes (sinitiainen), skata (harakka), vitryggig hackspett (valkoselkätikka), gråsparv (varpunen), grönfink (viherpeippo), talltita (hömötiainen), tofsmes (töyhtötiainen), domherre (punatulkku), sidensvans (tilhi), björktrast (räkättirastas), korsnäbb (käpylintu), azurmes (valkopäätiainen)

     

    VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi tapahtumasta uutisoitaessa

    LISÄTIETOJA

    suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 0400 749 786
    tiedottaja Jan Södersved, p. 040 555 5393
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 28.1.2016
    Pihabongaus kartuttaa tietoa talvilinnuista

    Ensi viikonloppuna 30.–31.1. tarkkaillaan talvilintuja, kun lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi järjestää jokatalvisen valtakunnallisen Pihabongaus-tapahtuman.

    Pihabongauksessa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla sopivalla paikalla joko lauantaina tai sunnuntaina. Havainnot ilmoitetaan BirdLife Suomelle.

    Osallistuakseen Pihabongaukseen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä Pihabongaus ole kilpailu. Tapahtuman päätarkoituksena on kannustaa ihmisiä tarkkailemaan kotipihan lintuja. Samalla kerätään tietoa maamme talvisesta linnustosta sekä välitetään tietoa lintujen suojelusta ja talviruokinnasta.

    ”Jo 11. kertaa järjestettävän Pihabongauksen tuloksissa näkyy selvästi esimerkiksi varpusen ja hömötiaisen väheneminen. Nyt molemmat lajit luokitellaan uhanalaiseksi”, kertoo BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.

    Tänä talvena seurataan myös, miten viime vuoden kylmä kesä ja vasta äsken päättynyt kova pakkasjakso ovat vaikuttaneet talvilintuihimme.

    Viime talvena Pihabongaukseen osallistui 23 000 ihmistä lähes 15 000 pihalla, ja havaintoja ilmoitettiin yhteensä noin 800 000 lintuyksilöstä. Tapahtuman suojelijana on tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.
     

    OSALLISTUMISOHJEET

    Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa. Osallistuakseen ei tarvitse olla lintuharrastaja. Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

  • Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 30. tai sunnuntaina 31. tammikuuta.
  • Tunnista havaitsemasi lintulajit.
  • Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
  • Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLifelle viimeistään perjantaina 5.2. joko osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa on oltava lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan ja havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.
  • Jos kotipihan linnut eivät ole vielä tuttuja, löydät tavallisimmat talvilintumme esittelevän videon sekä kuvia ja lyhyet lajiesittelyt osoitteesta www.pihabongaus.fi.

    Osallistuneiden kesken arvotaan kiikareita, cd-levyjä ja muita palkintoja. BirdLife julkaisee verkkosivuillaan tuloksia jo tapahtuman aikana, alustavan yhteenvedon 1.2. ja lopulliset tulokset helmikuun aikana.

    Tapahtuman yritysyhteistyökumppaneina ovat Eläinruokatehdas Lemmikki Oy ja Suomen Lintuvaruste Oy.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: gråsparv (varpunen), talltita (hömötiainen)
     

    LISÄTIETOJA

  • Pihabongaus-verkkosivut
  • Pihabongaus-verkkosivut ruotsiksi
  • Valokuvia, artikkeleita ja tuloksia (vapaasti käytettäväksi uutisoinnin yhteydessä)
  • Jan Södersved, tiedottaja
    p. 040 555 5393
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 15.1.2016
    Jo kolmannes Suomen linnuista uhanalaisia
    BirdLife vaatii toimenpiteitä

    Suomen lintujen uusi uhanalaisuusarviointi on julkaistu tänään. Arvion mukaan yli kolmannes lintulajeistamme on uhanalaisia. Edelliseen arvioon verrattuna uhanalaisten lintujen määrä on kasvanut peräti 28 lajilla, vaikka aikaa on kulunut vain viisi vuotta.

    Erityisen huolestuttava on vesien ja kosteikoiden linnuston tilanne. Puolet Suomen sorsalinnuista ja lähes puolet kahlaajista on nyt arvioitu uhanalaisiksi. Moni näistä lajeista kärsii erityisesti vesien rehevöitymisestä ja umpeenkasvusta. Voimakkaasti tällä vuosituhannella vähentyneitä lajeja ovat esimerkiksi tukka- ja punasotka, jouhisorsa ja heinätavi.

    BirdLife Suomi katsoo tulosten osoittavan, että luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ei ole panostettu riittävästi. BirdLife edellyttääkin yhteiskunnalta nykyistä voimakkaampia toimia uhanalaistumisen pysäyttämiseksi.

    ”Vesilintujen väheneminen osoittaa, että Suomi on laiminlyönyt elinympäristöjen hoidon – niin luonnonsuojelualueilla kuin niiden ulkopuolella. Tilanteen heikkeneminen on ollut jo kauan nähtävissä, mutta siihen ei ole puututtu", sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.

    ”Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2020 mennessä. Sitoumuksesta huolimatta linnut luonnon tilan mittareina osoittavat tilanteen vain pahenevan. Tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Se on häpeällistä”, kommentoi tilannetta BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.

    Suomen linnuista 87 lajia (36 %) luokitellaan nyt uhanalaiseksi ja 23 lajia (9 %) lähes uhanalaiseksi eli silmälläpidettäväksi.
     

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: vigg (tukkasotka), brunand (punasotka), stjärtand (jouhisorsa), årta (heinätavi)

    VALOKUVA erittäin uhanalaiseksi luokitellusta punasotkasta, kuvaajan nimi (Petri Vainio) mainittava
     

    LISÄTIETOJA:

  • BirdLife Suomen uhanalaissivut
  • Ympäristöhallinnon tiedote
  • suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi
    p. 0400 749 786
    BirdLife Suomi ry

     


    Mediatiedote 14.1.2016
    Pihabongauksessa kerätään taas tietoja talvilinnuista

    BirdLife Suomi järjestää 30.–31.1. perinteisen Pihabongaus-tapahtuman. Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla ja havainnot ilmoitetaan BirdLifelle.

