Kanahaukka
Kanahaukka on Suomessa silmälläpidettävä laji. Se on luokiteltu silmälläpidettäväksi pitkään jatkuneen vähenemisen vuoksi. Suomen kanahaukkakanta on vähentynyt edellisen parinkymmenen vuoden aikana noin 25 prosenttia. Aiemmissa uhanalaisarvioinneissa kanahaukka luokiteltiin elinvoimaiseksi.
Kanahaukka on metsälintu, joka suosii pesäpaikan valinnassa varttuneita ja vanhoja metsiä. Lajin vähenemisen taustalla onkin elinympäristön huononeminen, eli metsien pirstoutuminen muun muassa metsäautotieverkoston laajenemisen ja hakkuiden vuoksi sekä vanhojen kanahaukan suosimien metsien väheneminen. Metsien muutokset vaikuttavat kanahaukan hyvinvointiin paitsi pesäpaikkojen myös ravinnon, erityisesti metsäjänisten ja kanalintujen, vähenemisen kautta. Kanahaukka on lisäksi ollut varsin herkkä pesimäaikaiselle häiriölle.
Kanahaukkaa on Suomessa perinteisesti vainottu. Osa metsästäjistä on kokenut kanahaukan kilpailijakseen, koska sen ravintoon kuuluvat monet riistaeläimet. Kanahaukka rauhoitettiinkin vasta vuonna 1982, viimeisenä Suomen petolinnuista. Ennen rauhoitusta tapettiin jopa tuhansia kanahaukkoja vuosittain. Laitonta vainoa ilmenee valitettavasti edelleen tietyissä osissa Suomea, mutta keskimäärin suhtautuminen kanahaukkaan on yleisesti järkevöitynyt, eikä vaino ole enää merkittävä uhka populaatiolle.
Osa kanahaukoista on osoittanut sopeutuvansa ihmisen aiheuttamaan häiriöön, minkä ansiosta kanahaukkoja on alkanut aivan viime vuosina pesiä myös kaupunkien puistoissa. Kaupungeista löytyykin usein pesintään sopivia vankkaoksaisia suuria puita ja metsäympäristöä enemmän ravintoa, kuten varislintuja, joiden osuus kanahaukan ravinnossa on yleisesti kasvanut. Kaupunkikanahaukkojen määrä on kuitenkin pieni.
Suomen kanahaukkakanta arvioidaan reilun 4 000 parin suuruiseksi. Laji on sekä Euroopassa että EU:ssa varsin runsaslukuinen. Esimerkiksi Saksan pesimäkanta on kolminkertainen Suomeen nähden. Kanahaukka on viime aikoina vähentynyt myös monissa muissa Euroopan maissa – sen hyvinvoinnista on siis syytä olla laajemminkin huolissaan. Sitä ei ole kuitenkaan vielä arvioitu Euroopan tai EU:n tasolla uhanalaiseksi. Suomen naapurimaissa Virossa, Norjassa ja Ruotsissa uhanalaisuusluokka on silmälläpidettävä Suomen tapaan.
Lisätietoja: