Rariteettikomitean tiedotteet 2016
14.8.2016
Rariteettikomitean kokous Helsingissä 14.8.
BirdLife Suomen rariteettikomitean kokouksessa 14.8. Helsingissä käsiteltiin pöydällä olleiden lisäksi 73 uutta havaintoilmoitusta.
Kokouksessa hyväksyttiin Suomen 4. havainnot sekä vaaleakultarinnasta (Parainen 27.5.2016) että aavikkotulkusta (Siuntio 20.5.2016). Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat muun muassa amerikantukkasotka (Pori 1.5.2016), amerikanmustalintu (Keuruu 9.5.2016), myrskylintu (Enontekiö 18.6.2016), yöhaikara (Parainen 29.4.2016, Pori 1.–2.5.2016 ja Kökar 17.5.2016), pikkutuulihaukka (Kemiönsaari 29.5.2016), neitokurki (Maalahti 24.5.2016), valkoposkitiira (Kirkkonummi 14.5.2016), aavikkotasku (Hailuoto 15.5.2016) ja mustapääsirkku (Inari 14.–16.6.2016).
Kokouksessa hyväksyttiin myös Suomen ensimmäinen syksyinen feldegg-alalajin keltavästäräkki (Mustasaari 9.–10.10.2014) ja ensimmäinen kesäinen nigricans-alalajin sepelhanhi (Vöyri 28.–29.7.2015). Molemmat edustavat ajankohdaltaan poikkeuksellisia havaintoja koko Euroopankin mittakaavassa.
RK käsitteli, monen vuoden tutkimisen jälkeen, kaikki jo hyväksytyt ja pöydällä olleet havainnot naaraspukuisista mäntysirkuista. Aiheesta on keskusteltu vilkkaasti myös yhdessä muiden Pohjoismaiden rariteettikomiteoiden kanssa ja hiljattain ilmestyneet määritysartikkelit ovat mahdollistaneet uusien julkaisukriteerien laatimisen. Käsittelyn tuloksena todettiin, ettei yksikään havainto täytä uusia julkaisukriteerejä. Näin ollen kaikki aiemmin hyväksytyt ja pöydällä olleet uudet havainnot naarasmäntysirkuista hylättiin. Aiheesta tullaan julkaisemaan yksityiskohtainen artikkeli lähitulevaisuudessa.
Taksonomian ja määritystuntomerkkien päivittymisen myötä uusintakäsittelyyn otettujen rusorintakerttujen tutkinta on edennyt edelleen. Aiemmin läntisenä rusorintakerttutaksonina (Sylvia cantillans inornata/iberiae) hyväksytyn havainnon (Hanko 29.5.2007) osalta alalajimääritys päätettiin poistaa. Muita havaintoja läntisistä rusorintakertuista ei ole, joten Suomessa havaittujen lintutaksonien määrä vähenee täten yhdellä. Yksi syksyinen havainto on edelleen pöydällä. Kyseessä on Luvian Säpissä 1988 tavattu vanha koiras, jossa on läntisen ryhmän piirteitä. Syksyisten lintujen määrityskriteerit tunnetaan kuitenkin selvästi huonommin kuin keväisten, ja syyslintujen käsittely vaatii vielä lisätutkimuksia.
Seuraava RK:n kokous pidetään 6.1.2017. Tähän kokoukseen tarkoitetut sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille (rariteettikomitea@birdlife.fi) että alueelliselle harvinaisuuskomitealle 30.11.2016 mennessä. Mahdolliset paperilomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.
Havaintoilmoituksiin liittyvät kuvadokumentit on liitettävä sähköpostiviestiin erillisinä tiedostoina. Missään tapauksessa niitä ei pidä sisällyttää Word-dokumenttiin eikä mielellään toimittaa myöskään pelkästään web-linkkinä. Kuvat on paras lähettää alkuperäisinä, käsittelemättöminä tiedostoina.
