Kysymyksiä lintujen suojelusta

 

Mitä pitäisi tehdä, kun löysin vahingoittuneen linnun?

Tutustu ohjeisiin.

 

Joutsen makaa jäällä. Onko se jäätynyt kiinni?

Sekä laulu- että kyhmyjoutsenet voivat talvehtia Suomessa, jos talvehtimispaikalla vesi pysyy sulana. Joutsenet voivat myös makailla jäällä pitkiäkin aikoja ilman, että niillä on mitään hätää. Lintu saattaa odottaa sopivaa tuulta lähteäkseen lentoon ja etsiäkseen sulapaikan. Suurena lintuna joutsenen ei tarvitse syödä joka päivä. Jäällä makaava joutsen on harvoin oikeasti jäätynyt kiinni ja avun tarpeessa.

Jos hädänalaisten lintujen kiinniotossa tarvitaan apua, ainakin Helsingissä pelastuslaitos auttaa resurssiensa mukaan. ELY-keskukset tietävät, miten loukkaantuneiden lintujen hoito on alueella järjestetty. Joutsenen hädästä kannattaa olla silti ihan varma ennen palomiesten kutsumista!

 

Mitkä lintulajit ovat Suomessa täysin rauhoittamattomia?

Suomessa ei enää ole täysin rauhoittamattomia lintulajeja. Niin sanottuja rauhoittamattomia lintulajeja ovat harmaalokki, merilokki, kesykyyhky, räkättirastas, varis ja harakka. Nämäkään lajit eivät ole täysin rauhoittamattomia, vaan niillä on lainsuoja pesimäaikana eli ne ovat rauhoitettuja seuraavasti. Metsästysasetus (12.7.1993/666) 25 a §:

• varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirien alueella 1.5.–31.7., Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirien alueella 1.4.–31.7. ja muualla maassa 10.3.–31.7.
• harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirien alueella 10.4.–31.7. ja muualla maassa 1.4.–31.7.
• harmaalokkikoloniat koko vuoden.

Lisäksi korppi on poronhoitoalueella rauhoittamaton pesimäajan 10.4.–31.7. ulkopuolella.

 

Tapasin metsätiellä autoilijan, joka näytti etsiskelevän soraa nokkivia kanalintuja ilmeisesti metsästysmielessä. Mitä tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä?

Tällaiset tilanteet ovat hankalia. Jos et ole varma siitä, että autoilija nimenomaan hakee metsäkanalintuja metsästystarkoituksessa, ei kannata tehdä mitään. Autoilija voi olla vaikkapa luontokuvaaja, joka hakee kanalintuja kuvausmielessä tai metsästäjä, joka haluaa katsella lintuja vailla metsästysaikomusta.

Jos olet varma, että autoa käytetään hyväksi kanalintujen metsästämisessä, kannattaa kirjoittaa auton rekisterinumero muistiin sekä, mikäli mahdollista myös tekijöiden tuntomerkit. Nämä tiedot sekä kertomus siitä, mitä on nähnyt, pitää toimittaa välittömästi poliisille, joka on velvollinen ryhtymään toimiin tapahtuneen selvittämiseksi. Poliisi ei voi nostaa syytettä ilman todisteita tapahtuneesta kanalintujen ampumisesta, mutta voi rekisterinumeron perusteella pyytää auton omistajaa tai tekijää kuultavaksi poliisiasemalle.

Kanalintujen tai minkään muun eläimen ampuminen autosta ei ole sallittua. Metsästyslaki kieltää moottoriajoneuvon käytön metsästyksen apuvälineenä, joten autoa ei saa käyttää edes riistan etsimiseen saati autosta ampumiseen. Lisäksi välittömästi ajoneuvon pysäyttämisen jälkeen 100 metrin säteellä ajoneuvosta ei saa käyttää metsästysaseita. Kanalintujen suhteen on laissa lisäksi erikseen säädetty, ettei metsäkanalintuja saa ampua tieltä tai tielle, vaikka ei käyttäisikään autoa metsästyksessä hyväksi. Autolla kanalintuja metsästävä liikkuu siis monella tapaa lain väärällä puolella. Tämän tyyppiset tapaukset raukeavat usein todisteiden puuttuessa, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että ilmoittaminen on turhaa. Poliisikuulustelut saavat tekijän aina vähän varpailleen, ja sana epäillyistä leviää. Jo tämä saattaa olla riittävä pelote, minkä vuoksi tekijät lopettavat tai ainakin vähentävät toimiaan.

