Uusia suomalaisten kaakkurien talvehtimisalueita löydetty

Vuonna 2014 käynnistyneessä tutkimushankkeessa asennetaan Suomessa pesiville kaakkureille pieniä paikannuslaitteita, valopaikantimia. Paikannukset perustuvat päivän pituuden mittaamiseen ja mikrosirulle tallentuvat tiedot voidaan lukea, mikäli lintu saadaan muuttomatkan jälkeen uudelleen kiinni.

Uudellamaalla pesineen kaakkurin paikannukset talvella 2014/2015. Kartta: Ib Krag Petersen (Aarhusin yliopisto, Tanska).

Kuvassa oleva uusimaalainen naaraskaakkuri sai tällaisen paikannuslaitteen pesimälammellaan kesällä 2014. Tämä lintu on ensimmäinen yli talven seurattu suomalainen kaakkuri, josta tiedetään sen liikkeet pesälammelta talvehtimisalueelle ja paluu takaisin pesälammelle.

Syksy Pohjanmerellä, keskitalvi Englannin kanaalissa

Naaraan muuttomatka alkoi 11.9. poikasten lähdettyä pesälammeltaan syyskuun alussa. Lintu oli jo seuraavana päivänä ennättänyt Itämeren keskiosiin ja 14.9. Tanskan salmiin. Loka-joulukuussa lintu kalasteli Pohjanmerellä Saksan ja Tanskan edustalla, mistä siirtyi alkuvuodeksi lopulliselle talvehtimisalueelle Englannin kanaaliin, aiempiin suomalaisiin rengaslöytöihin verrattuna selvästi lounaisemmalle alueelle.

Paluumuutto tapahtui paljon nopeammin kuin syysmuutto. Muutto alkoi maaliskuun ensimmäisinä päivinä ja lintu palasi Suomen aluevesille jo 23.3. Pesintä alkoi 8.5. samalla lammella kuin edellisenäkin vuonna, mutta ensimmäinen yritys epäonnistui häirinnän vuoksi. Uusintapesintä onnistui ja haudonnan loppuvaiheessa 20.7. paikannin poistettiin tietojen lukemista varten.

Uusia talvihavaintoja Biskajanlahdelta ja Adrianmereltä

Talviaikaiset havainnot suomalaisista kaakkureista. Vihreä = marras-joulukuu, punainen = tammi-helmikuu. Pallo = rengaslöytö, kolmio/neliö = kuvattu lukurengas, tähti = tuorein löytö Montenegrosta. Kartta ja aineisto: Luonnontieteellinen keskusmuseo.

Rengaslöydöt Suomessa pesineistä tai syntyneistä kaakkureista vuosilta 1981 – 2012 koskevat pääosin öljyyn tai kalaverkkoihin kuolleita lintuja. Löydöt ovat hyvin suppealta alueelta Itä- ja Pohjanmereltä, Tanskan ja Saksan rannikoilta. 2000-luvulta rengaslöytöjä on varsin vähän mutta viimeaikaiset löydöt ovat paljastaneet uusia kaakkurin talvehtimisalueita.

Lukurenkaallinen kaakkuri on valokuvattu Biskajanlahdella kahtena talvena ja Raaseporissa rengastettu kaakkuri tapasi yllättäen kohtalonsa kalaverkossa Montenegron edustalla. Suomalaisten kaakkurien talvehtimisalue on siis aiemmin luultua laajempi. Pesimäalueilleen Hämeeseen keväällä palaavien yksilöiden väheneminen voi puolestaan viitata talvikuolleisuuden kasvuun.

Kalevi Eklöf & Ib Krag Petersen

In English