Suomi jarruttaa lyijyn käyttökieltoa kosteikoilla
Lyijy on myrkky, joka on vaarallinen niin luonnolle kuin ihmisillekin. Ravinnon mukana niellyt lyijyhaulit ja vesistöihin liuennut lyijy ovat yksi tärkeimmistä vesilintujen kuolinsyistä. Lyijy tappaa myös maa-alueilla: esimerkiksi petolinnut, kuten maa- ja merikotkat, kuolevat usein lyijymyrkytykseen, sillä ne saavat elimistöönsä lyijyä niiden ravintonaan käyttämistä kuolleista ja heikkokuntoisista eläimistä sekä haaskoista.
EU:ssa on pitkään valmisteltu lyijyhaulien käyttökieltoa kosteikoilla tapahtuvassa metsästyksessä. Asiaa käsittelevän REACH-komitean alustavassa äänestyksessä 63 prosenttia jäsenmaiden äänistä annettiin käyttökiellon puolesta. Suomi äänesti käyttökieltoa vastaan. Jotta ehdotus voitaisiin hyväksyä, vain pari prosenttiyksikköä enemmän ääniä tarvittaisiin. Suomen kannalla on nyt suuri merkitys.
Suomen keskeisenä perusteena vastustaa kieltoa on ollut, että kosteikoksi määriteltäisiin suuri osa maa-alueestamme, koska kolmasosa Suomesta on soita. Tämän koetaan asettavan Suomen eriarvoiseen asemaan muiden EU-maiden rinnalla. Silti muun muassa Ruotsi, jonka pinta-alasta yhtä lailla suuri osa on soita, äänesti käyttökiellon puolesta.
Suomi perustelee vastustavaa kantaansa muun muassa valvonnan vaikeudella. Mikäli käyttökielto ja sen valvonta soisilla alueilla koetaan hankalaksi, helpoin ratkaisu on kieltää lyijyn käyttö kaikissa ympäristöissä. Tämänkin ovat jo monet Euroopan maat tehneet. Tällä hetkellä lyijyn käyttö on Suomessa kielletty vesilintujen metsästyksessä, mikä tekee kiellon valvonnan yhtä lailla mahdottomaksi – lyijyä saa aseessa olla, kun kertoo olevansa vesialueilla metsästämässä muuta kuin vesilintuja.
Toiminnallaan Suomi lisää meillä pesivien vesilintujen kuolleisuutta niiden muutto- ja talvehtimisaikana. Lyijyhaulien laajamittainen käyttö on suuri ongelma erityisesti eteläisen Euroopan kosteikoilla, missä merkittävä osa Suomessa pesivistä vesilinnuista talvehtii. Lyijyn käyttökielto olisi siis tärkeä askel monen uhanalaiseksi luokitellun vesilintumme suojelussa.
Lyijylle on nykyisin olemassa useita korvaavia ja hinnaltaan vertailukelpoisia vaihtoehtoja. Kymmeniä vuosia vanhoihin aseisiin lyijyttömät ammukset eivät ehkä sovi, mutta nämä on jo muistakin syistä aika siirtää eläkkeelle. Myös pelko esimerkiksi teräshaulien haitasta puuntuotannolle on osoittautunut perusteettomaksi: esimerkiksi Metsähallitus on kumonnut teräshaulien käyttökiellon valtion mailla.
Lyijystä luopumisen esteenä ovat ainoastaan lukkiutuneet asenteet.