On hyvä muistaa, että lähes kaikkien metsästysseurojen säännöissä todetaan, että mikäli seuran jäsen syyllistyy metsästysrikokseen, -rikkomukseen tai muihin hyvien metsästystapojen vastaiseen toimintaan, jäsen erotetaan. Erottaminen voi olla joko lopullinen tai määräaikainen. Merkitystä ei ole sillä, onko toiminta tapahtunut metsästysseuran alueella.

 

Lokkeja ammutaan kalanviljelylaitoksella ja kaatopaikalla kesäkuussa. Eivätkö kaikki linnut olekaan rauhoitettuja pesimäaikaan?

Kaikki lintulajit ovat pesimäaikaan rauhoitettuja. Lajisuojelua koskevista kielloista voidaan kuitenkin poiketa lintudirektiivin osoittamin edellytyksin. Rauhoittamattomat lintulajit nauttivat pesimäaikanaan rauhoitettujen lajien kanssa yhdenvertaista suojaa, ja perusteet rauhoitussäädöksistä poikkeamiselle ovat samat. Rauhoituksesta voidaan poiketa ainoastaan, mikäli tappamiselle ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua ja mikäli linnuista on vakavaa haittaa:

• kansanterveydelle ja yleiselle turvallisuudelle
• lentoturvallisuudelle
• viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille

Kaatopaikoilla tai kalanviljelylaitoksilla tappamiseen ei lupia pitäisi myöntää, sillä kyseisissä tapauksissa ei yleensä ole osoitettavissa edellä mainittua vakavaa haittaa, eikä ampuninen ole lintujen suuren liikkuvuuden vuoksi tehokas keino lintujen määrän vähentämiseksi.

Mikäli jossakin tapauksessa merkittävää haittaa on, on yleensä olemassa muita tyydyttäviä ratkaisuja, joita ovat muun muassa lintujen pelottelu, hygienian parantaminen tai lintujen aiheuttaman haitan estäminen erilaisin rakentein, kuten suojaverkoin. Valitettavan usein viranomaiset kuitenkin myöntävät hakijoille, erityisesti lokkien tai varisten, pyyntilupia lain periaatteiden vastaisesti selvittämättä, aiheutuuko linnuista todella lainsäädännössä edellytetty merkittävä haitta, ja onko olemassa muuta tyydyttävää ratkaisua haitan ehkäisemiseksi. Tällä rintamalla vaadittaisiin selvää ryhdistäytymistä lupaviranomaisten taholta.

Rauhoittamattomien lintujen ampumiseksi myönnetyt poikkeusluvat myöntää riistanhoitopiiri. Rauhoitettujen lintujen ampumiseksi myönnetyt poikkeusluvat myöntää alueellinen ympäristökeskus.

 

Mitä pitää tehdä, jos havaitsee metsästäjän tappavan rauhoitetun linnun?

Valtaosa Suomen pesimälinnuista on ympäri vuoden rauhoitettuja. Rauhoitetun linnun ampuminen on luonnonsuojelurikos. Rauhoittamattoman lintulajin tai riistalinnun ampuminen niiden rauhoitusaikana tai -alueella on metsästysrikos.

Mikäli havaitsee, esimerkiksi metsästyksen yhteydessä, rauhoitetun linnun tappamisen, on tärkeää dokumentoida havainto huolellisesti (esim. valokuvin tai videon avulla – kännykkä käy hyvin). Mahdollisimman pikaisesti/heti tulee soittaa poliisille (112). Jos poliisi ehtii paikalle ennen kuin tekijä ja todisteet ovat kadonneet paikalta, on tapauksen selvittäminen helppoa. Jokainen vastuuntuntoinen metsästäjä ilmoittaa tietenkin itse poliisille, mikäli on itse vahingossa ampunut rauhoitetun lintulajin tai mikäli havaitsee toisen metsästäjän siihen syyllistyvän. Metsästyslaki nimenomaisesti edellyttää, että saalis on määritettävä ennen ampumista.

