Historiaa

 

1973

• Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto (LYL) perustetaan 20.1. Lammin biologisella asemalla. Perustajajäseniä ovat Suomen Lintutieteellinen yhdistys (SLY), Porin Lintutieteellinen Yhdistys, Porvoonseudun lintuyhdistys, Suomenselän lintumiehet, Turun Lintutieteellinen Yhdistys ja Tampereen Lintutieteellinen yhdistys, joissa on jäseniä yhteensä noin 1 500. Kattojärjestö perustettiin, koska oli tarve luoda valtakunnallinen lintuhavaintojen keruujärjestelmä Suomeen ja saada yhdysside tutkijoiden ja lintuharrastajien välille. Lisäksi haluttiin vastapainoa SLY:n Helsinki-keskeisyydelle. Sääntöjen mukaan LYL:n tarkoitus oli toimia yhdyssiteenä yhdistysten välillä, edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä luonnonsuojelua sekä harrastaa julkaisutoimintaa.

 

1974

• Siirrytään käyttämään yhtenäisiä kaavakkeita valtakunnallisessa lintuhavaintojen keruussa.
• Aloitetaan lintuasematoiminnan yhtenäistäminen ohjeistusta laatimalla.
• Aloitetaan Suomen Lintuatlaksen maastotyöt.
• Perustetaan rariteettikomitea tarkastamaan harvinaisuushavaintoja.

 

1975

• Maakotkan suojelua koskeva kokous Oulussa
• Järjestetään Pöllösymposio Tampereella.

 

1976

• Annetaan ohjeita lintuturistien opastamiseksi ja toisaalta lieveilmiöiden (munaryöstöt) välttämiseksi.

 

1977

• Lintumies-lehti (nykyinen Linnut-lehti) siirtyy LYL:n julkaistavaksi.
• Uudistetaan valtakunnallinen havaintojenkeruujärjestelmä.

 

1978

• Lintujen tutkimus harrastuksena ja tieteenä -symposio Kouvolassa

 

1981

• Vuoden tärkeimmän harrastajatutkimuksen kohteena on koskikara.
• Tehdään Luonto-Liiton kanssa Lintuharrastusopas.

 

1983

• Julkaistaan ensimmäinen Suomen Lintuatlas -kirja (Hyytiä, K., Kellomäki, E. & Koistinen, J. toim.). Tavoitteena oli selvittää, mitkä lajit pesivät kussakin 10 x 10 km:n ruudussa, joita Suomessa on yhteensä 3 855. Maastotyöhön osallistui yli 2 000 lintuharrastajaa kesinä 1974–79. Hanke oli aikanaan Suomen kaikkien aikojen laajin lintutieteellinen hanke. Havaintorekisteriin kertyi neljännesmiljoona havaintoa Ahvenanmaan saaristosta Lapin tuntureille. Lintuatlas sisälsi 235 pesimälajimme levinneisyyskartat. Kirja sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon.
• Järjestetään ensimmäiset lintukurssit (Koko perheen -lintukurssi ja Lapin linnut -kurssi).
• Osallistutaan koululaisille suunnattuun Tarkkaile luontoa -kampanjaan.
• Vuoden tärkeimmän harrastajatutkimuksen kohteena on kurki.
• Vuoden lopussa jäsenyhdistyksiä on 26 ja niissä jäseniä yhteensä yli 5 700.

 

1984

• Joutsentutkimuksen ensimmäinen vuosi

 

1985

• Järjestetään äänestys maakuntalinnuista, ja nimetään maakuntalinnut.
• Kuikkatutkimuksen ensimmäinen vuosi
• Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton tiedotuslehti Lyllerö aloittaa ilmestymisensä.

 

1986

• Aloitetaan Suomen toisen lintuatlaksen maastotyöt. Toinen lintuatlas oli osa koko maanosan laajuista Euroatlasta. Yleiseurooppalainen atlas sai Suomesta yhden parhaimmista aineistoistaan. Lähes 1 500 lintuharrastajaa osallistui vuosina 1986–89 maastotyöhön, jota koordinoi LYL:n ja SLY:n asettama atlastoimikunta. Samalla kerättiin lintupaikkarekisteriä suojelunarvoisista lintupaikoista. Euroatlaksen tulokset esitellyt kirja, Muuttuva pesimälinnusto, ilmestyi vuonna 1998.
  

