BirdLife Suomi Linturetkellä. Kuva: Lauri Hänninen.  
Järjestö
Liity tai tue
Tapahtumat
Tiedotteet
Lintuhavainnot
Linnut ja harrastus
Suojelu ja tutkimus
Julkaisut ja tuotteet

Lintuvaruste-kauppa
BirdLife International

på svenska
in English

BirdLife Suomi ry
Annankatu 29 A 16
00100 Helsinki
puh. (ark. klo 10–15)
(09) 4135 3300
fax (09) 4135 3322
toimisto@birdlife.fi
Henkilöstö
Osoitteenmuutos

 
Tiedotteet
Haluatko BirdLife Suomen mediatiedotteet itsellesi tuoreeltaan sähköpostilla? Ilmoita nimesi ja sähköpostiosoitteesi osoitteeseen toimisto@birdlife.fi.


Mediatiedote 28.12.2004
Palkittujen lintukuvaajien kuvat nyt internetissä
International Wildbird Photographer -voittajien Jari Peltomäen ja Markus Varesvuon lintukuvia on koottu neljän suomalaisen lintukuvaajan perustamalle www.lintukuva.fi -sivustolle. Sivuilla on tällä hetkellä yhteensä yli 3000 kuvaa 160 lintulajista. Sivuston tarkoitus on tulevaisuudessa sisältää kuvat kaikista suomalaisista lintulajeista.

Kuvia sivuille tuottavat Peltomäen ja Varesvuon lisäksi helsinkiläinen Tomi Muukkonen ja pernajalainen Arto Juvonen. Www.lintukuva.fi toimii yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa, ja sivusto on tarkoitettu erityisesti lintukuvia tarvitseville toimittajille ja suunnittelijoille.

Liminkalainen Jari Peltomäki on juuri voittanut Brittiläisten Warehouse Expressin ja Birdwatching -lehden järjestämän International Wildbird Photographer -lintuvalokuvauskilpailun lentävää kaakkuria esittävällä kuvallaan.

Suomalaiset lintukuvaajat menestyivät kilpailussa muutenkin, sillä viime vuoden kokonaiskilpailun voittaja helsinkiläinen Markus Varesvuo voitti tänä vuonna kolmen kuvan Portfolio - sarjan (lajeina teeri, peltopyy ja hippiäinen) ja sijoittui toiseksi kiirunakuvallaan Linnut elinympäristössään -sarjassa. Oulunsalolainen Pekka Pura voitti Lintupotretti -sarjan lirokuvallaan ja samassa sarjassa Peltomäki sijoittui toiseksi punakuirikuvallaan.

International Wildbird Photographer -kilpailuun voi osallistua niin dia- kuin digikuvillakin. Tänä vuonna kisaan osallistui yli 300 kuvaajaa 24 eri maasta ja lintukuvia arvosteltiin yhteensä yli 2000.

Lisätietoja: www.lintukuva.fi



Mediatiedote 1.12.2004
Metsähallitus hakkaa kuukkelimetsää kuulematta omia asiantuntijoitaan
BirdLife Suomi on huolissaan Metsähallituksen toiminnasta Pirkanmaan viimeisten kuukkelien esiintymisalueilla. Hakkuusuunnitelmien yhteydessä ei ole tehty asianmukaista arviointia hakkuiden vaikutuksesta alueen kuukkelien säilymiselle. Tämä on vastoin Metsähallituksen omaa ohjeistusta. Valtion omistaman yhtiön on kannettava vastuunsa uhanalaisten lajien säilymisestä.

Metsähallitus toimii Virtain Riponevalla toteuttamissaan hakkuissa vastoin omia ohjeitaan, jotka edellyttävät uhanalaisten lajien huomioimista hakkuiden suunnittelussa. Metsähallituksen luonnonsuojeluyksikön asiantuntijat eivät ole tehnyt alueelle maastokäyntejä ja tältä pohjalta arvioita nyt käynnistettyjen hakkuiden vaikutuksesta kuukkelille. BirdLife Suomen mukaan on selvää, että metsähallituksen talousyksikkö suunnitteli Virtain hakkuut ilman luonnonsuojeluyksikön asiantuntemusta. Metsähallitus oli kuitenkin tietoinen, että hakkuu sijoittui Pirkanmaan viimeisten kuukkelien esiintymän ydinalueelle.

Metsähallituksen mukaan alueen arvokkaat luontokohteet jätetään hakkuiden ulkopuolelle. Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen asiantuntijan Rainer Mäkelän mukaan Virroilla toteutetut hakkuut sijaitsevat kuukkelin tunnettujen pesimäpaikkojen välissä pirstoen lajin esiintymisalueen ydintä. Hakkuut lisäävät erityisesti kuukkelin riskiä joutua petojen saaliiksi. Mäkelä pitää erittäin epätodennäköisenä, että hakkuille jätettävä säästöpuiden tavanomaista suurempi määrä alentaisi riskiä.

"Metsiensuojelun lisäsuojelun tarve Etelä-Suomessa on tieteellisesti kiistaton mutta myös määrältään kohtuullinen", sanoo Teemu Lehtiniemi. Kokonaisvaltainen tieteellinen metsiensuojelun tarvearvio on olemassa eikä sen asteittainen toteuttaminen uhkaa maamme metsätaloussektoria (1). "On valitettavaa, että tästä huolimatta suojelukysymykset etenevät edelleen lähinnä julkisten yhteenottojen kautta."

Kuukkeli on esiintynyt aiemmin koko Suomessa, mutta vanhojen kuusimetsien häviämisen ja pirstoutumisen myötä laji on lähes hävinnyt eteläisestä Suomesta. Kuukkeli on Etelä- ja Keski-Suomessa uhanalainen. EU:n alueella kuukkeleita tavataan vain Suomessa ja Ruotsissa. Se on EU:n erityissuojeltavien lajien luettelossa. Vaativana metsälajina kuukkeli on indikaattorilaji: siellä, missä on elinvoimainen kuukkelikanta, on suurella todennäköisyydellä myös muiden eliöryhmien uhanalaisia lajeja.

---

1. Harkki, S., Savola, K. & Walsh M 2003: Palaako elävä metsä? - metsiensuojelun haasteita 2000-luvun Suomessa. BirdLife Suomen julkaisuja nro 5. Sähköisessä muodossa täältä

Tiedotteen laji ruotsiksi: lavskrika (kuukkeli)



Mediatiedote 1.12.2004
Viron Pohjois-rannikolla runsaasti öljyyntyneitä lintuja
Viron Spithamissa on havaittu eilen ja tänään satoja öljyyntyneitä lintuja. Öljyyntyneet linnut ovat pääosin lokkeja ja alleja, ja niitä on havaittu useiden kymmenien kilometrien alueella.

Virossa muuttolintulaskentoja tekemässä ollut BirdLife Suomen suojeluasiantuntija Margus Ellermaa havaitsi maanantaina, että noin 20 % Viron Spithamin ohimuuttaneista lokkilinnuista oli öljyyntyneitä. Eilen tiistaina paikalla havaittiin myös yli sata öljyyntynyttä allia. "Lähialueelta ei ole merestä löytynyt öljyä, joten linnut ovat saaneet öljyä höyhenykseensä todennäköisesti kauempaa. Öljyyntyneiden lintujen kokonaismäärä on todennäköisesti tuhansia yksilöitä, sillä havainnointipaikalta olen pystynyt arvioimaan öljyyntymisen lähinnä vain lentävistä linnuista. Merellä on lisäksi tuhansia alleja, joiden kuntoa ei pysty arvioimaan", sanoo Margus Ellermaa.

BirdLife Suomen mukaan viime päivinä on käynnistynyt allihaahkan syysmuutto. Allihaahka kuuluu EU:n erityissuojeltaviin lintulajeihin. Allihaahkat saattavat hyvinkin laskeutua muutolla öljyyntyneille alueille Viron pohjoisrannikolla. Öljyn lähde pitäisi pikaisesti selvittää ja öljy kerätä talteen.

BirdLife Suomi toivoo, että Suomen viranomaiset tarjoavat apua Virolle, jotta öljyn lähde saadaan mahdollisimman pikaisesti selville ja päästään toimiin öljyn poistamiseksi ja öljyyntyneiden lintujen pesemiseksi.

Öljyyntynyt kohta meressä näyttää tyynemmältä kuin muu meri ja houkuttelee lintuja laskeutumaan siihen. Öljy tuhoaa linnun höyhenpeitteen vedenpitävyyden. Tämän vuoksi lintujen lämmönsäätely häiriintyy ja ne menehtyvät. Kun lintu yrittää puhdistaa itseään, öljyä joutuu myös linnun elimistöön ja lintu myrkyttyy.

Spithami sijaitsee Virossa Hankoa vastapäätä.

---

Tiedotteen lajit ruotsiksi: alfågel (alli), alförrädare (allihaahka)



Lehdistötiedote 19.11.2004
Nyt on sopiva aika aloittaa lintujen talviruokinta
Talvinen sää vaikeuttaa lintujen ravinnon löytämistä. Pakkasten kiristyessä onkin sopiva aika aloittaa lintujen talviruokinta. Talviruokinta on tärkeä ravintolisä monelle maassamme talvehtivalle linnulle, ja ruokintapaikka antaa mielenkiintoista seurattavaa linnuista kiinnostuneelle hiljaiseksi talvikaudeksi.

Linnuille kelpaa monenlainen ruoka, kunhan se ei ole pilaantunutta eikä liian suolaista. Suosituimpia talvilintujen ravintokohteita ovat maapähkinät, auringonkukansiemenet, kaura ja tali. Paras ruokintalaite on sellainen ruokinta-automaatti, jossa linnut eivät voi istua ruoan päällä ja ulostaa sen joukkoon. Maahan ruokkimista kannattaa välttää, jotta linnuille tarkoitettu ruoka ei kerää paikalle rottia. Kerran aloitettua ruokintaa pitäisi jatkaa kevääseen asti, koska uuden ruokintapaikan löytäminen ei välttämättä ole linnuille helppoa ainakaan haja- asutusalueella.

Yleisimpiä ruokintapaikkojen vieraita ovat talitiainen, hömötiainen, sinitiainen, punatulkku, viherpeippo ja keltasirkku. Tavallisimpien lajien lisäksi ruokintapaikalleen voi saada houkuteltua esimerkiksi useita tikkalajeja tai harvalukuisen pähkinänakkelin.

Noin 70 lajia maamme runsaasta 240 pesimälajista talvehtii Suomessa. Talviruokinnan yleistyminen on tärkein yksittäisen tekijä muutamien lintulajien runsastumiselle. Esimerkiksi sinitiaisen talvikannan on havaittu 20- kertaistuneen ja viherpeippokannan 30-kertaistuneen viimeisten 40 vuoden kuluessa.

---

Tiedotteen lajit ruotsiksi: talgoxe (talitiainen), talltita (hömötiainen), blåmes (sinitiainen), domherre (punatulkku), grönfink (viherpeippo), gulsparv (keltasirkku), nötväcka (pähkinänakkeli).

Lisätietoa talviruokinnasta



Lehdistötiedote 8.11.2004
Yhä useampi Euroopan lintu vaikeuksissa
BirdLife Internationalin tänään julkaistu selvitys Euroopan lintujen tilasta osoittaa, että 226 (43 % lintulajeista) lintulajin tulevaisuus Euroopassa on epävarma. Monet lintulajit ovat vähentyneet, harvinaisia tai esiintymiseltään keskittyneitä. Muutamat pesimälinnut ovat niin uhanalaisia, että ne voivat jopa hävitä Euroopasta lähitulevaisuudessa.

Tiedot selviävät tutkimuksesta, joka käsittelee Euroopan lintujen kannankehitystä 1990-luvulla. Edellinen vuosien 1970-1990 kannankehitystä käsitellyt tutkimus julkaistiin vuonna 1994. Vuoden 1994 jälkeen 45:n silloin suojelutilanteeltaan suotuisaksi todetun lajin tilanne on muuttunut epäsuotuisaksi. Samassa ajassa vain 14 lajin suojelutilanne on muuttunut suotuisaksi.

BirdLife Internationalin selvitys osoittaa, että monien lintulajien Euroopan kannat ovat vähentyneet huomattavasti. Erityisen huolestuttava tilanne on

  • kahlaajalinnuilla, muun muassa taivaanvuohella, kuovilla ja töyhtöhyypällä
  • monilla Afrikkaan muuttavilla lintulajeilla, kuten sirittäjällä, kivitaskulla ja räystäspääskyllä
  • maatalousympäristön linnuilla, kuten hempolla, varpusella ja kottaraisella.

    Selvitys tuo mukanaan myös positiivisia uutisia, sillä joidenkin Euroopan harvinaisimpien lintujen pesimäkannat ovat kasvaneet tehostettujen suojelutoimien ansiosta. Selvästi aiempaa parempi tilanne on muun muassa välimerenlokilla, laulujoutsenella, hanhikorppikotkalla ja merikotkalla.

    Suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomesta sanoo: "Joidenkin harvinaisimpien lajien tilanteen paraneminen osoittaa suojelun toimivan. EU:ssa erityisesti suojeltaviksi määritellyillä lajeilla menee keskimäärin selvästi paremmin kuin muilla lintulajeilla. Huolestuttavaa on kuitenkin monien yleisten lintulajien kantojen lasku. Yleisten lintujen väheneminen on osoitus siitä, ettei luonnonsuojelualueiden ulkopuolisessa maankäytössä huomioida luontoa riittävästi. Tänä vuonna 25-vuotta täyttävä lintudirektiivi toimii, mutta lähinnä vain suojelualueiden sisällä. Se ei riitä, jos me haluamme säilyttää Euroopan rikkaan ja monipuolisen linnuston."