Jos ammutun rauhoitetun linnun löytää ammuttuna, eikä tekijä ole enää paikalla, kannattaa asiasta ilmoittaa poliisille ja tehdä tutkintapyyntö. Suhtautuminen tapauksiin vaihtelee nimismiespiireittäin. Tapaukset tulisi kuitenkin tutkia. Suuri osa tapauksista jää valitettavasti selvittämättä. Mahdollinen ammuttu rauhoitettu lintu kannattaa toimittaa eviralle kuolinsyystutkimukseen.

Mikäli toteaa riistalinnun tai rauhoittamattoman lintulajin ampumistapaukseen niiden rauhoitusaikana, tulee toimia samalla tavoin kuin rauhoitettujen lintujen tappamistapauksissa.

 

Mitä voi tehdä, jos havaitsee kissan tappavan lintuja?

Ensisijaisesti kannattaa kertoa kissan omistajalle kissan tappaneen rauhoitettuja eläimiä, ja pyytää omistajaa toimimaan niin, ettei vastaavaa pääse tapahtumaan. Mikäli on pystynyt toteamaan ja dokumentoimaan (esim. valokuvin) kissan saalistaneen rauhoitetun eläimen, ja tietää tai pystyy jäljittämään, mistä talosta kissa on, voi poliisille tehdärikosilmoituksen luonnonsuojelulain rikkomisesta.

Vapaana liikkuvista kissoista kannattaa yleensä ensimmäiseksi olla yhteydessä niiden omistajiin. Mikäli havaitsee kissan vapaana järjestyslain määrittelemillä kohteilla taajamassa (mm. tiet, kadut, jalkakäytävät, torit, puistot, uimarannat, urheilukentät, hautausmaat), voi asiasta tehdä ilmoituksen poliisille. Kotipiirinsä ulkopuolella olevaa kissaa ei saa vahingoittaa, mutta sen voi pyydystää ja toimittaa kunnan irrallaan tavattujen eläinten hoitolaan. Maanomistaja voi – mikäli on todennut kissan villiintyneeksi – myös asianmukaisin metsästyslainsäädännössä kuvatuin menetelmin tappaa villiintyneen kissan omilta mailtaan. Kissan pyytäminen on kuitenkin suositeltavampi tapa, koska usein on vaikeaa varmistua siitä, että kysymyksessä on villikissa.

Ruotsalaistutkimuksen mukaan kissat tappavat Ruotsissa noin 7 miljoonaa lintua vuodessa. Englannissa kissojen arvioidaan tappavan kesän aikana 27 miljoonaa lintua. Suomessa asiaa ei ole tutkittu, mutta on selvää, että miljoonaluokassa ollaan meilläkin. Suomessa tutkijat Kaarina Kauhala ja Katja Holmala ovat seuranneet kahdeksan radiopannoitetun kissan liikkeitä Virolahdella. Joukossa oli lemmikki-, navetta- ja villikissoja, jotka saivat kaikki liikkua vapaasti. Seurattujen kissojen elinpiirien keskikoko oli 110 hehtaaria. Vapaaksi luontoon päästetty kotikissakin ulottaa siis saalismatkansa kauas kotipihan ulkopuolelle. Englantilaistutkimuksen mukaan kissojen saalistus taajamissa on muutamien paljon maassa viihtyvien lajien osalta voimakkaampaa kuin lajien poikastuotto samoilla alueilla. Ilman muualta tulevaa täydennystä tiettyjen lajien runsaus olisi taajamissa nykyistä pienempi tai ne voisivat jopa puuttua. Alle on koottu yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, mitä laki sanoo kissoista:

Järjestyslaki

On voimassa ”yleisillä paikoilla” eli kaikilla paikoilla, jotka on tarkoitettu yleisesti käytettäviksi tai joita tosiasiallisesti, pysyvästi tai tilapäisesti yleisesti käytetään, riippumatta siitä, kuka paikat omistaa. Tällaisia paikkoja ovat mm. tiet, kadut, jalkakäytävät, torit, puistot, uimarannat, urheilukentät, hautausmaat, yleisön käytössä olevat rakennukset, kulkuneuvot, virastot, toimistot ja ravintolat. Järjestyslaki koskee siis taajamia sekä niiden ulkopuolella olevia yleisesti käytettäviä kohteita.