1987

• Suomen Lintuvaruste Oy perustetaan.
• Maata kiertää LYL:n lintubussi, jossa vierailee järjestön toimintaan tutustumassa kuukaudessa lähes 15 000 ihmistä.

 

1988

• Euroopan kurkivuosi 88 -tapahtuma
• LYL:n ja 4H-järjestön yhteisessä Säästä kolopuu linnuille -kampanjassa merkitään kolopuita 6 500. Tarkoituksena on parantaa kolopesijöiden elinmahdollisuuksia metsätalousalueilla.
• LYL perustaa toimitilat Heinolaan.

 

1989

• Järjestetään käkipäivä, jolloin saadaan yli 500 käkihavaintoa.
• Kerätään haastekampanjalla varoja Kenian Sokoke-Arabukon sademetsän pelastamiseksi.
• Järjestetään Instrumentariumin kanssa maamme ensimmäinen lintupiirustuskilpailu.

 

1990

• Järjestetään Selkävesiseminaari Helsingissä.
• Otetaan kantaa muun muassa Helsingin Viikin suojelemiseen.

 

1991

• Järjestetään Saaristolintusymposio Raumalla.
• Järjestetään linnunpönttöjen rakentamisen SM-kilpailu muiden luonnonsuojelujärjestöjen kanssa.
• Selvitetään kurkien muuttoa kiinnittämällä satelliittilähetin kahdelle kurjelle.
• Lintuhavaintojen käsittelyn mullistavat liiton atk-ohjelmat (Aves, Ornix ja Rengas) tulevat jakeluun.
• LYL on mukana perustamassa maakotkatyöryhmää.
• LYL:n toimistolle tulee yleiseurooppalaisen lintuvahtipuhelimen (Eurogroup against Bird Crime) Suomen sijoituspaikka. Järjestelmän avulla kerätään tietoja munankerääjistä, häkkilintujen salakuljettajista ja laittomasta metsästyksestä.

 

1992

• LYL liittyy osaksi BirdLife International -linnustonsuojelujärjestöä (entinen ICBP, International Council for Bird Preservation). ICBP oli vuonna 1922 perustettu kansainvälinen linnustonsuojelujärjestö ja maailman vanhin kansainvälinen luonnonsuojelujärjestö, jolla oli myös Suomessa oma osasto (Linnustonsuojeluneuvosto).
• Selvitetään kurkien muuttoa kiinnittämällä satelliittilähetin kahdelle kurjelle.
• Julkistetaan valkoselkätikan suojeluohjelma.
• Osallistutaan luonnonsuojelujärjestöjen yhteiseen maakotkahankkeeseen.
• Jäsenjärjestö Bongariliiton kanssa aloitetaan maailman ensimmäinen valtakunnalliseen tekstihakujärjestelmään perustuva lintuhavaintojen tiedotusjärjestelmä Lintutiedotus.

 

1993

• Järjestetään Lintujen sopeutuminen pohjoisiin oloihin -symposio Oulussa.
• Kerätään pesäpaikkatietoja kaakkurista, joka on vuoden hankelaji.
• Lintumies-lehden nimi muuttuu Linnut-lehdeksi.
• Vuoden lopussa jäsenyhdistyksiä on 29, ja niissä jäseniä yhteensä yli 7 400.

 

1994

• LYL osallistuu Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen hankkeeseen antaa kaikille maailman lintulajeille suomenkieliset nimet.
• Järjestetään Talvilinnut-symposio Jyväskylässä.
• Selvitetään vuoden lajin, pikkutikan, pesimäkantaa.

 

1995

• 29.4. LYL:n nimi vaihdetaan BirdLife Suomeksi.
• Aloitetaan Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet (IBA, Important Bird Areas) ja Suomen tärkeät lintualueet (FINIBA) -hankkeet.
• Aloitetaan toimet IBA-alueiden saamiseksi mukaan Natura 2000 -verkostoon.