    "Euroopan Unioni on vuonna 2001 sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteissaan luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen vuoteen 2010 mennessä. Nyt julkaistut tiedot lintukannoista osoittavat, että tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii Euroopan laajuista asennemuutosta ja luonnon hyvinvoinnin varmistamista osana kaikkia politiikan aloja", Lehtiniemi jatkaa.

    BirdLife Internationalin toiminnanjohtaja Mike Rands sanoi selvityksen julkaisutilaisuudessa: "Se tosiasia, että useamman lintulajin tulevaisuus on epävarmempi tänään kuin 10 vuotta sitten on erittäin huolestuttavaa. Linnut ovat erinomaisia indikaattoreita muun luonnon ja elinympäristöjen tilasta. Ne osoittavat meille, että Euroopan elinympäristöjen ja luonnon tila on huono."

    Suomessa epäsuotuisa suojelutaso on 31 %:lla meillä pesivistä lintulajeista. Huolimatta siitä, että tämä on lähes kolmannes meillä pesivistä lintulajeista, Euroopan maista vain Lichtensteinissa osuus on Suomea pienempi (27 %).

    ---

    Tiedotteen lajit ruotsiksi: enkelbeckasin (taivaanvuohi), storspov (kuovi), tofsvipa (töyhtöhyyppä), grönsångare (sirittäjä), stenskvätta (kivitasku), hussvala (räystäspääsky), hämpling (hemppo), gråsparv (varpunen), stare (kottarainen), rödnäbbad trut (välimerenlokki), sångsvan (laulujoutsen), gåsgam (hanhikorppikotka), havsörn (merikotka)

    Valokuvia lehdistön käyttöön sekä lajikohtaisia esimerkkejä internetissä täältä



    Lehdistötiedote 5.11.2004
    Euroopan metsistä pitäisi suojella kymmenesosa biodiversiteetin säilyttämiseksi
    Noin 10% Euroopan metsistä pitäisi suojella hakkuilta ja metsätalouskäytäntöjä pitäisi muuttaa luontoystävällisemmiksi. Tämä on välttämätöntä monien lajien ja metsätyyppien elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Näin todetaan BirdLife Internationalin tänään julkaistussa teoksessa "How Much, How To ? - Practical Tools for Forest Conservation".

    Uusi teos kokoaa viime vuosien tutkimustuloksia sekä kokemuksia käytännön metsiensuojelunhankkeista ympäri Eurooppaa. Näiden perusteella esitetään kuusi yhteiskunnallista askelta kohti kestävää metsien käyttöä. Teos julkaistaan BirdLifen metsäasiantuntijaryhmän seminaarissa Berliinissä tänään.

    "Viime vuosina metsien sertifiointi sekä eräät muut luonnonhoitotoimenpiteet talousmetsissä ovat luoneet vaikutelman, että pienten elinympäristölaikkujen säästäminen olisi yksin riittävä toimenpide myös erikoistuneiden ja harvinaisten metsälajien suojelemiseksi. Käsitys on kuitenkin pääsääntöisesti virheellinen. Tämä on ennustettu teoreettisesti ja vahvistettu lukuisissa kenttätutkimuksissa eri puolilla Eurooppaa", sanoo suojelun tarvearvio -osion teokseen kirjoittanut professori Ilkka Hanski Helsingin yliopistosta.

    Jos talousmetsien luonnonhoitoa kehitetään edelleen, sillä on arvoa tukitoimena varsinaiselle metsänsuojelulle - esimerkiksi puskurivyöhykkeinä suojelualueiden ympärillä - mutta tämä ei poista varsinaisten metsäisten luonnonsuojelualueiden lisäämisen tarvetta. Monet lajit, kuten metso tai eräät tikkalinnut sekä lukemattomat kasvit, sienet ja selkärangattomat, ovat erikoistuneita luonnontilaisen kaltaisen metsien olosuhteisiin. Ilman luonnontilaista metsää ne vähitellen häviävät suuresta osasta Eurooppaa.

    "Euroopan valtioiden metsälainsäädännössä on tapahtunut edistystäkin, mutta hallinnolta ja ohjelmilta puuttuu selkeä näkemys siitä, mihin lopulta oikein pyritään tai miten siihen päästään", sanoo Marcus Walsh, BirdLife Internationalin Euroopan metsäryhmän puheenjohtaja.

    "Todellisuudessa metsänsuojelun tarve on kohtuullinen, ja se voitaisiin Suomessakin saavuttaa", sanoo Walsh. "BirdLifen teos osoittaa tähän keinot sekä mittarit onnistumisen arvioimiseksi niin ekologisesti kuin yhteiskunnallisestikin."

    ---

    BirdLifen uusi kirja "How Much, How To? - A Practical Guide to Forest Conservation" on selailtavissa osoitteessa



    Lehdistötiedote 24.10.2004
    Jo toinen uusi lintulaji Suomessa tänä viikonloppuna
    Tänään nähtiin Hangossa maamme ensimmäinen vaaleakiitäjä (Apus pallidus). Linnun löysivät Hangon lintuasemalla työskennelleet lintuharrastajat kello 14 jälkeen. Lintu lenteli ainakin vielä kello 15.15 matalalla Hangon Tulliniemen kärjen yläpuolella pyydystellen hyönteisiä muutamien haarapääskyjen seurassa.

    Vaaleakiitäjä muistuttaa ulkonäöltään hyvin paljon kotoista tervapääskyämme. Laji on kotoisin Välimeren seudulta, jossa se pesii rakennusten ja kalliojyrkänteiden koloissa. Vaaleakiitäjä talvehtii Afrikassa Saharan eteläpuolella.

    Vaaleakiitäjä oli jo toinen viikonlopun aikana Suomessa tavattu maallemme uusi lintulaji. Lauantaina lintuharrastajat havaitsivat Kokkolassa amurinuunilinnun (Phylloscopus coronatus), joka on tavattu Euroopassa vain kaksi kertaa aiemmin.

    Tähän mennessä maassamme on havaittu hyväksytysti 442 lintulajia. Vaaleakiitäjän ja amurinuunilinnun lisäksi tänä vuonna ensikertaa tavatut Kökarin pikkulapasotka ja Sodankylän nokisorsa odottavat vielä BirdLife Suomen rariteettikomitean hyväksyntää. BirdLife Suomen rariteettikomitea tarkastaa kaikki Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot. Komitea arvioi, ovatko määritysperusteet riittävät ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut.

    ---

    Tiedotteen lajit ruotsiksi: blek tornseglare (vaaleakiitäjä), ladusvala (haarapääsky), tornseglare (tervapääsky), östlig kronsångare (amurinuunilintu), mindre bergand (pikkulapasotka), svartand (nokisorsa)



    Lehdistötiedote 24.10.2004
    Niklas Haxberg on vuoden nuori lintuharrastaja
    Niklas Haxberg Turun lintutieteellisestä yhdistyksestä on valittu BirdLife Suomen vuoden 2004 nuoreksi lintuharrastajaksi. 15-vuotias Haxberg asuu Turussa, ja hän on ollut linnuista kiinnostunut jo seitsemän vuotta.

    Valintaraati kiinnitti erityistä huomiota Niklas Haxbergin aktiivisuuteen yhdistystoiminnassa. Hän toimii BirdLife Suomen vuoden laji 2004 -hankkeeseen liittyen Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen laulujoutsenvastaavana. Lisäksi Haxberg on toimittanut omia lintuhavaintojaan yhdistyksen arkistoon jo vuosia, osallistunut toimintaan Jurmon lintuasemalla ja yhdistyksen taajamalintulaskentoihin.

    Niklas Haxberg on kiinnostunut lintujen rengastuksesta, sillä hän on toiminut rengastusavustajana sekä peto- että pikkulinturengastuksissa. Hän on lisäksi osallistunut valtakunnallisiin talvilintulaskentoihin omalla säännöllisellä laskentareitillään. Vuoden nuori lintuharrastaja on myös innokkaasti jakanut lintutietämystään muille toimimalla linturetkioppaana yleisöretkillä.

    BirdLife Suomi valitsee vuoden nuoren lintuharrastajan vuosittain. Valinnan avulla kannustetaan nuoria harrastajia aktiiviseen lintuharrastus- ja järjestötoimintaan. Vuoden nuoren lintuharrastajan tulee olla BirdLifen jäsenjärjestön jäsen ja iältään alle 18-vuotias. Kaikenlainen aktiivinen toiminta niin harrastus-, tutkimus- kuin yhdistystoiminnassa luetaan eduksi. Maineen ja kunnian lisäksi vuoden nuori lintuharrastaja palkitaan Suomen Lintuvaruste Oy:n 100 euron lahjakortilla.



    Lehdistötiedote 23.10.2004
    Amurinuunilintu ensi kertaa Suomessa
    Euroopassa vain kaksi kertaa aiemmin tavattu amurinuunilintu (Phylloscopus coronatus) havaittiin tänään Kokkolan Harbådassa.

    Amurinuunilintu pesii Kaakkois-Siperiassa, Koillis-Kiinassa, Etelä- ja Pohjois- Koreassa sekä Japanissa. Laji talvehtii Koillis-Intiassa, Jaavalla ja Sumatralla. Amurinuunilintu on havaittu Euroopassa vain kahdesti aiemmin: Saksassa 1800-luvulla ja Norjassa vuonna 2002.

    Tähän mennessä maassamme on havaittu hyväksytysti 442 lintulajia. Tänä vuonna ensikertaa tavatut Kökarin pikkulapasotka ja Sodankylän nokisorsa odottavat vielä BirdLife Suomen rariteettikomitean hyväksyntää. BirdLife Suomen rariteettikomitea tarkastaa kaikki Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot. Komitea arvioi, ovatko määritysperusteet riittävät ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut.

    ---

    Tiedotteen lajit ruotsiksi: östlig kronsångare (amurinuunilintu), mindre bergand (pikkulapasotka), svartand (nokisorsa)



    Lehdistötiedote 4.10.2004
    Arktiset hanhet muuttivat viikonloppuna
    Arktiset hanhet muuttivat suurin joukoin maamme yli lauantain ja sunnuntain aikana. Itä- ja Etelä-Suomen sekä Viron pohjoisrannikon kautta muutti jopa 200 000 hanhea matkallaan arktisilta pesimäalueiltaan talvehtimisalueilleen Pohjanmeren rannikolle. Eniten liikkeellä oli valkoposkihanhia, mutta myös tundra- ja metsähanhia sekä sepelhanhia osui lintuharrastajien kiikareihin. Hanhien joukossa nähtiin myös harvinaiset lumi- ja punakaulahanhi.

    Suurimmat paikkakohtaiset hanhien yhteissummat laskettiin lauantaina Kiteellä ja Virolahdella (62 000), Ylämaalla (58 000), Rautjärvellä (55 000) ja Savitaipaleella (49 000). Lisäksi tällä kertaa nähtiin myös etelärannikolla tavallista näyttävämpää hanhimuuttoa, kun suotuisat tuulet toivat hanhet poikkeuksellisen läntiselle reitille. Esimerkiksi Uudellamaalla Pohjassa nähtiin sunnuntaina 30 000 hanhea ja Hangon lintuasemalla yli 18 000 hanhea.

    Viron Pöösaspeassa suomalaisvoimin laskettiin lauantaina huimat 120 000 muuttavaa hanhea.

    Nyt muuttavat hanhet pesivät maamme ulkopuolella Jäämeren ja Siperian rannikolla ja talvehtivat Pohjanmeren alueella. Keväällä näiden lajien muutto keskittyy yleensä Suomenlahdelle, mutta syksyllä vilkasta muuttoa nähdään tavallisesti vain aivan itäisimmässä Suomessa.

    ---

    Tiedotteen lajit ruotsiksi: vitkindad gås (valkoposkihanhi), bläsgås (tundrahanhi), sädgås (metsähanhi), prutgås (sepelhanhi), snögås (lumihanhi), rödhalsad gås (punakaulahanhi)



    Lehdistötiedote 30.9.2004
    Avohakkuut vaikeuttavat vakavasti metsien monikäyttöä
    "Avohakkuut estävät metsien muuta käyttöä ja ne tulee tehdä luvanvaraiseksi", totesi Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Ilpo Kuronen eduskunnan ympäristövaliokunnan, BirdLife Suomen ja Luonnonsuojeluliiton järjestämässä "Tukkimiehen uusi kirjanpito" -seminaarissa torstaina Eduskunnassa.

    "Metsien monikäytön tarve lisääntyy koko ajan", Ilpo Kuronen korostaa. "Moni maaseudun elinkeino on riippuvainen monikäyttöisestä, erityisesti maisemaltaan ehyestä metsästä. Avohakkuut on saatava luvanvaraiseksi. Lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon metsien monikäytön ja maiseman tarpeet. Samalla voidaan järjestää naapurien kuuleminen nykyaikaisen ympäristöoikeuden periaatteiden mukaan."

    "Valtionmailla kaikkien konfliktien ytimessä on avohakkuille perustuva metsätalousmalli. Se sopii huonoiten yhteen niin matkailun, poronhoidon kuin luonnonsuojelun kanssa. Avohakkuille voisi vakavasti yrittää löytää vaihtoehtoja valtionmailla. Harvennuksiin ja poimintaan perustuva jatkuvan metsänpeitteisyyden säilyttävä metsänhoito voi olla aivan yhtä taloudellista, ja se sopisi paljon paremmin yhteen ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden kanssa.", sanoi Luonnonsuojeluliiton metsäasiantuntija Sini Harkki.

    "Metsätalouden yksipuolisuus ajaa Etelä-Suomen metsälajeja sukupuuttoon, vie kansalaisten virkistysmahdollisuudet eikä luo edes uusia työpaikkoja", sanoo BirdLife Internationalin metsäryhmän puheenjohtaja Marcus Walsh. "Suomella olisi edellytykset nousta sellunkeittäjästä metsien moninaiskäytön supervallaksi."