    Pihabongaus on Suomen suurin lintutapahtuma. Se on järjestetty tammikuun viimeisenä viikonloppuna vuodesta 2006 lähtien. Viime vuoden Pihabongauksessa 23 000 ihmistä tarkkaili lintuja lähes 15 000 pihalla ympäri maan. Kaikkiaan havaittiin yli 100 lintulajia ja noin 800 000 lintuyksilöä.

    Osallistuakseen Pihabongaukseen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä Pihabongaus ole kilpailu. Tavoitteena on ennen kaikkea innostaa tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Tapahtuman suojelijana on tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

    Pihabongauksen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvisen linnuston muutoksista. Viime vuonna etenkin pihlajanmarjoja syövät linnut olivat tavattoman runsaita. Tänä vuonna marjalinnut ovat kateissa ja ruokintapaikoilla jännitetään, miten viime kesän huonosti menneet pesinnät ja vuodenvaihteessa alkanut kova pakkasjakso näkyvät lintujen määrissä.

    Tapahtumaviikonloppuna tehdyt havainnot voi ilmoittaa osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. BirdLife julkaisee verkkosivuillaan tuloksia jo tapahtuman aikana, alustavan yhteenvedon 1.2. ja lopulliset tulokset helmikuun aikana.

     

    OSALLISTUMISOHJEET LYHYESTI

    Hauskaa, helppoa, hyödyllistä ja siihen kuluu vain tunti!

    Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa ja missä tahansa Suomessa. Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

  • Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 30. tai sunnuntaina 31. tammikuuta.
  • Tunnista havaitsemasi lintulajit.
  • Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
  • Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLifelle viimeistään perjantaina 5.2. joko osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa on oltava lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan ja havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.
  • LISÄMATERIAALIA

  • Valokuvia, artikkeleita ja tuloksia
  • Tulokset 2015
  •  

    I KORTHET PÅ SVENSKA

    BirdLife Finland ordnar åt alla naturintresserade Gårdsplanskryss-evenemanget 30.–31.1. Allt går ut på att under en timme iaktta fåglar på egen gård eller vid någon annan plats. Timmen kan man själv välja endera på lördag eller söndag. Iakttagelserna rapporteras till BirdLife på web-adressen www.pihabongaus.fi eller med postkort.

    Grunden till evenemanget ligger i att få människor att engagera sig åt vinterns gårdsfåglar. Med ens samlas uppgifter som hjälper till att konkret få reda på vilka fåglar påträffas och i vilka mängder, som i sin tur ger grunder för forskning av fågelbeståndens utveckling och bidrar till fågelskydd.

    Gårdsplanskrysset (Pihabongaus) har ordnats i slutet av januari årligen sedan 2006. I fjol deltog 23 000 finländare med att observera fåglar på närmare 15 000 gårdsplan. Tillsammans observerades över 100 fågelarter och ca 800 000 fågelindivider.

    Republikens presidents maka Jenni Haukio fungerar som evenemangets skyddare.

    Anmälning av räkningsresultaten och tilläggsuppgifter finns på www.pihabongaus.fi.

  • Foton, färdiga artiklar och tidigare resultat
  •  

    LISÄTIETOJA/TILLÄGGSINFORMATION

  • www.pihabongaus.fi

    Jan Södersved, tiedottaja/informatör
    p. 040 555 5393
    BirdLife Suomi ry

     

  •    
  • 22.8.2016 - Lintuharrastus kiinnosti yli tuhatta messuvierasta
  • 17.8.2016 - BirdLife ja Metsästäjäliitto: Sorsastuksessa muistettava kestävät riistakannat ja hyvät metsästystavat
  • 15.8.2016 - Suomen ensimmäiset lintumessut
  • 21.6.2016 - Lintujen pesimärauhaa kunnioitettava juhannuksena
  • 13.6.2016 - Yli puolet linnunpöntöistä asuttuja
  • 8.6.2016 - Viikonloppuna bongataan pönttölintuja
  • 2.6.2016 - Osallistu Pönttöbongaukseen – mitä lintuja pöntöissäsi pesii?
  • 19.5.2016 - Arktiset linnut rikkoivat Suomen ennätyksiä
  • 12.5.2016 - Havaintoja koskikarasta kaivataan tänä kesänä
  • 7.5.2016 - Ruusulokki yllätti Tornien taistossa
  • 2.5.2016 - Tornien taisto täyttää lauantaina 300 lintutornia
  • 31.3.2016 - Suomalaisjoukkue voitti kansainvälisen lintukisan
  • 20.3.2016 - Suomen on pysäytettävä lintujen väheneminen
  • 20.3.2016 - Vuoden lintuyhdistys on Porista
  • 20.3.2016 - BirdLife myönsi Esko Gustafssonille kultaisen ansiomerkin
  • 23.2.2016 - Uusia kansainvälisesti tärkeitä lintualueita tunnistettu Suomessa
  • 1.2.2016 - Pihabongauksessa ennätysvähän lintuja
  • 28.1.2016 - Pihabongaus kartuttaa tietoa talvilinnuista
  • 15.1.2016 - Jo kolmannes Suomen linnuista uhanalaisia – BirdLife vaatii toimenpiteitä
  • 14.1.2016 - Pihabongauksessa kerätään taas tietoja talvilinnuista

    Aiempien vuosien lehdistötiedotteet löytyvät www-arkistosta.