 

1996

• Järjestetään BirdLife Internationalin Euroopan aluekokous Lappeenrannassa.
• Jäsenlehti Tiira alkaa ilmestyä.
• Käynnistetään retkikummitoiminta. Paikallisyhdistysten retkikummit järjestävät muun muassa opastettuja linturetkiä aloittelijoille.
• BirdLife Suomen toimisto muuttaa Heinolasta Helsinkiin.

 

1997

• Linnut-vuosikirja alkaa ilmestyä.
• Viron tärkeät lintualueet -hanke käynnistyy.

 

1998

• Muuttuva pesimälinnusto -kirja ilmestyy (Väisänen, R.A., Lammi, E. & Koskimies, P.). Kirjaan on koottu keskeinen tieto Suomen pesimälajien levinneisyydestä, runsaudesta, kannanmuutoksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä.
• Järjestetään BirdLife Suomen 25-vuotisjuhlaseminaari Helsingissä.
• Toimitetaan BirdLifen sihteeristölle tiedot Suomen IBA-alueista Euroopan IBA-kirjaa varten.
• Käynnistetään Viron BirdLifen (EOS) järjestökehityshanke ulkoasiainministeriön tuella.
• Julkaistaan Luonto-Liiton kanssa aloittelijoille suunnattu lintuharrastusopas Kuukkelin kaltaiset.
• Toteutetaan Muuttolinnun tie -näyttely.

 

1999

• Kerätään 12 000 allekirjoitusta Ranskan BirdLifen (LPO) metsästysvetoomusta varten.
• Aloitetaan järjestöjen yhteinen Maatalous ja luonnon monimuotoisuus -hanke.
• Laaditaan Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle Greening Europe -tavoiteohjelma, jota esitellään muun muassa eduskunnassa.
• Palkataan ensimmäistä kertaa suojeluvastaava.
• Järjestetään Euroopan kansalaisjärjestöjen suurtapaamisessa maatalousaiheinen seminaari.
• Aloitetaan ruisrääkän seuranta- ja suojeluhanke.
• Valjastetaan kaksi maakotkaa satelliittilähettimillä yhteistyöhankkeessa.

 

2000

• Euroopan IBA-kirja ilmestyy ja sisältää Euroopasta 3 600 aluetta, joista 96 sijaitsee Suomessa.
• Julkaistaan raportti Maatalous ja luonnon monimuotoisuus.
• Järjestetään Eläinmaailma-lehden kanssa ensimmäinen avoin Tornien taisto -tapahtuma, johon osallistuu 72 joukkuetta.
• Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen laatima maailman lintujen suomenkielinen nimistö julkaistaan verkkosivuilla.
• BirdLife Suomen vuoden laji on käenpiika.
• Valitaan ensimmäistä kertaa vuoden nuori lintuharrastaja.
• Julkaistaan nuorille suunnattu, muuttolinnuista kertova Lentävät kosmopoliitit -esite.

 

2001

• Julkistetaan verkkosivuilla 411 Suomen tärkeää lintualuetta (FINIBA-aluetta).
• Julkaistaan raportti Maatalouden ympäristötuki ja luonnon monimuotoisuus.
• Järjestetään Linnut kertovat ympäristömme tilasta -seminaari Nurmijärvellä.
• Laaditaan haarapääskyesite (pdf), joka toimitetaan valtaosalle Suomen maitotiloista.
• Aloitetaan metsähanhen kartoitushanke ja perustetaan metsähanhityöryhmä.
• BirdLife Suomen vuoden laji on peltosirkku.
• Tuotetaan Kotoperäisten lintujen esiintymisalueet – luonnon monimuotoisuuskeskuksia kehitysmaissa -näyttely.
• Osallistutaan BirdLife Internationalin kansainväliseen Save the Birds – Save the Trees – Save the Earth -lastenkilpailuun, jonka voitto tulee Suomeen.