Kissan omistajan on pidettävä huolta siitä, ettei eläin pääse kytkemättömänä yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille, kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle.

Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei kissaa saa pitää vapaana ilman valvontaa, sillä muuten ei voida varmistaa, ettei kissa menisi edellä mainituille kohteille. Kissa voi siis (periaatteessa) olla taajamassa kytkemättömänä, mikäli voidaan valvoa ja valvotaan, ettei se mene edellä mainituille paikoille, eikä riko luonnonsuojelulakia.

Metsästyslaki

Metsästyslaki määrittelee villiintyneen kissan rauhoittamattomaksi eläimeksi. Mikäli kissa hankkii säännöllisesti ravintonsa luonnosta, eikä se näytä liikkuvan oman pihan läheisyydessä, voidaan se tulkita villiintyneeksi. Villiintynyt kissa luetaan rauhoittamattomaksi eläimeksi, jonka eläinsuojelulain mukainen tappaminen on maanomistajan luvalla luvallista.

Käytännössä on kuitenkin hyvä riittävin toimin varmistaa, että kyseessä todella on villiintynyt kissa. Metsästyslaki kieltää kotieläimeksi otetun kissan heitteillejätön ja hylkäämisen sakkorangaistuksen uhalla. Heitteillä oleva eläin tarkoittaa joko koditonta lemmikkieläintä tai sellaista lemmikkieläintä, joka on omistajansa tai haltijansa kotipiirin rajojen ulkopuolella, eikä kenkään muun omistajan tai haltijan hallinnassa tai valvonnassa.

Vapaana luonnossa ilman valvontaa liikkuvan kissan voi pyydystää elävänä ja viedä kunnalliseen löytöeläinhoitolaan, josta omistaja voi sen noutaa.

Eläinsuojelulaki

Eläimen on omistajansa taholta saatava riittävästi ravintoa, juotavaa ja muuta tarvitsemaansa hoitoa. Eläimen hoidotta jättäminen on kiellettyä. Kissan pitäminen siten, ettei sille anneta ruokaa, vaan se joutuu hakemaan ravintonsa luonnosta, on eläinsuojelulain vastaista ja rangaistavaa. Sairaan, vahingoittuneen tai muuten avuttomassa tilassa olevan kotieläimen (myös kissan) löytäjän on autettava eläintä tai ilmoitettava siitä omistajalle, kunnaneläinlääkärille, terveystarkastajalle tai poliisille.

Lain mukaan kunnilla on velvoite huolehtia irrallaan tavattujen koirien, kissojen ja muiden pienten lemmikkieläinten tilapäishoidon järjestämisestä. Talteenotettua eläintä on säilytettävä vähintään 15 vuorokauden ajan, minkä jälkeen kunnalla on oikeus myydä, luovuttaa tai lopettaa se. Kunnalla on myös oikeus periä eläimen omistajalta korvaus talteenotosta, hoidosta ja mahdollisesta lopettamisesta.

Luonnonsuojelulaki

Luonnonsuojelulaki kieltää rauhoitetun eläimen tappamisen. Kaikille rauhoitetuille linnuille sekä riistalinnuille on määritelty niiden korvausarvo, mikäli ne tapetaan luvattomasti. Luvattomasta tappamisesta rangaistuksena on lajin korvausarvon valtiolle maksamisen lisäksi yleensä myös sakkorangaistus.

Ihmisen omistamat eläimet, myös kissa, ovat omistajansa vastuulla. Mikäli kissa tappaa rauhoitetun eläimen, on omistaja vastuussa kissan teosta. Mikäli havaitsee kissan tappavan rauhoitetun linnun, kannattaa pyrkiä kuvaamaan tapaus ja ilmoittaa asiasta poliisille. Erityisen tärkeää on selvittää, mistä osoitteesta kissa on kotoisin, sillä poliisilla ei ole aikaa selvittää kissan omistajaa. Esimerkiksi varpusen tappamisesta joutuu maksamaan valtiolle 34 euroa ja pyrstötiaisesta 252 euroa.