9.3.2016
Rariteettikomitean Facebook-sivut avattu
Rariteettikomitea on perustanut Facebook-yhteisön, joka löytyy osoitteesta https://www.facebook.com/rariteettikomitea/
Sivulla tiedotamme jatkossa ajankohtaisista RK:n toimenkuvaan kuuluvista asioista ja pyrimme jakamaan määritystietoutta. Jo nyt sivuilta löytyy taustoitusta tuoreeltaan hyväksytyn idänkäen käsittelystä RK:ssa.
7.3.2016
Rariteettikomitean kokous Hangossa 5.–6.3.
Rariteettikomitean kokouksessa 5.–6.3. Hangon Tvärminnessä käsiteltiin pöydällä olleiden lisäksi 84 uutta havaintoilmoitusta.
Kokouksessa hyväksyttiin Suomessa tavattujen luonnonvaraisten lintulajien luetteloon uudeksi lajiksi idänkäki Cuculus saturatus (alalaji optatus, Sotkamo 14.6.–3.7.2015). Tämän lisäyksen jälkeen maassamme luonnonvaraisesti havaittujen lintulajien lukumäärä (kategoriat A, B, C yhteensä) on 475. Maalle uusiksi taksoneiksi hyväksyttiin myös västäräkin itäaasialainen alalaji leucopsis (Lahti 27.11.–2.12.2015) ja hernekertun itäinen alalaji blythi (Tuusula 1.–29.12.2015). Hernekertun alalajimääritys varmistui linnusta kerättyjen höyhenten DNA-analyysiin Oulun yliopistossa.
Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat muun muassa myrskylintu (Kuusamo 3.2.2015), silkkihaikara (Hailuoto 8.5.2015 ja Rauma 12.10.2015), mongoliankirvinen (Kirkkonummi 17.10.2014), nunnatasku (Hollola 24.–28.10.2015), kenttäkerttunen (Pori 13.7.2015), tulipäähippiäinen (Korsnäs 15.11.2015), punapäälepinkäinen (Inkoo 21.6.–1.7.2015, Pori 27.6.–5.7.2015 ja Liperi 11.7.2015) ja mustapääsirkku (Kuusamo 3.–22.6.2015 ja Vaasa heinäkuu 2015).
Rusorintakertusta on viime vuosina julkaistu määritysartikkeleja, ja laji on jaettu Suomessa noudatettavan taksonomian mukaan kahteen ja joissain lähteissä jopa kolmeen lajiin. Näitä muutoksia ja lisääntynyttä määritystietoutta peilaten RK on alkanut tutkimaan uudelleen Suomen rusorintakerttuhavaintoja. Tässä vaiheessa tutkintaa kahdeksan havainnon on todettu koskevan itäisiä rusorintakerttuja (Sylvia cantillans cantillans/albistriata), joista yksi (Kokkola 4.6.2011) on voitu määrittää alalajilleen (albistriata) DNA:n perusteella. Ensimmäinen edellä mainituista kahdeksasta itäisestä rusorintakertuista on havaittu Kirkkonummella 28.5.1981. Kaksi havaintoa jätettiin toistaiseksi pöydälle tarkempia tutkimuksia varten.
Vilkasta keskusteluakin herättäneiden viime talven valkopäätiaishavaintojen myötä RK on päättänyt tarkastella vanhojakin valkopäätiaishavaintoja uudelleen voidakseen määrittää linjan valkopäätiaisen käsittelyn lainalaisuuksista. Useissa Suomessa havaituissa yksilöissä on piirteitä, jotka viittaavat risteytymiseen sinitiaisen kanssa. Toisaalta ”puhtaiden” valkopäätiaisten pukumuuntelu ei ole täydellisesti tiedossa. Uudet havainnot jäävät siis toistaiseksi pöydälle.
