Kiljuhanhilla surkea pesimävuosi, talvehtimisalueille saavutaan myöhässä

Fennoskandian kiljuhanhikanta on kasvanut viime vuosina ilahduttavasti tehokkaan suojelutyön ansiosta. Muutolla levähtäviä kiljuhanhia havaittiinkin tänä keväänä Oulun seudulla jälleen ennätysmäärä, 121 yksilöä. Lajin pesintä Pohjois-Norjassa sujui talvisissa olosuhteissa kuitenkin surkeasti. Ilmeisesti vain yksi pari onnistui ja sai kaksi poikasta, mikä on huonoin pesimätulos sitten vuoden 2000.

Pesinnässään epäonnistuneiden kiljuhanhien on todettu käyttävän usein itäisempää muuttoreittiä: ne muuttavat loppukesällä sulkimaan jopa Taimyrin niemimaalle asti. Sieltä ne palaavat talvehtimisalueille Venäjän ja Kazakstanin kautta. Reitti on linnuille hyvin riskialtis suuren metsästyspaineen takia. Pesinnässä onnistuneet hanhet muuttavat sen sijaan varsin suoraviivaisesti Norjassa sijaitsevilta pesimäalueiltaan talvehtimisalueilleen Kreikkaan. Pesintöjen onnistuminen on siis tärkeää myös aikuisten lintujen suojelun kannalta.

Lokakuun alussa kiljuhanhia oli saapunut Kreikan talvehtimisalueille vain 43 yksilöä, kun edellisenä vuonna paikalla oli jo syyskuun lopussa yli 100 lintua. Tämäkin viittaa siihen, että suuri osa linnuista muutti nyt pidempää reittiä ja saapuu talvehtimispaikalleen myöhemmin. 12.10. kiljuhanhien määrä Kerkinijärvellä olikin tuplaantunut 89 yksilöön. Toivottavasti mahdollisimman moni lintu selviää vaarallisesta muuttomatkastaan hengissä.

Kiljuhanhen suojelua on vuosina 2011-2017 edistetty EU:n rahoittamassa LIFE-projektissa, joka sisälsi toimenpiteitä Kreikassa, Bulgariassa, Unkarissa ja Suomessa. Kreikan BirdLifen koordinoiman hankkeen tärkeimpiä tavoitteita oli metsästyskuolleisuuden ja häiriön vähentäminen.