    "Luonnonsuojelujärjestöjen äskettäin julkaisemassa kirjassa "Palaako elävä metsä" osoitetaan, miten metsäluonnon suojelu, metsäteollisuus ja virkistyskäyttö voivat elää rinnakkain ja tukea toisiaan", kertoo Walsh.

    "Ruotsissa metsänsuojelua ollaan lähivuosikymmeninä lisäämässä", totesi professori Per Angelstam. Sekä Angelstam että Suomen kommenttipuheenvuoron pitäneen professori Ilkka Hanskin mukaan noin kymmenen prosentin suojeluaste on vähimmäistaso, jolla luonnon monimuotoisuus voidaan turvata. Etelä-Suomen metsämaasta on nyt suojeltu vasta vajaat kaksi prosenttia.



    Lehdistötiedote 18.9.2004
    Luontojärjestöt: Joutsenet suojeltava Korkeaojalta - metsästysasiat siirrettävä maa- ja metsätalousministeriöltä ympäristöministeriölle
    BirdLife Suomi ja Luonnonsuojeluliitto tyrmäävät maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan puheet joutsenten metsästyksestä. Järjestöt vaativat kaikkien lajien suojeluun ja käyttöön metsästystä laajempaa ympäristönäkökulmaa. Järjestöjen mielestä metsästysasiat on siirrettävä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. "Korkeaojan metsästyspuheet ja syksyn metsästysrikokset korostavat tarvetta siirtää metsästyslain alaisten lajien suojelu maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön", Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Heikki Simola sanoo.

    Korkeaojan väite, että joutsenia on liikaa ja niitä on ryhdyttävä vähentämään on asiantuntematon ja vailla perusteita. Laulujoutsenet aiheuttavat hyvin vähän ongelmia. Muun muassa usein toistetut väitteet, että laulujoutsen haittaa muita vesilintuja on tutkimuksen osoitettu perusteettomiksi. Päinvastoin runsastunut laulujoutsen tuottaa joka vuosi iloa sadoille tuhansille suomalaisille. Laulujoutsenella on myös suuri matkailullinen merkitys.

    "Laulujoutsen on Suomen kansallislintu, joka säväyttää joka kerta vastaan tullessaan. Tuntuu uskomattomalta, että kukaan tosissaan ehdottaa sen metsästämisen aloittamista", ihmettelee BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Mika Asikainen ja jatkaa: "Laulujoutsen saatiin pelastettua sukupuutolta, johon sitä ajoi metsästys. Suomeen mahtuu vielä runsaasti nykyistä enemmän laulujoutsenia meitä ilahduttamaan. Järkiperusteita laulujoutsenen metsästyksen aloittamiseksi ei ole".

    Monen riistalajin, muun muassa kanalintujen, vähentyminen on aiheuttanut säännöllisesti perusteettomia vaatimuksia kasvattaa riistalajiemme määrää muun muassa joutsenilla. Luonnonsuojelujärjestöt pitävät ministerin päänavausta osana peliä, jolla ministeriö välttää vastuutaan riistakantojen hoidossa. Lajin runsastuessa, se halutaan heti metsästettäväksi. Riistalintujemme hyvinvoinnista ei ole pidetty viime vuosina riittävästi huolta, minkä vuoksi useiden lajien kannat ovat vähentyneet. Tämän osoittaa muun muassa metsäkanalintujemme romahdus. Niiden kokonaiskannat ovat taantuneet yli puoleen muutamassa vuosikymmenessä kestämättömän metsänhoidon vuoksi. Tämänvuotiset tutkimustuloksetkin osoittavat muun muassa metson edelleen vähentyneen eteläisessä Suomessa paikoin kymmeniä prosentteja vuodessa. Maa- ja metsätalousministeriön tulisi pitää huolta nykyisten riistalajiemme hyvinvoinnista, ei vältellä vastuutaan ehdottamalla uusia riistalajeja. Vastuu kanalintujen ja muiden riistalajiemme elinympäristöjen hyvinvoinnista on maa- ja metsätalousministerillä.

    Laulujoutsen on kansainvälisesti tärkeä laji, sillä se kuuluu Euroopan Unionin lintudirektiivin erityisesti suojelemiin lajeihin, joita ei mikään jäsenmaa saa metsästää. Laulujoutsenen ampuminen on luonnonsuojelurikos, josta joutuu maksamaan sakkojen lisäksi 2018 euron suuruisen korvauksen ja menettää aseensa valtiolle. Onnistuneen luonnonsuojelun symbolin ja kansallistumme täytyy saada elää rauhassa, vaikka sen runsastunut kanta kestäisikin rajoitettua metsästystä.

    Laulujoutsen on BirdLife Suomen vuoden laji. Tänä vuonna lintuharrastajat ovat yhdessä paikallisten ihmisten ja mökkiläisten kanssa selvittäneet joutsenkannan kokoa ja pesintämenestystä eri puolilla Suomea. Samalla päivitetään tietoa joutsenen tärkeimmistä levähdys- ja ruokailualueista sekä selvitetään pesien ja poikueiden jakautumista eri elinympäristöihin. Havaintoja voi ilmoittaa muun muassa sähköisen lomakkeen kautta.


    Lehdistötiedote 8.9.2004
    Kurkien päämuutto on alkanut
    Kurkien ensimmäiset pääjoukot muuttavat tänään, kerrotaan lintuharrastajien keskusjärjestöstä BirdLife Suomesta. Lähes 3000 muuttavaa kurkea oli laskettu iltapäivän aikana kello 16 mennessä Kangasalla Pirkanmaalla. Lisäksi yli tuhat kurkea oli havaittu ainakin Saarijärvellä Keski-Suomessa ja Hangon lintuasemalla Hankoniemen kärjessä. Kurkien päämuutto ajoittuu syksyllä yleensä usealle päivälle ja syysmuuttoon osallistuu kymmeniätuhansia kurkia.

    Kurkien syysmuutto on alkanut vähitellen jo elokuussa. Päämuutto jakautuu aina useaan huippupäivään: Syyskuun alkupuoliskolla muuttomatkalle lähtevät pääosin Pohjois-Pohjanmaan kokoontumisalueiden linnut. Viimeisenä Suomesta poistuvat Vaasan lähelle Söderfjärdenin peltoaukealle kokoontuneet linnut. Ne lähtevät liikkeelle yleensä vasta lokakuussa.

    Suomalaiset kurjet talvehtivat Espanjassa ja Pohjois-Afrikassa. Muuttomatkan tärkeitä levähdysalueita on mm. Virossa ja Unkarissa.

    Kurki on Suomen suurimpia lintuja; aikuisen linnun siipiväli on jopa 220 cm. Suomessa arvioidaan pesivän 15 000-20 000 kurkiparia. Kurkien muuttoaurat ovat yksi syksyn näyttävimmistä tapahtumista luonnossa.

    ---

    Tiedotteen lajit ruotsiksi: trana (kurki)



    Lehdistötiedote 8.9.2004
    Selkälokin väheneminen pysähtynyt
    Uhanalaisia selkälokkeja pesi Suomessa viime vuonna noin 8400 paria, kun kymmenen vuotta aikaisemmin maamme pesimäkanta arvioitiin vain 7000 parin suuruiseksi. Uusi pesimäkanta-arvio antaa toivoa siitä, että 1970-luvulla alkanut selkälokin väheneminen on pysähtynyt. Selkälokkikannan koko selviää juuri julkaistuista BirdLife Suomen vuoden laji 2003 -kartoitusten tuloksista.

    Selkälokkeja pesi vuonna 2003 merialueellamme 5300 paria ja sisämaan reittivesistöillä 3100 paria. Vahvin selkälokkikanta keskittyi Merenkurkkuun (1200 paria) ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon (825 paria). Sisämaan vahvimpia esiintymiä oli Pohjois-Savon Kallaveden 140 paria.

    Vuoden 2000 uhanalaisuusmietinnössä selkälokki luokiteltiin vaarantuneeksi lajiksi sen vähentymisen vuoksi. Selkälokin vähentymisen pääsyynä pidetään itäafrikkalaisten talvehtimisalueiden ympäristömyrkkyjä. Lisäksi selkälokki kärsii häirinnästä pesimäluodoilla ja paikoin harmaalokkien poikassaalistuksesta.

    Selkälokin nimialalajia (Larus fuscus fuscus) kutsutaan maailman suomalaisimmaksi linnuksi, koska pääosa kannasta pesii Suomessa. Maamme ulkopuolella fuscus-selkälokki pesii Ruotsissa, Pohjois-Norjassa, Virossa ja Venäjän Karjalassa.

    Aikuisen selkälokin selkä ja siiven yläpinnat ovat mustat; alapuolelta laji on muiden lokkien tapaan valkea. Melko samannäköisestä merilokista sen erottaa pienemmästä koosta, keltaisista jaloista, hennommasta nokasta ja siiven kärjen pienemmästä valkeasta laikusta. Selkälokit pesivät pääosin ulkosaaristossa ja karujen suurjärvien selkävesillä.

    BirdLife Suomen vuoden laji 2003 -kartoituksiin osallistuivat sadat lintuharrastajat ympäri maan. Vuoden laji 2004 on puolestaan laulujoutsen. Kuluvan vuoden aikana selvitetään laulujoutsenkannan kokoa ja pesintämenestystä eri puolilla Suomea.

    ---

    Tiedotteen lajit ruotsiksi: silltrut (selkälokki), gråtrut (harmaalokki), sångsvan (laulujoutsen)



    Lehdistötiedote 31.8.2004
    Idänkäki poistettiin Suomen lajilistalta
    Suomessa tavattujen lintulajien määrä väheni yhdellä, kun BirdLife Suomen rariteettikomitea hylkäsi aiemmin hyväksytyt havainnot idänkäestä. Maassamme havaittuja idänkäkeä muistuttavia lintuja ei voida uuden selvityksen perusteella varmuudella määrittää idänkäiksi, sillä poikkeavasti ääntelevien käkien tai käen ja idänkäen risteymien mahdollisuutta ei kyetä sulkemaan pois.

    Idänkäiksi alun perin luultuja ja osin hyväksyttyjäkin lintuja on havaittu Suomessa kolmella paikkakunnalla: Karstulassa vuosina 1998-99, Lieksassa vuosina 1998-2001 ja Joutsassa vuonna 1999.

    Lähimmät tunnetut idänkäen pesimäpaikat ovat Venäjällä Komin tasavallassa noin 1000 kilometrin päässä Suomesta. Sieltä pesimäalue ulottuu läpi Siperian taigan aina Japaniin saakka. Idänkäki muistuttaa suuresti tavallista käkeä ulkonäöltään. Koiraan soidinääni ei kuitenkaan ole tuttua kukuntaa vaan matalaa puputusta.

    Maassamme on nyt havaittu hyväksytysti 442 lintulajia. Tänä vuonna ensikertaa tavatut Kökarin pikkulapasotka ja Sodankylän nokisorsa odottavat vielä virallista hyväksyntää.

    BirdLife Suomen rariteettikomitea tarkastaa kaikki Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot. Komitea arvioi, ovatko määritysperusteet riittäviä ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut.

    ---

    Tiedotteen lajit ruotsiksi: taigagök (idänkäki), käki (gök), mindre bergand (pikkulapasotka), svartand (nokisorsa)



    Lehdistötiedote 16.8.2004
    Maatalouslinnuston hyvinvointi pitää palauttaa
    Maatalouslinnut ja monet muut maatalousympäristön eläimet ja kasvit ovat taantuneet Euroopassa huomattavasti. Tämä johtuu EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta, joka ei ole riittävästi huomioinut luonnonvaraisten eläinten ja kasvien hyvinvointia tuotannon tehostamisen rinnalla. BirdLifella on käynnissä kampanja, jolla maatalouspolitiikkaa pyritään suuntaamaan ympäristöystävällisemmäksi.

    Kampanjan keskeisenä osana on EU:n tulevalle maatalouskomissaarille Mariann Fischer Boelille suunnattu vetoomus maatalousluonnon hyvinvoinnin puolesta. BirdLife Suomi pyytää suomalaisia osallistumaan tähän lähettämällä elektronisen postikortin

    Mariann Fischer Boel aloittaa työnsä maatalouskomissaarina marraskuun alussa. Hän tulee vaikuttamaan keskeisesti maatalouspolitiikkaa koskevaan päätöksentekoon, ja on suurelta osin hänestä kiinni onko maaseutu tulevaisuudessa elinvoimainen paikka niin ihmisille kuin luonnollekin.

    Euroopan maa-alasta puolet on maatalousmaata. Maatalouslinnusto ja muu eliöstö on vähentynyt koko EU:n alueella viime vuosikymmeninä. Useat aiemmin yleiset lintulajit, kuten peltopyy, peltosirkku ja kivitasku, ovat vähentyneet, paikoin jopa hävinneet. Ennen yleinen kattohaikara on nykyään harvinaisuus monissa Länsi- Euroopan maissa. Euroopan maatalouslintujen populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 30 %, tietyt lajit jopa 75 % viime vuosikymmeninä. Maatalouslinnuston vähenemisen pysäyttäminen on noussut yhdeksi Euroopan suurimmista luonnonsuojeluhaasteista.

    EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa on suunnattava ympäristöystävällisemmäksi. Jo tehty uudistus tuotantomäärien ja tukien muuttamisesta pääosin toisistaan riippumattomiksi on askel parempaan, kun tukea ei enää makseta tuotetun sadon tai tuotantoeläinten määrän mukaan. Tämän uskotaan vähentävän tuotannon tehostamispainetta ja antavan enemmän tilaa luonnolle. Se on kuitenkin vasta pieni askel maatalousluonnon hyvinvoinnin palauttamiseksi.

    Vetoomuksessa on mukana 25 Euroopan maan BirdLife jäsenjärjestöt mukaan lukien BirdLife Suomi. Vetoomus kuuluu osana kampanjaan, jonka tavoitteena on edistää ekologisesti kestävän maatalouden harjoittamista ja palauttaa maatalouslinnuston ja -luonnon hyvinvointi. Kampanja pyrkii edistämään päätöksentekoa, jolla voitaisiin estää luonnonvaraisten eliöiden ja niiden elinpaikkojen tuhoutuminen.