 

2002

• Suomen tärkeät lintualueet FINIBA -kirja ilmestyy, ja alueisiin aletaan kiinnittää huomiota maankäytön suunnittelussa.
• Seminaari maatalouden ympäristötuista Helsingissä
• Aloitetaan kolmivuotinen Baltian maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden edistämishanke.
• Osallistutaan ensimmäistä vuotta pilkkarääkkiäisen suojeluhankkeeseen Etiopiassa.
• BirdLife Suomen vuoden laji on pikkulepinkäinen.
• BirdLifen Forest Task Force -työryhmä kokoontuu ensikertaa, ja metsäasioiden merkitys kasvaa.

 

2003

• BirdLife Suomen vuoden laji on selkälokki.
• Järjestetään BirdLife Suomen 30-vuotisjuhla Helsingissä sekä juhlaseminaari: Lintuharrastus – muutakin kuin ajanvietettä.
• Osallistutaan ensimmäistä vuotta selkälokin suojeluhankkeeseen Ugandassa.
• Julkaistaan viljelijöille suunnatut esitteet peltopyystä, ruisrääkästä ja kuovista.
• Toteutetaan Kansalaisten aktivoiminen kaavoituksen seurantaan -hanke.
• Julkaistaan yhteiseurooppalainen Natura 2000 – Linnuille ja ihmisille -esite.
• Julkaistaan Palaako elävä metsä? – metsiensuojelun tavoitteita 2000-luvun Suomessa -kirja.
• Vuoden lopussa jäsenyhdistyksiä on 30 ja niissä jäseniä yhteensä noin 9000.

 

2004

• Vuoden lajista laulujoutsenesta saadaan runsaasti myös yleisöhavaintoja.
• Julkaistaan metsänomistajille tarkoitettu Voidaanko metsässäsi hyvin? -esite.
• Järjestetään SLL:n kanssa metsäseminaari.
• BirdLife Suomen alainen nimistötoimikunta aloittaa työnsä.

 

2005

• Vuoden laji -hanke paljastaa, että Suomessa on noin tuhat kaulushaikarareviiriä.
• Julkaistaan viljelijöille tarkoitettu Viljelmien siipiveikot -esite.
• Järjestetään lintulaskentaseminaari Kuopiossa.
• Valitaan ensimmäistä kertaa vuoden retkikummi.
• BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Mika Asikainen valitaan BirdLife Internationalin Euroopan neuvoston (European Committee) puheenjohtajaksi.
• Ornis Fennica siirtyy BirdLife Suomen julkaistavaksi.
• Järjestetään Parasta Lapsille ry:n kanssa lintuteemapäiviä lasten kesäleireillä.

 

2006

• Tammikuussa järjestetään Suomen ensimmäinen Pihabongaus-tapahtuma, johon osallistuu yli 7 000 ihmistä noin 4 800 pihalla; lintuja ilmoitetaan lähes 200 000 yksilöä.
• Avataan huhtikuussa valtakunnallinen Tiira-lintutietopalvelu, jolla on vuoden lopussa 5 480 käyttäjää. Tiiraan tallennetaan vuoden loppuun mennessä 600 000 havaintoa ja sinne siirretään vanhoista havaintoarkistoista 1 000 000 havaintoa. Tiirassa on vuoden aikana 700 000 kävijää.
• Julkaistaan päivitetty versio maailman lintujen suomenkielisestä nimistöstä.
• Vuoden laji on kottarainen.
• Kerätään varoja Kyproksella tapahtuvan laittoman lintupyynnin vastaiseen työhön. Varoilla painetaan aiheesta juliste jokaiseen Kyproksen koululuokkaan.
• Julkaistaan viljelijöille tarkoitettu opaskirjanen Oma maa mansikka – neuvoja kasvien tunnistamiseksi ja auttamiseksi.
• Julkaistaan Etelä-Suomen metsiensuojelutilanteesta kertovat verkkosivut muiden ympäristöjärjestöjen kanssa.
• Järjestetään Muutonseuranta – lintutieteen apuväline -seminaari Lohjalla.
• Laaditaan BirdLife Internationalin kanssa tavoiteohjelma Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle.