Pönttöbongaus 2022
Pönttöbongaus järjestettiin vuonna 2022 jo kymmenettä kertaa. Juhlavuoden kunniaksi tapahtuma keräsi ennätysosanoton. Myös pesintöjä havaittiin linnunpöntöissä tavallista enemmän.
Jälleen ennätysosanotto: pönttölintuja tarkkailtiin lähes 5 000 paikalla
Pönttöbongauksessa 11.–12.6.2022 tarkkailtiin linnunpönttöjä yli 4 900 paikalla ja osallistujat ilmoittivat yhteensä lähes 41 000 linnunpöntön tiedot. Molemmat luvut ovat tapahtuman komeita uusia ennätyksiä.
Pesimävuosi oli hyvä, sillä yli 57 prosenttia pöntöistä oli asuttuja. Tätä suurempi asuttujen pönttöjen osuus on ollut vain vuonna 2014. Pöntöissä riitti asukkaita ympäri Suomen: eniten pesintöjä havaittiin nyt Länsi-Suomessa, mutta kaikissa maamme osissa yli puolet tarkkailluista pöntöistä oli saanut asukkaat.
Kirjosieppo palasi huippuvuosien tasolle
Runsaimmat Pönttöbongauksessa havaittavat pönttöpesijät ovat vuodesta toiseen kirjosieppo, talitiainen ja sinitiainen. Pönttöbongauksen tulokset kertovatkin hyvin näiden lajien pesimäkantojen vaihtelusta.
Kirjosiepolla oli erinomainen vuosi: laji havaittiin nyt yli neljällä viidestä tarkkailupaikasta ja se pesi yli 20 prosentissa pöntöistä. Kirjosieppo on ollut Pönttöbongauksessa tätä vuotta runsaampi vain kerran aiemmin. Kannan kasvu johtunee ennen kaikkea kahden edellisen kesän hyvästä pesimätuloksesta. Kirjosieppo on ylivoimaisesti tavallisin pönttöpesijä kaikkialla Suomessa, mutta kansoittaa pöntöt etenkin pohjoisessa, missä joka neljännen tarkkaillun pöntön asukas oli nyt kirjosieppo.
Kirjosiepon sekä tali- ja sinitiaisen runsauden vaihtelu Pönttöbongauksessa vuosina 2013–2022.
Pitkä ja luminen talvi ei näyttänyt juuri vaikuttaneen Suomessa talvehtivien tiaisten kantoihin. Tali- ja sinitiaisia pesi pöntöissä hieman vuotta 2021 enemmän, vaikka aivan parhaiden vuosien tasolle lajien runsaus ei yltänytkään. Pitkällä aikavälillä sinitiainen on runsastunut Pönttöbongauksessa ja on nyt käytännössä yhtä runsas kuin talitiainen, jonka pesintöjen määrät ovat puolestaan jopa hieman laskeneet.
Kottaraisella niukka vuosi, varpunen ilahdutti
Pikkuvarpusen pesintöjä havaittiin Pönttöbongauksen historian toiseksi suurin määrä. Nopeasti runsastuneen lajin kannan kasvu näyttää silti tasaantuneen vuoden 2019 jälkeen.
Kottaraisen pesinnöissä on puolestaan viime vuosina ollut suurta vaihtelua. Tänä vuonna kottaraisen pesintöjä ilmoitettiin niukasti, mikä näkyi sekä vähäisempänä havaintopaikkojen määränä että pienempänä asuttujen kottaraispönttöjen osuutena. Kottaraisen pesinnät vaikuttivat kuitenkin onnistuneen hyvin: epäonnistuneiden pesintöjen osuus oli pienempi kuin koskaan.
Pönttöbongauksessa taantuvia lajeja ovat esimerkiksi tervapääsky, kuusitiainen ja käenpiika, joiden kaikkien pesintöjä ilmoitettiin nyt lähes ennätyksellisen vähän. Suomessa viime vuosikymmeninä suuresti vähentyneen varpusen piristyminen sen sijaan ilahdutti – sekä lajin runsaus että yleisyys olivat tänä vuonna Pönttöbongaushistorian parhaimpien joukossa.
Pesinnät hieman myöhässä
Myöhäinen kevät sai monet pönttölinnut lykkäämään pesinnän aloitusta. Niinpä esimerkiksi pesästä lähteneitä talitiaispoikueita ilmoitettiin vain hieman enemmän kuin edellisenä vuonna, vaikka tapahtuma järjestettiin nyt viikkoa myöhemmin.
Vertailu samoille päivämäärille osuneisiin aiempiin Pönttöbongauksiin kertoo esimerkiksi, että kirjosiepon pesäpoikueita havaittiin huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2016 mutta kuitenkin enemmän kuin poikkeuksellisen kylmänä keväänä 2017.
Yleisimmät Pönttöbongauksessa havaitut pesijät (%-osuus havaintopaikoista) vuonna 2022 eri osissa Suomea.
Lisätietoa: yleisimpien pönttölintujen runsauden vaihtelu Pönttöbongauksessa vuosina 2013–2022