    Vetoomuksessa pyydetään tulevaa komissaaria

  • Kohdistamaan tukea niille viljelijöille, jotka ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta.
  • Lisäämään kokonaisvaltaista tukea ympäristöystävällisille viljelytoimille.

    Kaikista 25 maasta kerättävät allekirjoitukset kerätään yhteen ja luovutetaan maatalouskomissaari Mariann Fischer Boelille hänen aloittaessaan työnsä marraskuussa.

    ----

    Tiedotteen lajit ruotsiksi: rapphöna (peltopyy), ortolansparv (peltosirkku), stenskvätta (kivitasku), vit stork (kattohaikara)

    Lisätietoa



    Lehdistötiedote 10.8.2004
    Lintuharrastajat kunnostavat uhanalaisen etelänsuosirrin pesimäpaikkaa Porissa
    BirdLife Suomen ja Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen jäsenet kunnostavat äärimmäisen uhanalaisen etelänsuosirrin pesimäniittyä Porin Yyterissä tulevana viikonloppuna. Etelänsuosirripopulaatio on yksi Suomen uhanalaisimmista lintupopulaatioista. Koko maan kanta on enää vain 50 paria.

    Etelänsuosirri on matalajalkainen kahlaaja, joka pesii vain matalakasvustoisilla rantaniityillä. Kun järviruoko valtaa pesimäniityn, linnut kaikkoavat. Rantojen rehevöitymisen ja rantalaidunnuksen loppumisen myötä ovat rantaniityt kasvaneet umpeen ja aukeisiin niittyihin erikoistuneen etelänsuosirrin pesimäpaikat kadonneet.

    Lisäksi maassa pesivä etelänsuosirri on kärsinyt myös pienpetojen lisääntymisestä. Pesimäpaikkaa voidaan kuitenkin pitää etelänsuosirrille mieluisana niittämällä. Lintuharrastajat ovat kunnostaneet etelänsuosirrin pesimäniittyä Yyterissä jo usean vuoden ajan.

    "Porissa on tällä hetkellä enää vain viisi etelänsuosirrin reviiriä; kaksi näistä on viikonloppuna kunnostettavalla Yyterin niityllä. Ilman hoitoa nämä reviirit olisivat jo autioituneet", sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi. 1960-luvulla Porin rannikolla pesi 60-70 paria etelänsuosirrejä.

    Suomen suosirrit kuuluvat kahteen alalajiin, joista toinen pesii tunturien soilla ja toinen, etelänsuosirri, harvinaisena Lounais-Suomen ja Pohjanlahden rantaniityillä. Etelänsuosirrille ollaan parhaillaan laatimassa koko maan kattavaa suojelusuunnitelmaa, joka valmistuu vuoden loppuun mennessä.

    Ruotsinkielinen nimi
    etelänsuosirrille: sydlig kärrsnäppa

    Valokuvia
    median vapaaseen käyttöön tämän tiedotteen uutisoinnissa täältä



    Lehdistötiedote 7.7.2004
    Linnuilla vuoden kiireisin aika
    Lintujen pesillä on juuri nyt vilskettä, sillä monella lajilla on pesässään nälkäiset poikaset, joita emojen täytyy ruokkia lähes jatkuvasti. Aikaisten pesimälajien, kuten varislintujen, rastaiden ja tiaisten poikaset ovat jo lentokykyisiä, kun taas useilla hyönteissyöjillä on vasta pienet poikaset tai munat pesässä.

    Hyönteissyöjäemot ruokkivat poikasiaan jopa satoja kertoja päivän aikana. Siemensyöjät ja etenkin isommat linnut ruokkivat jälkikasvuaan jo selvästi harvemmin.

    BirdLife Suomen vuoden lajilla laulujoutsenella poikasia on ollut monin paikoin erittäin hyvin, useilla pareilla jopa 4-6 poikasta. Pöllöille pesimäkausi on puolestaan ollut huono. Myyrien vähyyden vuoksi moni pöllöpari on jättänyt pesinnän tänä vuonna kokonaan väliin.

    Sateinen ja viileä kesä on haitannut ainakin joidenkin lajien pesintää. Sateiset ja koleat säät ovat lintuharrastajien havaintojen mukaan lisänneet ainakin tiaisten ja tiirojen poikaskuolleisuutta.

    Osa jo syysmuutolla

    Vanhojen kahlaajien jo kesäkuussa alkanut syysmuutto voimistuu heinäkuun aikana. Kuovien ja töyhtöhyyppien ohella ainakin liroja ja suokukkoja on nähty matkaamassa etelään.

    Yksi tämän kesän näkyvimpiä ilmiöitä on käpylintujen vaellus. Havaintoja vaeltavista käpylinnuista on tehty koko maassa, ja esimerkiksi Hangon lintuasemalla havaittiin kesäkuussa voimakkain käpylintuvaellus 25 vuoteen. Lähinnä pikkukäpylinnuista koostuvien parvien arvellaan olevan peräisin itärajan takaa.

    ----

    Tiedotteen lajit ruotsiksi: sångsvan (laulujoutsen), storspov (kuovi), tofsvipa (töyhtöhyyppä), grönbena (liro), brushane (suokukko), mindre korsnäbb (pikkukäpylintu)

    Tarkempaa tietoa seuraavilta alueilta: Kemi-Tornio, Keski-Suomi, Suomenselkä, Etelä-Savo ja Kymenlaakso



    Lehdistötiedote 22.6.2004
    Järjestöt: Hallitusohjelman lupaukset ympäristökasvatuksesta lunastettava
    Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu ympäristökasvatuksen edistäminen osana kestävien tuotanto- ja kulutustapojen ohjelmaa. Ympäristö- ja ympäristökasvatusjärjestöt muistuttavat, että kasvatus on keskeinen keino vaikuttaa kulutustottumuksiin, ja vaativat hallitukselta näkyviä toimenpiteitä ympäristökasvatuksen aseman kohentamiseksi.

    Järjestöt (Suomen Ympäristökasvatuksen Seura, BirdLife Suomi, Dodo ­ Tulevaisuuden elävä luonto, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Suomen Latu, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF) jättivät tänään ympäristöministeri Enestamille muistion varmistaakseen, että hallitusohjelman toteuttamisessa huomioidaan ympäristökasvatuksen kehittämistarpeet. Ympäristöongelmien ratkaiseminen vaatii mittavia rakenteellisia muutoksia. Mitä parempia tuloksia lasten ja nuorten ympäristökasvatuksessa saavutetaan, sitä ympäristövastuullisemmin ja viisaammin toteutuvat tulevaisuudessa myös vaikeimmat rakennemuutokset.

    Järjestöjen vaatimuslistalla ympäristöministeriölle on ympäristökasvatusresurssien lisääminen ympäristöhallintoon, eri ministeriöiden välisen vastuunjaon selkeyttäminen, ympäristökasvatustyötä tekevien järjestöjen toiminnan turvaaminen sekä luontokoulujen tukeminen. Järjestöt jatkavat syksyllä keskustelua opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa niiden vastuulle kuuluvista ympäristökasvatuskysymyksistä.

    Ympäristöhallintoon lisää resursseja ympäristökasvatukseen

    Ympäristöhallinnossa on niukasti sisäisiä resursseja ympäristökasvatustyön tukemiseen. Ympäristöhallinnon tulee vakiinnuttaa ympäristökasvatuksen vastuuhenkilöiden asema, turvata heidän osaamisensa riittävällä koulutuksella ja toimintaedellytykset riittävillä aikabudjeteilla. Myös valtakunnallinen koordinointi tulee vakiinnuttaa jatkuvuuden turvaamiseksi.

    Vastuunjako ministeriöiden välillä selkeytettävä

    Se, että ympäristökasvatus on useamman ministeriön vastuulla, ei saa merkitä sitä, ettei se ole kenenkään vastuulla. Ympäristöministeriön lisäksi avainasemassa ovat erityisesti opetusministeriö ja varhaiskasvatuksen osalta sosiaali- ja terveysministeriö.

    Ympäristökasvatustyötä tekevien järjestöjen toiminnan jatkuvuus turvattava

    Järjestöt edistävät monin eri tavoin ympäristövastuullisuutta koko yhteiskunnassa. Järjestöt ovat asiantuntijatukena hallinnolle, toteuttavat Suomen tekemiä kansallisia ja kansainvälisiä sitoumuksia sekä toimivat käytännön ympäristökasvatustyön tekijöinä. Niin kauan kuin järjestöjen perusrahoitus on epävarmaa ja lyhytjänteistä, ei olemassa olevia resursseja ja osaamista pystytä hyödyntämään täysimittaisesti.

    Uusien luontokoulujen perustamista tuettava

    Luontokoulut ovat tärkeitä paikallisia ympäristökasvatuksen osaamiskeskuksia. Tällä hetkellä luontokouluja on liian vähän ja niiden resurssit ovat riittämättömät. Luontokouluja tulee perustaa lisää ja niiden käyttöön tulee antaa lisää henkilökuntaa, tiloja ja varoja. Alueellisten ympäristökeskusten tulee tukea luontokoulujen perustamista ja toimintaa.



    Lehdistötiedote 21.6.2004
    Juhannuskokkoa ei lintuluodolle
    Juhannuksen lähestyessä BirdLife Suomi haluaa muistuttaa, että juhannuskokon paikkaa valittaessa tulisi aina ottaa huomioon linnut ja muu luonto. Kokkoa ei saa sijoittaa lintuluodoille. Kun kokon polttaa ankkuroidulla puulautalla riittävän etäällä pesimäluodoista, varmistaa mukavan kesäyön juhlan sekä linnuille että ihmisille.

    Juhannuksen aikana monilla vesi- ja rantalinnuilla pesintä on vielä kesken ja pesissä munat tai pienet poikaset. Parhaita pesimäluotoja ovat yleensä pienet vähäpuustoiset tai puuttomat luodot, jotka ovat olleet perinteisesti myös mieluisia juhannuskokon polttopaikkoja. Juhannuskokon rakentaminen ja polttaminen tällaisella luodolla tuhoaa pesimälinnuston yleensä täysin. BirdLife Suomi vetoaakin juhlijoihin ja kokon rakentajiin, ettei lintuluodoille noustaisi tai rakennettaisi kokkoa.

    Lintujen pesät ja munat ovat hyvin naamioituja ja aikuislintujen oleskelu luodoilla juhannuksen aikaan on varma merkki pesinnästä, vaikka yhtään pesää ei näkyisikään.



    Lehdistötiedote 19.6.2004
    Kuusamon SM-lintumaratonilla 161 lajia
    BirdLife Suomen ja Kuusamon Lintukerhon järjestämä 21. SM-lintumaraton kilpailtiin Kuusamossa 18.-19.6. Kisaan osallistui 30 joukkuetta, jotka havaitsivat 24 tunnin aikana Kuusamossa yhteensä 161 lajia. Kilpailun voitti joukkue "Doz K Hahn" tuloksella 131 lajia. Toiseksi tuli viimevuotinen voittajajoukkue "MC Rallus" (129 lajia) ja kolmanneksi joukkue "Kuusamon Ikinuoret" (myös 128 lajia).

    Voittajajoukkueessa kilpailivat Kari Engelbarth, Pentti Kallio, Jari Markkula, Olli Näyhä ja Kari Saarinen.

    Mukavimpia lintuhavaintoja kuusamolaisittain edustivat pikkukultarinta, haarahaukka, luhtahuitti, virtavästäräkki, muuttohaukka ja lapinuunilintu. Kuusamon tunnuslajit, muualla Suomessa harvinaiset, sinipyrstö ja pikkusirkku olivat helposti löydettävissä. Erikoisin havainto oli jo edeltävällä viikolla löydetyt kaksi pikkukultarintaa. Laji oli Kuusamolle uusi.

    Kuusamossa on järjestetty lintumaraton vuodesta 1984 lähtien. Kilpailussa 2-5- henkiset joukkueet pyrkivät 24 tunnin aikana havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia. Monet joukkueet tulevat Kuusamoon kisaamaan joka vuosi. Tänä vuonna mukana oli osallistujia myös ulkomailta, kuten Englannista ja Latviasta.

    Kuusamon Lintumaratonin osallistumismaksuilla tuetaan tänä vuonna uuden lintutornin rakentamista Torankijärvelle yhdessä Kuusamon kaupungin kanssa.

    ----

    Tiedotteen lajit ruotsiksi: stäppsångare (pikkukultarinta), brun glada (haarahaukka), småfläckig sumphöna (luhtahuitti), forsärla (virtavästäräkki), pilgrimsfalk (muuttohaukka), nordsångare (lapinuunilintu), blåstjärt (sinipyrstö), dvärgsparv (pikkusirkku).

    Edellisten vuosien tuloksia.



    Lehdistötiedote 14.6.2004
    Lintuharrastajat kokoontuvat Kuusamoon
    Lintuharrastajat kokoontuvat ensi viikonvaihteessa Kuusamoon, missä käydään järjestyksessään 21. SM-lintumaraton. BirdLife Suomen ja Kuusamon Lintukerhon järjestämässä kilpailussa liikutaan maastossa joukkueittain ja yritetään havaita mahdollisimman monta lintulajia 24 tunnin aikana.

    SM-lintumaraton alkaa perjantaina 18.6. kello 11-13 ja päättyy viimeistään lauantaina kello 13. Kilpailukeskuksena toimii Rukan uusi kokouskeskus, missä myös kilpailun tulokset selviävät lauantai-iltana.

    24-tunnin kilpailussa useimmat joukkueet pääsevät sadan havaitun lajin paremmalle puolelle. Lintumaratonin historian ennätystulos on 136 lajia vuodelta 2001. Kuusamo on pesimälinnustoltaan erittäin mielenkiintoinen lintualue, sillä siellä kohtaavat Etelä-Suomen ja Lapin linnut. Lisäksi Kuusamossa voi nähdä muutamia itäisiä, koko Länsi-Euroopassa harvinaisia lintulajeja, kuten sinipyrstön ja pikkusirkun.

    Kuusamon Lintumaratonin osallistumismaksuilla tuetaan tänä vuonna uuden lintutornin rakentamista Torankijärvelle yhdessä Kuusamon kaupungin kanssa.

    ----

    Tiedotteen lajit ruotsiksi: blåstjärt (sinipyrstö), dvärgsparv (pikkusirkku)

    Edellisten vuosien tuloksia.



    Lehdistötiedote 11.6.2004
    Laulujoutsenilla jo poikasia
    BirdLife Suomi selvittää lintuharrastajien ja suuren yleisön avulla kansallislintumme laulujoutsenen pesimäkannan määrää. Lisäksi tutkitaan laulujoutsenen pesintämenestystä eri puolilla Suomea sekä pesien ja poikueiden jakautumista eri elinympäristöihin.

    Laulujoutsenen poikaset ovat monin paikoin kuoriutuneet viime päivien aikana, ja nyt poikueet ruokailevat rantaruovikon suojassa. Tavallisesti poikueen koko on 4- 5 poikasta, mutta Pirkanmaalla Äetsässä laulujoutsenparin on havaittu huolehtivan 9 poikasesta. Jos kaikki poikaset ovat parin omia, poikueen koko saattaa olla jopa maailmanennätys. Toisaalta on myös mahdollista, että joukossa on adoptiopoikasia toiselta parilta.

    BirdLife Suomi haluaa laulujoutsenhavaintoja kaikilta suomalaisilta. Havaintoja voi ilmoittaa www-lomakkeella. Havaintoja voi ilmoittaa myös BirdLife Suomen paikallisyhdistyksille.

    Havaintoa ilmoitettaessa on hyvä kertoa, onko kyseessä järvi, jossa pari on pesinyt vaiko järvi, jolle poikue on siirtynyt lähialueelta. Toisinaan laulujoutsenet muuttavat enemmän ravintoa tarjoavalle järvelle poikasten kuoriutumisen jälkeen.

    Laulujoutsenten parisuhde on elinikäinen. Parit saapuvat pesäpaikoilleen yleensä huhtikuussa. Naaras munii tavallisesti huhti-toukokuun vaihteessa neljästä viiteen munaan. Poikaset kuoriutuvat noin viiden viikon haudontajakson jälkeen, ja ne saavuttavat lentokyvyn 1,5-2 kuukaudessa. Etelä-Suomessa vesi säilyy laulujoutsenten poikasten kannalta useimmiten riittävän kauan sulana, mutta Pohjois-Suomessa vesien jäätilanne rajoittaa lajin esiintymistä.

    Laulujoutsenkannan suuruuden kartoittamiseksi ei ole tehty selvityksiä yli vuosikymmeneen, joten kannan nykyisen koon arvioiminen on tärkeää. Onko meillä 2000, 2500 vai peräti 3000 pesivää paria?

    Suomen laulujoutsenkanta on käynyt lävitse melkoisen mullistuksen: Viime vuosisadan puolivälissä se oli lähes kuolemaisillaan sukupuuttoon. Nyt reilu 50 vuotta myöhemmin laulujoutsen ilahduttaa ihmisiä pesimälintuna Lapin perukoilta etelärannikolle saakka.

    ---

    Tiedotteen laji ruotsiksi: sångsvan (laulujoutsen)

    Lisätietoa laulujoutsenesta



    Lehdistötiedote 9.6.2004
    Jätä linnunpoikaset rauhaan
    Monilla linnuilla ovat poikaset lähdössä pesistä juuri näinä päivinä. Luonnossa liikkujat tapaavat usein näitä pesästä lähteneitä lintuja, joita luullaan orvoiksi. Lähes poikkeuksetta kyseessä on kuitenkin emojen hyvin huolehtima poikanen, joka ei tarvitse ihmisen apua.

    Pikkulintujen pesintä on nyt kriittisimmässä vaiheessa, kun poikaset lähtevät pesästä. "Poikasten lentotaidot eivät ole vielä kovin kehittyneet, joten usein niiden luullaan vahingoittaneen itseään. Usein myös luullaan, että emot ovat hylänneet poikaset, mutta tämäkään ei tavallisesti pidä paikkaansa, vaan emot ovat jossakin lähistöllä etsimässä ruokaa. Parasta on jättää tällaiset yksinäisiltäkin näyttävät poikaset rauhaan", sanoo BirdLife Suomen tiedottaja Lauri Hänninen.

    Isojen petolintujen poikaset kehittyvät hitaammin ja ovat pesissään vielä useita viikkoja. Sen sijaan aiemmin keväällä pesinnän aloittaneilla pöllöillä poikaset voivat jo liikkua pesän ulkopuolella. Jos metsässä törmää pöllön poikasiin, ne kannattaa jättää heti rauhaan, sillä esimerkiksi viirupöllöt saattavat puolustaa poikasiaan jopa hyökkäämällä ihmisen kimppuun.

    Tiedotteen laji ruotsiksi: slaguggla (viirupöllö)



    Lehdistötiedote 2.6.2004
    Älä nouse lintuluodolle
    Lintuluodoilla on tällä hetkellä runsaasti pieniä poikasia. BirdLife Suomi vetoaa kaikkiin vesilläliikkujiin, ettei lintujen pesimäluodoille tai -saarille noustaisi. Yksittäisen veneilijän tai ulkoilijan lyhytkin oleskelu lintuluodolla tai aivan sen vieressä voi aiheuttaa merkittävää tuhoa. Häirinnästä lintuluodoilla kärsii mm. uhanalainen selkälokki.

    Pesivät linnut on usein varsin helppo huomata. Tiirat ja lokit varoittelevat ja lentelevät pesimäpaikkojen päällä. Tällaisilta luodoilta ja saarilta on syytä poistua välittömästi, vaikka yhtään pesää ei näkisikään. "Lyhytkin pesimäluodolle poikkeaminen voi olla kohtalokas, koska emojen paetessa ihmistä suojattomat munat ja poikaset altistuvat helposti mm. varisten saalistukselle", sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi. Lisäksi säästä riippuen poikaset voivat myös kuolla kylmyyteen tai kuumuuteen ilman emojen suojaa.

    BirdLife Suomi toivoo valveutuneilta kesäasukkailta ja vesilläliikkujilta aktiivisuutta myös ajattelemattomien vesilläliikkujien valvonnassa. Jos havaitsee lintujen häirintää tapahtuvan, kannattaa puuttua asiaan muistuttamalla pesimärauhan tarpeesta ja kehottaa häiritsijöitä siirtymään sellaiseen paikkaan, jossa oleskelusta ei ole linnuille haittaa.

    Tietämättömyydestä ja ajattelemattomuudesta johtuvan häirinnän lisäksi Suomessa todetaan vuosittain myös tahallista kolonioiden tuhoamista tai munien keräämistä. Tällaisesta toiminnasta voi joutua maksamaan kymmenientuhansien eurojen vahingonkorvauksen.

    Tiedotteen laji ruotsiksi: silltrut (selkälokki)



    Lehdistötiedote 28.5.2004
    Nokisorsa ensi kertaa Suomessa
    Sodankylässä on havaittu nokisorsa (Anas rubripes). Havainto on ensimmäinen Suomesta. Nokisorsa on kotoisin Pohjois-Amerikasta, ja laji on havaittu Euroopassa joitakin kymmeniä kertoja aikaisemmin. Mikäli BirdLife Suomen rariteettikomitea hyväksyy havainnon, nokisorsasta tulee 445. laji Suomessa havaittujen lintulajien listalle.

    Sodankylän lintu nähtiin vilahdukselta jo keskiviikkona, mutta vasta eilisiltana se nähtiin paremmin. Lintu on ollut Sodankylän kirkonkylän alueella myös tänään, vaikka sen havaitseminen oli aluksi vaikeaa linnun arkuuden ja aktiivisen lentelyn vuoksi.

    Nokisorsa muistuttaa kovasti kotoista sinisorsanaarasta, mutta on väritykseltään sitä selvästi tummempi. Eroja on myös nokan ja siipipeilin värityksessä. Lajin tunnistusta hankaloittaa sen risteytyminen sinisorsan kanssa. Lisäksi sinisorsalla nähdään säännöllisesti tummia värimuotoja, jotka saattavat muistuttaa nokisorsaa.

    BirdLife Suomen rariteettikomitea tarkastaa kaikki Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot. Komitea arvioi, onko lintu määritetty oikein ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut. Nokisorsa on jo toinen uusi laji tänä vuonna. Edellinen oli Ahvenanmaalla maaliskuussa vieraillut pikkulapasotka. Viime vuonna havaittiin vain yksi maalle uusi laji, gobintylli Ilmajoella.

    Tiedotteen lajit ruotsiksi: svartand (nokisorsa), gräsand (sinisorsa), mindre bergand (pikkulapasotka), orientpipare (gobintylli)



    Lehdistötiedote 18.5.2004
    Arktisten hanhien muutto alkoi
    Arktisten hanhien ensimmäinen pääjoukko ohittaa Suomea parhaillaan matkalla kaukaisille pesimäalueilleen Venäjän tundralle. Kiihtyvä muutto alkoi Uudellamaalla eilen illalla ja hanhimuuton havaittiin jatkuvan myöhään yöhön. Voimakas muutto on jatkunut myös tänään aamulla sekä Uudellamaalla että Kymenlaaksossa. Liikkeellä on ollut sekä valkoposki- että sepelhanhia. Jo viime viikolla Suomenlahdella muutti runsaasti mustalintuja ja alleja.

    Arktisella alueella, Jäämeren ja Siperian rannikolla, pesivien lintujen Suomen kautta tapahtuvaa muuttoa kutsutaan arktikaksi. Touko-kesäkuisessa arktikassa Suomenlahden kautta muuttaa vuosittain miljoonia arktisia lintuja, mm. alleja, mustalintuja, valkoposki- ja sepelhanhia ja kahlaajia.

    Arktika on kevään näyttävin lintutapahtuma Suomessa. Lintuharrastajat kokoontuvat Suomenlahden niemenkärkiin ja saariin seuraamaan arktisille pesimäalueilleen kiirehtiviä lintuja. Suosituimpia muutonhavainnointipaikkoja ovat Kirkkonummen Porkkalanniemi ja Virolahden ja Porvoon niemenkärjet sekä ulkosaaret. Jos sää on suosiollinen voi yhdestä havaintopaikasta nähdä päivässä jopa useita kymmeniätuhansia valkoposki- ja sepelhanhia tai satojatuhansia alleja ja mustalintuja.

    Arktisen vesilintumuuton päälajit alli ja mustalintu talvehtivat eteläisellä Itämerellä ja Pohjanmerellä. Suomen kautta muuttavat valkoposki- ja sepelhanhet talvehtivat Pohjanmeren rannikoilla. Ennen lopullista muuttoa pesimäalueilleen valkoposkihanhet lepäilevät joitakin viikkoja Virossa ja Gotlannissa.

    Tiedotteen laji ruotsiksi: vitkindad gås (valkoposkihanhi), prutgås (sepelhanhi), alfågel (alli), sjöorre (mustalintu).



    Lehdistötiedote 14.5.2004
    Pesiikö laulujoutsen mökkijärvelläsi?
    Tänä vuonna BirdLife Suomi selvittää lintuharrastajien ja suuren yleisön avulla kansallislintumme laulujoutsenen pesimäkannan määrää. Lisäksi tutkitaan laulujoutsenen pesintämenestystä eri puolilla Suomea sekä pesien ja poikueiden jakautumista eri elinympäristöihin.

    Pesivän laulujoutsenen havaitseminen on juuri nyt helppoa, sillä linnut hautovat jo Etelä- ja Keski-Suomessa. Hautova, valkea laulujoutsen loistaa usein vielä vähäkasvustoisessa järvessä korkealta pesäkummultaan kauaksi.

    BirdLife Suomi haluaa laulujoutsenhavaintoja kaikilta suomalaisilta. Havaintoja voi ilmoittaa www-lomakkeella. Havaintoja voi ilmoittaa myös BirdLife Suomen paikallisyhdistyksille.

    Laulujoutsenten parisuhde on elinikäinen. Parit saapuvat pesäpaikoilleen yleensä huhtikuussa. Ensitöikseen ne kunnostavat vanhan pesäpaikkansa, joka on yleensä kahden metrin levyinen ja yli puolen metrin korkuinen vesikasveista, mudasta ja turpeesta rakennettu kumpu. Pesät ovat helposti havaittavissa, koska ne sijaitsevat aukeilla paikoilla.

    Laulujoutsennaaraat munivat tavallisesti huhti-toukokuun vaihteessa neljästä viiteen munaan. Ne myös hoitavat haudontaurakan. Poikaset kuoriutuvat noin viiden viikon haudontajakson jälkeen, ja ne saavuttavat lentokyvyn 1,5-2 kuukaudessa. Vesikasvillisuuden kasvamisen jälkeen ja poikasten kuoriuduttua laulujoutsenpoikue voi olla yllättävän vaikea havaita. Ne voivat piilotella ja ruokailla hiljaa rantaruovikon suojassa.

    Laulujoutsenkannan suuruuden kartoittamiseksi ei ole tehty selvityksiä yli vuosikymmeneen, joten kannan nykyisen koon arvioiminen on tärkeää. Onko meillä 2000, 2500 vai peräti 3000 pesivää paria?

    Suomen laulujoutsenkanta on käynyt lävitse melkoisen mullistuksen: Viime vuosisadan puolivälissä se oli lähes kuolemaisillaan sukupuuttoon. Nyt reilu 50 vuotta myöhemmin laulujoutsen ilahduttaa ihmisiä pesimälintuna Lapin perukoilta etelärannikolle saakka.

    Lisätietoa laulujoutsenesta

    Tiedotteen laji ruotsiksi: sångsvan (laulujoutsen)



    Lehdistötiedote 8.5.2004
    Tornien taisto oli suositumpi kuin koskaan
    Aurinkoinen sää sai tuhannet linnuista kiinnostuneet ihmiset seuraamaan BirdLife Suomen Tornien taisto -tapahtumaa ympäri Suomen. Ennätykselliset 186 joukkuetta ja noin 800 lintuharrastajaa kisailivat leikkimielellä lintutorneissa siitä, missä tornissa havaitaan eniten lintulajeja kahdeksan tunnin aikana. Samalla esiteltiin lintuja ja lintuharrastusta yleisölle.

    Tänä vuonna rikottiin kilpailun ennätys, kun Porin Leveäkarilla havaittiin 119 lajia. Aikaisempi ennätys oli Kristiinankaupungin 113 lajia vuodelta 2002. Sadan lajin raja rikkoontui myös Siikajoella Tauvon lintuasemalla (107), Porin Etelärannassa (106) ja Kaarluodossa (105), Mietoisten Mynälahdella (105 ja 100), Pyhäjoen Parhalahdella (102), Porvoon Ruskiksella (100) ja Kristiinankaupungin Siipyyssä (100).

    Laulujoutsenia, BirdLife Suomen vuoden lajia, joukkueet havaitsivat yhteensä noin 3000 yksilöä. Eniten laulujoutsenia, lähes 1800, nähtiin Liminganlahdella. Torneista havaittiin keskimäärin 66 lajia. Kilpailun pohjoisimmissa torneissa Inarissa havaittiin 50 lajia ja Enontekiöllä 49 lajia. Eteläisimmässä tornissa Hangon lintuasemalla havaittiin 84 lajia.

    Kilpailun aikana tehtiin havaintoja myös useista kiinnostavista lajeista, joista harvinaisin oli Lappeenrannan Haapajärvellä uiskennellut mustakaulauikku. Havainto oli vasta 12. Suomesta. Edellinen mustakaulauikku havaittiin maassamme 10 vuotta sitten. Viime päivien poikkeuksellisen lämmin sää näkyi eteläisten lajien runsautena: torneista havaittujen lajien joukossa olivat mm. kattohaikara, pikkukiljukotka, niittysuohaukka, punajalkahaukka, avosetti, lampiviklo, sitruunavästäräkki ja ruokosirkkalintu.

    Helsingin Viikissä kilpaillut kilpailun sponsorin Kemiran joukkue havaitsi 84 lajia. Viereisessä tornissa BirdLife Suomen joukkue havaitsi 90 lajia. Viikin lajien joukossa olivat mm. sitruunavästäräkki ja rastaskerttunen.

    Osallistujien kesken arvottu lintuharrastusvälineitä myyvän BirdLife Suomen Lintuvarusteen 800 euron lahjakortti meni Joroisiin Pasalan lintulavalla kisanneelle Varkauden luonnonystävien II-joukkueelle. Kemiran joukkueen lajimäärää koskevan tekstiviestikilpailun voittajat julkaistaan osoitteessa www.birdlife.fi ensi viikon aikana.

    Kaikkien osallistuneiden tornien tulokset ja mainittavimmat lintuhavainnot löytyvät osoitteesta www.birdlife.fi

    Tornien taisto on vuodesta 1994 järjestetty leikkimielinen kilpailu, jonka päätarkoituksena on tehdä lintuharrastusta tunnetuksi ja kerätä varoja linnustonsuojelutyöhön. Tänä vuonna keräyksen kohteena oli erityisesti metsähanhen suojeluhanke. Tornien taiston järjestää lintuharrastajien keskusjärjestö BirdLife Suomi ja tapahtumaa sponsoroi Kemira.

    Kaikkien osallistuneiden tornien tulokset löytyvät täältä.

    Tiedotteen lajit ruotsiksi: sångsvan (laulujoutsen), svarthalsad dopping (mustakaulauikku), vit stork (kattohaikara), mindre skrikörn (pikkukiljukotka), ängshök (niittysuohaukka), aftonfalk (punajalkahaukka), skärfläcka (avosetti), dammsnäppa (lampiviklo), citronärla (sitruunavästäräkki), trastsångare (rastaskerttunen), vassångare (ruokosirkkalintu).



    Lehdistötiedote 7.5.2004
    Lämmin sää lupaa kiinnostavaa Tornien taistoa
    Lämpimän sään vuoksi lintuharrastajien odotukset ovat poikkeuksellisen korkealla BirdLife Suomen huomenna järjestämässä Tornien taisto -lintutapahtumassa.

    Ajankohtaan nähden tavallista lämpimämpi sää on tuonut Suomeen normaalien muuttolintujemme lisäksi runsaasti eteläisiä vieraita: Kattohaikaroita on nähty monin paikoin, pohjoisimmat kaartelivat Kemijärvellä saakka. Kökarista löydettiin eilen punapäälepinkäinen, joka on vasta maamme 13. havainto tästä Välimeren alueen lajista. Helsingin Viikissä kahlaili eilen avosetti. Tämä mustavalkea, hieman kuovia pienempi kahlaaja pesii meitä lähinnä Virossa ja Etelä-Ruotsissa. Parvi avosettejä vieraili eilen myös Liminganlahdella. Lisäksi viime päivinä on kertynyt havaintoja kaakkoisista petolinnuista, punajalkahaukoista ja niittysuohaukoista.

    Erikoisia havaintoja odottavat myös ne noin 800 lintuharrastajaa, jotka lauantaina kiipeävät lähes 200 lintutorniin kilpailemaan siinä, montako lintulajia tornista havaitaan klo 05-13. Samalla kaikissa torneissa esitellään yleisölle lintuja ja lintuharrastusta. Osalla torneista esittäytyvät BirdLife Suomen paikallisyhdistykset. Lauantaina aamupäivällä kannattaa siis jokaisen linnuista kiinnostuneen suunnata lähimpään lintutorniin ja kiivetä avustamaan kisailijoita sekä kyselemään linnuista ja lintuharrastuksesta.

    Tornien taiston tulokset julkaistaan BirdLife Suomen www-sivuilla lauantaina 8.5. viimeistään klo 18.00.

    Kilpailulla kerätään varoja linnustonsuojeluun. Tornien taiston järjestää lintuharrastajien keskusjärjestö BirdLife Suomi ja tapahtumaa sponsoroi Kemira.

    Tornien taisto -tapahtuman yhteydessä BirdLife Suomi järjestää Helsingin Viikissä opastettuja linturetkiä (tasatunnein klo 9-12). Lisäksi Viikissä on kiikari- ja kaukoputkiesittely (klo 9-13) sekä 4H-nuoret myyvät muurinpohjalettuja. Paikkana on Hakalan (Keinumäen) vanha lintutorni (puhelinluettelon kartta s. 53: DN/80, autot Gardenian parkkipaikalle, Koetilantie 1). Viikissä kilpailevat mm. kilpailun sponsorin Kemiran joukkue ja BirdLife Suomen oma joukkue.



    Lehdistötiedote 3.5.2004
    Suomen suurin lintutapahtuma lauantaina 8.5.
    BirdLife Suomi järjestää lintuharrastustapahtuma "Tornien taiston" lauantaina 8. toukokuuta. Tämän vuoden Tornien taisto on kaikkien aikojen suurin lintuharrastustapahtuma Suomessa, sillä siihen osallistutaan 186 lintutornissa kautta maan.

    Torneissa joukkueet pyrkivät havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia klo 05- 13. Samalla kaikissa torneissa esitellään yleisölle lintuja ja lintuharrastusta. Osalla torneista esittäytyvät BirdLife Suomen paikallisyhdistykset. Lauantaina aamupäivällä kannattaa siis jokaisen linnuista kiinnostuneen suunnata lähimpään lintutorniin ja kiivetä avustamaan kisailijoita sekä kyselemään linnuista ja lintuharrastuksesta.

    Kaikki tornit ja joukkueet ovat nähtävissä täällä.

    Tornien taiston tulokset julkaistaan BirdLife Suomen www-sivuilla lauantaina 8.5. viimeistään klo 18.00.

    Kilpailulla kerätään varoja linnustonsuojeluun. Tornien taiston järjestää lintuharrastajien keskusjärjestö BirdLife Suomi ja tapahtumaa sponsoroi Kemira.

    Tornien taisto -tapahtuman yhteydessä BirdLife Suomi järjestää Helsingin Viikissä opastettuja linturetkiä (tasatunnein klo 9-12). Lisäksi Viikissä on kiikari- ja kaukoputkiesittely (klo 9-13) sekä 4H-nuoret myyvät muurinpohjalettuja. Paikkana on Hakalan (Keinumäen) vanha lintutorni (puhelinluettelon kartta s. 53: DN/80, autot Gardenian parkkipaikalle, Koetilantie 1). Viikissä kilpailevat mm. kilpailun sponsorin Kemiran joukkue ja BirdLife Suomen oma joukkue.



    Lehdistötiedote 29.4.2004
    Eurovaalien ehdokkaille kysely ympäristöarvoista
    Euroopan parlamentin vaaleissa (13.6.) päätetään myös maanosamme ympäristöpolitiikasta. Tutkimukset osoittavat EU:n kansalaisten pitävän ympäristöpolitiikkaa alueena, jolla tarvitaan Euroopan laajuisia toimenpiteitä.

    EU:n on edistettävä puhtaan ympäristön ja monimuotoisen luonnon suojelua. Euroopan parlamentilla on tässä ratkaiseva rooli: se vaikuttaa keskeisellä tavalla EU:n ympäristöpolitiikkaan ministerineuvoston kanssa tehtävillä päätöksillä.

    Eurooppalaiset ympäristöjärjestöt ovat julkaisseet yhteisen vaalimanifestin, jossa esitellään tulevan parlamenttikauden keskeiset ympäristöhaasteet: luonnon monimuotoisuus, kemikaalit, maatalous, rakennerahastot, liikenne, ilmasto, jätehuolto, ulkosuhteet, ympäristölainsäädännön täytäntöönpano ja valvonta sekä ympäristönäkökohtien sisällyttäminen kaikkeen päätöksentekoon.

    Suomalaiset ympäristöjärjestöt BirdLife Suomi, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF ovat lähettäneet vaalimanifestin kaikille Euroopan parlamentin vaaleissa ehdolla oleville suomalaisille. Ehdokkaita pyydetään sitoutumaan manifestin vaatimuksiin. Kyselyn tulokset julkistetaan toukokuussa.

    Järjestöt aikovat seurata sitoumusten toteutumista koko seuraavan toimikauden ajan. Nykyisten europarlamentaarikkojen ratkaisut ympäristöpoliittisesti tärkeissä äänestyksissä löytyvät verkkosivuilta www.EU-votewatch.org

    Ympäristöjärjestöjen tuottamilta sivuilta voi hakea tiedot parlamentaarikkojen ja puolueiden äänestyskäyttäytymisestä kymmenessä äänestyksessä: 1) muuntogeenisten tuotteiden merkintä, 2) ydinturvallisuus, 3) vaaralliset kemikaalit, 4) myrkylliset kemikaalit, 5) vesipolitiikka, 6) liikenne, 7) kasvinsuojeluaineiden käyttö maataloudessa, 8) kestävää energiapolitiikkaa tukeva verouudistus, 9) ympäristövahinkovastuu ja 10) kansalliset ilmansaasteiden päästökatot.

    Parlamentin monimutkaisen päätöksentekojärjestelmän vuoksi äänestyksiä on joskus vaikea tulkita. EU-votewatch on kuitenkin pyrkinyt välttämään sudenkuoppia tarjoamalla parlamentaarikoille mahdollisuuden selvittää omaa äänestämiskäyttäytymistään.

    Maiden välisessä vertailussa suomalaisten euroedustajien äänestyskäyttäytyminen on kuudenneksi ympäristöystävällisintä. Suomalaisten edustajien joukossa kokoomuslaiset erottuvat - negatiivisesti.

    Ympäristöjärjestöjen yhteinen manifesti Euroopan parlamentin vaaleihin (pdf-tiedosto)



    Lehdistötiedote 28.4.2004
    BirdLife muistuttaa lintujen pesimärauhasta
    Pesintä on jo täydessä vauhdissa monilla lintulajeilla, kuten useilla vesilinnuilla, varislinnuilla ja osalla varpuslinnuista. BirdLife Suomi muistuttaa, että pesimäaikana kaikkien lajien häirintä tai tappaminen on kielletty.

    Lauantaista lähtien myös rauhoittamattomat lintulajimme nauttivat lain suojaa koko maassa. Rauhoittamattomien harmaalokin, merilokin, kesykyyhkyn, variksen ja räkättirastaan pesimäaikainen rauhoitus alkaa Pohjois-Suomessa 1.toukokuuta. Muualla maassa rauhoitus on alkanut jo aiemmin keväällä.

    EU:n lintudirektiivin mukaan rauhoittamattomia lintulajeja ei saa tappaa ilman poikkeuslupaa niiden kevätmuutto- eikä pesimäaikana. "Harmaalokin ja merilokin kevätmuutto Pohjois-Suomessa on alkanut tänäkin keväänä selvästi aikaisemmin kuin nykyinen rauhoitusaika, joten rauhoittamattomien lintulajien rauhoitusaikaa tulisi aikaistaa maamme pohjoisosissa", sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi.

    Rauhoittamattomat lintulajit nauttivat lain suojaa nykyisen lainsäädäntömme mukaisena pesimisaikanaan:

    1) varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirien alueella 1.5-31.7, Pohjois-Savon ja Pohjois- Karjalan riistanhoitopiirien alueella 1.4-31.7 ja muualla maassa 10.3-31.7.

    2) harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirien alueella 10.4 -31.7 ja muualla maassa 1.4 -31.7.

    3) korppi poronhoitoalueella 10.4 -31.7.

    4) harmaalokkikoloniat koko vuoden.

    Tiedotteen laji ruotsiksi: gråtrut (harmaalokki), havstrut (merilokki), tamduva (kesykyyhky), kråka (varis), björktrast (räkättirastas), skata (harakka), korp (korppi)



    Lehdistötiedote 14.4.2004
    Useita haarapääskyjä saapunut
    Yksi kevään odotetuimmista linnuista, haarapääsky, on jo havaittu ainakin neljällä paikkakunnalla: Kuusamossa (6.4.), Iitissä ja Pelkosenniemellä (10.4.) sekä Espoossa (12.4.)

    Ensimmäiset haarapääskyt tavataan usein jo huhtikuun puolivälin tienoilla, vaikka niiden päämuuttoon onkin vielä reilu kuukausi aikaa. Aikaisin Suomessa koskaan havaittu haarapääskyhavainto on vuodelta 1993, jolloin kevään ensimmäinen yksilö havaittiin Helsingissä jo 22. maaliskuuta.

    Haarapääsky pesii lähes koko Suomessa Muoniota ja Sodankylää myöten, ja se talvehtii Afrikassa päiväntasaajan eteläpuolella.

    Haarapääsky on vähentynyt Suomessa kolmanneksen kahdessa vuosikymmenessä. Suomen lisäksi haarapääsky on vähentynyt lähes kaikissa muissakin Euroopan maissa. Maatalousympäristön yksipuolistuminen, viljelymenetelmien tehostuminen ja karjatalouden väheneminen on vähentänyt pääskyjen ravintoa. Pääskyjen elinoloja voidaan kuitenkin parantaa ottamalla maataloudessa huomioon lintujen pesimäpaikka- ja ravintotarpeet.

    Haarapääskyn lisäksi monet muutkin maatalousympäristön lintumme, kuten töyhtöhyyppä, keltavästäräkki ja peltosirkku, ovat vähentyneet viime vuosina.

    Tiedotteen laji ruotsiksi: ladusvala (haarapääsky), tofsvipa (töyhtöhyyppä), gulärla (keltavästäräkki), ortolansparv (peltosirkku)

    Tietoa haarapääskyn huomioon ottamisesta maataloudessa (pdf, 533 kb)

    BirdLife Suomen maatalousjulkaisuja ladattavissa



    Lehdistötiedote 1.4.2004
    Laulujoutsen on vuoden laji
    BirdLife Suomen vuoden laji on kansallislintumme laulujoutsen. Vuoden aikana lintuharrastajien tavoitteena on omalla retkeilyllä ja suuren yleisön avulla selvittää laulujoutsenkannan kokoa ja pesintämenestystä eri puolilla Suomea. Samalla päivitetään tietoa laulujoutsenen tärkeimmistä levähdys- ja ruokailualueista sekä selvitetään pesien ja poikueiden jakautumista eri elinympäristöihin.

    Laulujoutsenen kevätmuutto on juuri kiihtymässä. Tällä hetkellä kansallislintujamme voi nähdä jo pienissä parvissa monilla pelloilla ja sulavesialueilla Etelä- ja Keski-Suomessa Yksittäisiä havaintoja on tehty myös pohjoisempana aina Inarissa asti. Huhtikuussa levähdysalueiden joutsenmäärät kasvavat.

    Ensimmäiset muuttavat laulujoutsenet havaittiin Suomessa tänä vuonna maaliskuun alussa. Yleensä ensimmäiset muuttajat saapuvat helmikuun loppupuolelta lähtien, ja päämuutto tapahtuu huhtikuun puolivälin jälkeen.

    Projektivuonna BirdLife Suomi kerää laulujoutsenhavaintoja. Erityisen tärkeitä ovat pesimähavainnot ja havainnot suurista parvista. Havaintojaan voi ilmoittaa www-lomakkeella.

    Laulujoutsenkannan suuruuden kartoittamiseksi ei ole tehty selvityksiä yli vuosikymmeneen, joten kannan nykyisen koon arvioiminen on tärkeää. Onko meillä 2000, 2500 vai peräti 3000 pesivää paria?

    Suomen laulujoutsenkanta on käynyt lävitse melkoisen mullistuksen: Viime vuosisadan puolivälissä se oli lähes kuolemaisillaan sukupuuttoon. Nyt reilu 50 vuotta myöhemmin laulujoutsen ilahduttaa ihmisiä pesimälintuna Lapin perukoilta etelärannikolle saakka.

    Lisätietoa laulujoutsenesta

    Tiedotteen laji ruotsiksi: sångsvan (laulujoutsen)



    Lehdistötiedote 31.3.2004
    Ympäristöjärjestöt vaativat:
    Maatalouden ympäristötuki tukevammaksi ja viljelijöiden tahto ja taidot paremmin käyttöön
    BirdLife Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen WWF vaativat, että maatalouden ympäristötuki tukisi viljelijöiden ympäristön hyväksi tekemää työtä nykyistä paremmin. Järjestöt toivovat, että toimenpiteet kohdennettaisiin entistä tehokkaammin vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta parhaiten edistäviin toimenpiteisiin ja että näistä toimenpiteistä maksettava tuki vastaisi paremmin niistä koituvia kuluja.

    30.3. julkistetussa Maa- ja metsätalousministeriön teettämässä horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman väliarviossa ehdotetaan useita muutoksia maatalouden ympäristötukeen. Ympäristöjärjestöt toivovat, että monet ehdotuksista pannaan toimeen, sillä nykyinen tukijärjestelmä on monilta osin puutteellinen. Ympäristötuki ei ole saavuttanut sille asetettuja vesiensuojelu- ja luonnon monimuotoisuustavoitteita. Joitakin havaittuja puutteita on mahdollista korjata nopeastikin, koska ohjelmanmuutoksia vuosille 2005-2006 valmistellaan parhaillaan. Viimeistään muutoksia tarvitaan piakkoin valmisteltavaan uuteen maatalouden ympäristöohjelmaan vuosille 2007-2013.

    Ympäristötuki korvaa viljelijöille ympäristön huomioimisesta aiheutuneita tulonmenetyksiä. Suomen ympäristötukijärjestelmä on yksi Euroopan kattavimmista. Yli 90 % suomalaisista viljelijöistä on sitoutunut ympäristötukeen. "Suomalaiset viljelijät ovat kiinnostuneita ympäristön hyvinvoinnista, vesistöjen laadusta ja luonnon monimuotoisuudesta. Korjaamalla nykyisen tukijärjestelmän puutteita viljelijöiden halukkuutta ympäristön hoitoon voidaan entisestään nostaa" toteaa Mikko Tiira WWF:stä.

    Maatalouden ympäristötuen päätavoitteet ovat maatalouden ympäristövaikutusten, kuten vesistöjen ravinnekuormituksen, vähentäminen sekä maatalousluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Ympäristötuki on parantanut mahdollisuuksia ottaa huomioon sekä vesistöjen suojelu että luonnon monimuotoisuus. Tuki ei kuitenkaan ole saavuttanut kaikkia sille asetettuja tavoitteita.

    Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuutta vesistöjen suojeluun voidaan parantaa esimerkiksi mahdollistamalla nykyistä leveämpien suojavyöhykkeiden perustaminen. Samoin vaikuttavuutta voidaan lisätä korottamalla kosteikkojen ja laskeutusaltaiden perustamisesta maksettavaa tukea. Nykyisin tätä vesiensuojelullisesti tehokasta toimenpidettä ei käytetä siitä maksettavan tuen pienuuden vuoksi.

    Ympäristötuen vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen voidaan lisätä esimerkiksi korottamalla perinnebiotooppien kunnostuksen ja hoidon tukea. Nykyisin etenkin pienialaiset perinnebiotopit jäävät usein hoidon ulkopuolelle tukien hehtaarisidonnaisuuden vuoksi. Pienialaisille kohteille tulisikin maksaa kohteen koosta riippumaton vähimmäistuki.

    Ympäristötuen avulla on pyritty vähentämään maatalouden vesistökuormitusta muun muassa rajoittamalla lannoitteiden käyttöä ja kannustamalla viljelijöitä perustamaan vesistöjen varsille kasvillisuuden peittämiä suojavyöhykkeitä. Luonnon monimuotoisuutta on pyritty edistämään muun muassa edellyttämällä viljelijöiltä tilan monimuotoisuuskohteiden kartoitusta ja tukemalla arvokkaiden perinnebiotooppien hoitoa.



    Lehdistötiedote 29.3.2004
    Pohjois-Savosta vuoden lintuyhdistys
    Vuoden lintuyhdistykseksi on valittu Pohjois-Savon Lintutieteellinen Yhdistys Kuikka. Valinta julkistettiin eilen BirdLife Suomen edustajiston kokouksessa Seinäjoella.

    Pohjoissavolainen Kuikka on hyvä esimerkki aktiivisesta paikallisesta lintuyhdistyksestä. Kuikka on ottanut monipuolisessa toiminnassaan huomioon myös lapset ja nuoret. Lisäksi yhdistys on ollut aktiivinen linnustonsuojelukysymyksissä ja lintuhavaintojen keräämisessä. Kuikan jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina.

    Varsinais-Suomen linnut -kirjasta vuoden lintujulkaisu

    Vuoden lintujulkaisuksi BirdLife Suomi valitsi Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen viime vuonna julkaiseman kirjan Varsinais-Suomen linnut. Kirjaan on koottu kaikki Varsinais-Suomen linnustosta kerätty tieto ja lisäksi maakunnan linnuston historiaa on selvitetty aina keskiajalle saakka. Yli seitsemän vuoden talkootyön tuloksena syntynyt kirja on hieno esimerkki siitä mihin aktiiviset lintuharrastajat pystyvät. Kirjasta näkyy myös lintuharrastajien suuri merkitys lintutiedon kerääjinä.

    BirdLife Suomi palkitsi ansioituneita henkilöitä

    BirdLife Suomen kultaisen ansiomerkin sai maskulainen Erkki Korpimäki Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry:n 40-vuotisjuhlassa Seinäjoella lauantaina. Korpimäki on kansainvälisestikin arvostettu helmipöllö- ja tuulihaukkatutkija. Korpimäki muun muassa aloitti Suomessa tuulihaukoille tarkoitettujen pesäpönttöjen laajamittaisen ripustamisen 1970-luvulla. Uhanalaisuustarkastelussa silmälläpidettäviin lajeihin luokiteltava tuulihaukka on runsastunut, kun pöntöt ovat helpottaneet lajin pesäpaikkapulaa.

    Hopeisen ansiomerkin sai Ossi Hemminki Pernaalta. Hän on osallistunut aktiivisesti lintuyhdistys- ja tutkimustoimintaan Suomenselällä.

    Kuusamon Lintukerhosta BirdLife Suomen 31. jäsenyhdistys

    Kuusamon Lintukerho ry hyväksyttiin eilen Seinäjoella pidetyssä BirdLife Suomen edustajiston kevätkokouksessa järjestön jäsenyhdistykseksi. Kuusamon Lintukerho on yli 20-vuotias lintuyhdistys. Viime aikoina yhdistys on muun muassa järjestänyt paljon toimintaa linnuista kiinnostuneille lapsille Kuusamon alueella. Lisäksi Kuusamon Lintukerho järjestää perinteikästä ja ulkomaillakin tunnettua Kuusamon Lintumaraton -tapahtumaa yhdessä BirdLife Suomen kanssa.

    Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: tornfalk (tuulihaukka) ja pärluggla (helmipöllö)



    Lehdistötiedote 22.3.2004
    Suomelle uusi lintulaji tavattu Ahvenanmaalla
    Ahvenanmaan Kökarin saarella on havaittu Suomelle uusi lintulaji pikkulapasotka (Aythya affinis). Pikkulapasotka on pohjoisamerikkalainen vesilintu, jota tavataan säännöllisenä harhautujana mm. Britteinsaarilla. Tämä meikäläistä lapasotkaa muistuttava lintu oli yksi odotetuimmista lajeista Suomeen.

    Pikkulapasotkasta on tehty aiemmin useita havaintoja mm. Ruotsissa. Brittein saarilla laji on jokatalvinen vierailija. Kuluneelta talvelta on havaintoja myös Manner-Euroopasta. Pikkulapasotka pesii Pohjois-Amerikan luoteisosissa ja talvehtii USA:n eteläosissa ja Väli-Amerikassa. Atlantin yli linnut harhautuvat todennäköisesti suuntavaiston pettämisen tai huonojen sääolojen vaikutuksesta.

    Vuoden ensimmäisen suurharvinaisuuden löysivät turkulaiset lintuharrastajat Rasmus Mäki ja Tomi Kaijanen. Lintu löytyi Kökarin rannassa olevasta sulasta talvehtivien tukkasotkien parvesta.

    BirdLife Suomen rariteettikomitea tarkastaa Suomessa tehdyt valtakunnallisesti tärkeät ja harvinaiset lintuhavainnot. Mikäli havainto pikkulapasotkasta hyväksytään, siitä tulee 444:s Suomessa luonnonvaraisena tavattu lintulaji.


    Lehdistötiedote 17.3.2004
    Tänään kevään ensimmäinen muuttolinturyntäys
    Lämmin sää vauhdittaa muuttolintujen saapumista Suomeen. Esimerkiksi Kirkkonummen Porkkalassa laskettiin aamupäivän aikana muun muassa yli sata kiurua ja kymmeniä uuttukyyhkyjä. Helsingin Viikissä muutti aamulla tunnin aikana nelisenkymmentä mustavarista, 15 kiurua sekä lisäksi uuttukyyhkyjä, kottaraisia ja töyhtöhyyppiä. Etelärannikolla päivästä muodostunee kevään toistaiseksi vilkkain muuttopäivä.

    Sisämaahan ensimmäiset muuttolinnut leviävät hitaammin, mutta pulmusparvia ja jopa kottarainen on jo havaittu Utsjoella asti.

    Ensimmäiset kevätmuuttajat havaittiin tavalliseen tapaan jo helmikuun puolivälissä. Lintumäärät ovat kuitenkin olleet hyvin vähäisiä, sillä liikkeellä on tähän asti ollut vasta ensimmäisiä tunnustelijoita. Aikaisimpia kevätmuuttajia ovat perinteisesti uuttukyyhky, kiuru, mustavaris, pulmunen, töyhtöhyyppä ja kottarainen. Ne reagoivat herkästi alkukevään säämuutoksiin ja siirtyvät kohti pohjoista lämpimien lounaistuulten saattelemina.

    Aikaisin keväällä saapuvia lajeja on Suomen pesimälinnustossa varsin vähän. Valtaosa pesimälajistosta saapuu vasta huhti- ja toukokuussa, jolloin lintujen kevätmuutto on monipuolisimmillaan.

    Tiedotteen lajit ruotsiksi: sånglärka (kiuru), skogsduva (uuttukyyhky), råka (mustavaris), stare (kottarainen), tofsvipa (töyhtöhyyppä), snösparv (pulmunen).



    Lehdistötiedote 16.3.2004
    Vielä ehtii ripustaa linnunpönttöjä
    Nyt kannattaa ripustaa linnunpönttöjä, jos haluaa lintuja kesäksi pihapiiriin. Vaikka esimerkiksi kirjosiepot ovat vasta matkalla Suomeen, niin tiaiset jo katsastavat pesäpaikkoja tulevaa kesää varten.

    Nyt on myös hyvä aika tarkistaa vanhojen pikkulintupönttöjen kunto ja puhdistaa ne. Pönttöihin kertyneet vanhat pesät kannattaa kerätä paperipussiin ja polttaa, jotta pesäloiset tuhoutuisivat. Pöllöillä voi pesintä olla jo käynnissä, joten niiden pöntöt pitää jättää rauhaan.

    Kololinnuilla on pulaa pesimäpaikoista, sillä nykymetsissä on vähän lahopuita ja luonnonkoloja. Lintujen asuntopulaa voi onneksi helpottaa pöntöillä. Ilman pönttöjä moni lintulaji olisi nykyistä harvinaisempi. Pikkulintujen lisäksi pöntöissä pesivät telkkä ja isokoskelo sekä monet pöllöt.

    Pönttöjä kannattaa asettaa kaikenlaisiin metsiin. Eniten pulaa pesäkoloista on talousmetsissä. Pönttöjen ripustamiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Ennen pöllönpönttöjen ripustamista olisi hyvä ottaa yhteyttä myös paikalliseen lintuyhdistykseen, jotta samalle alueelle ei tulisi päällekkäistä pöntötystä.

    Lisätietoa:
    Pönttöjen rakennus-ja ripustusohjeet .



    Lehdistötiedote 10.3.2004
    Pöllöt vaisusti äänessä tänä keväänä
    BirdLife Suomen keräämien tietojen mukaan odotettavissa on tavallista heikompi pöllökevät. Vaikka äänessä on jo ollut ainakin huuhkajia sekä helmi- ja lehtopöllöjä, kuultujen pöllöjen määrät ovat olleet vähäisiä.

    Etelä-Suomessa pöllöille on tänä vuonna tarjolla niin vähän myyriä että esimerkiksi moni viirupöllö saattaa jättää kokonaan pesimättä. Vähemmän myyräravinnosta riippuvaiset lajit, kuten huuhkaja ja varpuspöllö, kasvattanevat jälkikasvua tavalliseen tapaan.'

    Hieman parempi myyrätilanne on Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa. Myyrien ja pöllöjen esiintymisessä voi silti olla suurta paikallista vaihtelua.

    Pöllöretkelle kannattaa kuitenkin lähteä, koska parhaimmat kuunteluajat ovat periaatteessa vielä edessä. Pöllöjen soidinaktiivisuus kiihtyy, kun kevät edistyy ja lämpötila nousee. Varmimmin pöllöt ovat äänessä kirkkaana ja tyynenä iltana. Niitä kuulee parhaiten peltojen rikkomilla metsäalueilla.

    Varpuspöllö ja huuhkaja ovat yleensä innokkaimmin äänessä heti hämärän laskeuduttua ja uudestaan aamuyöllä ennen päivän valkenemista. Helmi- ja viirupöllö huutelevat pimeässäkin.

    Pöllöjen vuosittaista määrää säätelee pikkunisäkkäiden määrä. Useimmat pöllölajimme käyttävät pääravinnokseen pikkunisäkkäitä, myyriä ja hiiriä. Varpuspöllöt selviävät varsin hyvin myös pikkulinturavinnolla, ja vuodesta toiseen varsin tasaisena pysyvät huuhkajakannatkaan eivät ole niin riippuvaisia myyristä. Keskimäärin Suomen yleisimmät pöllölajit ovat helmipöllö (15 000 paria), varpuspöllö (10 000), sarvipöllö (5000) ja suopöllö (5000).

    Tiedotteen lajit ruotsiksi: berguv (huuhkaja), pärluggla (helmipöllö), kattuggla (lehtopöllö), slaguggla (viirupöllö), sparvuggla (varpuspöllö), hornuggla (sarvipöllö) ja jorduggla (suopöllö).



    Lehdistötiedote 6.2.2004
    Linnut virittelevät jo kevätlauluaan
    Tali- ja sinitiaisen sekä viherpeipon laulua kuulee jo yleisesti Etelä-Suomessa ja muidenkin tiaisten sekä ainakin koskikaran on kuultu tapailleen lauluaan. Lisäksi muutamat pöllölajit, kuten helmipöllö, viirupöllö ja huuhkaja, ovat huudelleet kevään ensimmäiset soidinhuhuilut. Pöllöjen kiihkein soidinkausi on silti vasta edessä.

    Päivän valoisan ajan pidentyminen ja viime päivien lauhat säät ovat innostaneet linnut laulamaan. Erityisesti lauhoina ja aurinkoisina päivinä talvilintujen lauluaktiivisuus on suurinta, sillä lämpimien säiden ansiosta lintujen ei tarvitse ruokailla koko valoisaa aikaa, vaan ne pystyvät käyttämään aikaa myös reviirien valitsemiseen ja laulamiseen.

    Varpuspöllön runsas esiintyminen talven ilmiö

    Kuluvana talvena marjalintumäärät ovat olleet hyvin vaatimattomia, sillä huonon pihlajanmarjasyksyn vuoksi suuret tilhi- ja rastasparvet ovat puuttuneet. Pöllöjen, erityisesti varpuspöllön, runsas esiintyminen on kuitenkin palkinnut monen lintuharrastajan ja luonnossa liikkujan talviretken.

    Valtakunnallisesti harvinaisin talvehtija on ollut eteläinen jalohaikara, joka ainakin vielä viime sunnuntaina kalasteli Lapinlahdella Pohjois-Savossa. Pihtiputaalla talvehtimista yrittäneelle kurjelle kävi sen sijaan köpelösti: tammikuun loppupuolella linnusta löydettiin vain siivet ilmeisen ketun vierailun jäljiltä.

    Talvi ei kuitenkaan ole vielä ohi, ja jos pakkanen vielä kiristyy, on tärkeää, ettei lintujen ravinnonhankintaa häiritä talvipäivän aikana. Erityisen herkkiä häirinnälle ovat pienissä sulapaikoissa talvehtivat linnut. Turhaa häirintää kannattaa välttää myös lintujen ruokintapaikoilla.



    Lehdistötiedote 21.1.2004
    Linnustolausuntojen arviointilautakunta ryhtyy auttamaan viranomaisia
    Ympäristöjärjestöt ovat nimittäneet Linnustolausuntojen arviointilautakunnan. Lautakunnan päätehtävänä on avustaa oikeusistuimia ja ympäristöviranomaisia tilanteissa, joissa on tehty keskenään ristiriitaisia linnustoselvityksiä tai selvityksen pätevyyttä on epäilty. Aikaisemmin Suomessa ei ole ollut mitään elintä ympäristölausuntojen arvioimiseksi.

    Viime vuosilta tunnetaan tapauksia, joissa linnustoselvitykset ja linnustoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnit ovat olleet asiantuntemattomia, hyvin puutteellisia tai tarkoitushakuisia. Poliittinen painostus tai taloudelliset syyt ovat ajaneet joitakin lausuntojen tekijöitä eettisesti arveluttaviin lausuntoihin ja ekologisten seikkojen vääristelyyn. Joihinkin hankkeisiin on tilattu useita linnustolausuntoja kunnes on saatu tilaajan tarkoitukseen sopiva.

    Linnustolausuntojen arviointilautakunnan jäsenillä ei ole mitään työ- tai luottamustoimisuhdetta lautakunnan asettaneisiin järjestöihin. Heidät on tunnustettu lintutieteen ja luonnonsuojelubiologian saralla ansioituneina tutkijoina. Nimittämisensä jälkeen lautakunta on itsenäinen, järjestöistä riippumaton, luonnontieteeseen arvionsa perustava elin, joka laatii itse lopulliset toimintaperiaatteensa ja sääntönsä.

    Lautakuntaan kuuluvat perustamishetkellä dosentti, ekologian lehtori Esa Lehikoinen Turun yliopistosta, dosentti, koordinaattori Heikki Hirvonen Helsingin yliopistosta, dosentti, eläinekologian lehtori Kari Koivula Oulun yliopistosta ja erikoistutkija, dosentti Juha Tiainen Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.

    Ajatus lautakunnasta perustuu seitsemän arvostetun lintututkijan ja ornitologin kansalaisaloitteeseen, joka oli osoitettu BirdLife Suomelle, Suomen Lintutieteelliselle yhdistykselle, Suomen luonnonsuojeluliitolle ja Suomen WWF:lle.

  •    
  • 28.12.2004 - Palkittujen lintukuvaajien kuvat nyt internetissä
  • 1.12.2004 - Metsähallitus hakkaa kuukkelimetsää kuulematta omia asiantuntijoitaan
  • 1.12.2004 - Viron Pohjois-rannikolla runsaasti öljyyntyneitä lintuja
  • 19.11.2004 - Nyt on sopiva aika aloittaa lintujen talviruokinta
  • 08.11.2004 - Yhä useampi Euroopan lintu vaikeuksissa
  • 05.11.2004 - Euroopan metsistä pitäisi suojella kymmenesosa biodiversiteetin säilyttämiseksi
  • 24.10.2004 - Jo toinen uusi lintulaji Suomessa tänä viikonloppuna
  • 24.10.2004 - Niklas Haxberg on vuoden nuori lintuharrastaja
  • 23.10.2004 - Amurinuunilintu ensi kertaa Suomessa
  • 04.10.2004 - Arktiset hanhet muuttivat viikonloppuna
  • 30.09.2004 - Avohakkuut vaikeuttavat vakavasti metsien monikäyttöä
  • 18.09.2004 - Luontojärjestöt: Joutsenet suojeltava Korkeaojalta - metsästysasiat siirrettävä maa- ja metsätalousministeriöltä ympäristöministeriölle
  • 08.09.2004 - Kurkien päämuutto on alkanut
  • 08.09.2004 - Selkälokin väheneminen pysähtynyt
  • 31.08.2004 - Idänkäki poistettiin Suomen lajilistalta
  • 16.08.2004 - Maatalouslinnuston hyvinvointi pitää palauttaa
  • 10.08.2004 - Lintuharrastajat kunnostavat uhanalaisen etelänsuosirrin pesimäpaikkaa Porissa
  • 07.07.2004 - Linnuilla vuoden kiireisin aika
  • 22.06.2004 - Järjestöt: Hallitusohjelman lupaukset ympäristökasvatuksesta lunastettava
  • 21.06.2004 - Juhannuskokkoa ei lintuluodolle
  • 19.06.2004 - Kuusamon SM-lintumaratonilla 161 lajia
  • 14.06.2004 - Lintuharrastajat kokoontuvat Kuusamoon
  • 11.06.2004 - Laulujoutsenilla jo poikasia
  • 09.06.2004 - Jätä linnunpoikaset rauhaan
  • 02.06.2004 - Älä nouse lintuluodolle
  • 28.05.2004 - Nokisorsa ensi kertaa Suomessa
  • 18.05.2004 - Arktisten hanhien muutto alkoi
  • 14.05.2004 - Pesiikö laulujoutsen mökkijärvelläsi?
  • 08.05.2004 - Tornien taisto oli suositumpi kuin koskaan
  • 07.05.2004 - Lämmin sää lupaa kiinnostavaa Tornien taistoa
  • 03.05.2004 - Suomen suurin lintutapahtuma lauantaina 8.5.
  • 29.04.2004 - Eurovaalien ehdokkaille kysely ympäristöarvoista
  • 28.04.2004 - BirdLife muistuttaa lintujen pesimärauhasta
  • 14.04.2004 - Useita haarapääskyjä saapunut
  • 01.04.2004 - Laulujoutsen on vuoden laji
  • 31.03.2004 - Maatalouden ympäristötuki tukevammaksi ja viljelijöiden tahto ja taidot paremmin käyttöön
  • 29.03.2004 - Pohjois-Savosta vuoden lintuyhdistys
  • 22.03.2004 - Suomelle uusi lintulaji tavattu Ahvenanmaalla
  • 17.03.2004 - Tänään kevään ensimmäinen muuttolinturyntäys
  • 16.03.2004 - Vielä ehtii ripustaa linnunpönttöjä
  • 10.03.2004 - Pöllöt vaisusti äänessä tänä keväänä
  • 06.02.2004 - Linnut virittelevät jo kevätlauluaan
  • 21.01.2004 - Linnustolausuntojen arviointilautakunta ryhtyy auttamaan viranomaisia

    Aiempien vuosien lehdistötiedotteet löytyvät www-arkistosta.