Nuorten syksyisten punapäälepinkäisten alalajin määrittämisestä on hiljan julkaistu uutta määritystietoa. Kahden tuoreen havainnon myötä kaikki Suomessa havaitut syksyiset nuoret punapäälepinkäiset, joista oli valokuvia, tutkittiin (uudelleen) alalajin määrittämisen näkökulmasta. Tutkinnan lopputuloksena kolmen nuoren linnun (Lemland 21.¬–25.9.1975, Korppoo 15.–23.10.1979 ja Ilmajoki 21.9.2015) todettiin kuuluvan nimialalajiin senator ja yhden (Helsinki 15.9.2014) alalajiinniloticus.
RK käsitteli kaikki uudet ja pöydällä olleet havainnot oletetuista homeyeri-alalajin isolepinkäisistä. Alalajin määrittämistä on tutkittu yhteisesti muiden Pohjoismaiden rariteettikomiteoiden kanssa. Tutkinnan myötä on todettu, että nimialalajin isolepinkäisen vaihtelu oleellisten tuntomerkkien osalta on hyvin suurta ja sen esiintymisalueella tavataan pesimäaikaan lintuja, jotka höyhenpuvultaan täyttävät täysin alalajin homeyeri aiemmat määrityskriteerit. Näin ollen harvinaisuuskontekstissahomeyeri on mahdoton määrittää luotettavasti nykyisen tiedon valossa. Kaikki pöydällä olleet ja aiemmin hyväksytyt havainnot siis hylättiin, ja alalaji poistui Suomessa havaittujen taksoneiden listalta. Sama linja on omaksuttu muissakin Pohjoismaissa. RK on kuitenkin edelleen kiinnostunut havaintoilmoituksista koskien äärimmäisen räikeitä, nk. leucopterus-tyyppisiä isolepinkäisiä (esiintyy homeyerin levinneisyysalueen itäosissa). Aihetta valaistaan tarkemmin tulevassa RK-katsauksessa.
Naaraspukuisten mäntysirkkujen käsittely on ollut pitkään kesken, mutta määritysperusteista on saatu lisää tietoa ja Pohjoismaiden yhteinen linja on muotoutumassa. Suomen havaintojen käsittely on tarkoitus saattaa loppuun seuraavaan kokoukseen mennessä. Kaikki vanhatkin havainnot naaraspukuisista mäntysirkuista käsitellään uudelleen. Ruotsissa havainnot on jo ehditty käsitellä, ja siellä vain yksi havainto täytti uudet julkaisukriteerit – ja kyseinen lintu saattaa olla koiraskin. Lappeenrannan 1997 ja Himangan 1999 yksilöistä RK:lla on käytössään hyvin vaatimattomia kuvadokumentteja, joten määritysten varmistamiseksi näistä yksilöistä tarvittaisiin lisää valokuvia. RK pyytää kaikkia mahdollisia, mielellään alkuperäisiä kuvadokumentteja kyseisistä linnuista.
Seuraava RK:n kokous pidetään 13.8.2016. Tähän kokoukseen tarkoitetut sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille (rariteettikomitea@birdlife.fi) että alueelliselle harvinaisuuskomitealle 31.7.2016 mennessä. Mahdolliset paperilomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.
Havaintoilmoituksiin liittyvät kuvadokumentit on liitettävä sähköpostiviestiin erillisinä tiedostoina. Missään tapauksessa niitä ei pidä sisällyttää Word-dokumenttiin eikä mielellään toimittaa myöskään pelkästään web-linkkinä. Kuvat on paras lähettää alkuperäisinä, käsittelemättöminä tiedostoina.
11.1.2016
Rariteettikomitean kokous Helsingissä 10.1.
Rariteettikomitean kokouksessa 10.1. Helsingissä käsiteltiin pöydällä olleiden lisäksi 59 uutta havaintoilmoitusta.
Kokouksessa hyväksyttiin Suomen ensimmäinen havainto alalajin kumlieni grönlanninlokista (Säkylän Köyliö 11.1.2014). Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat muun muassa silkkihaikara (Parainen 22.–23.7.2015), pikkutrappi (Rovaniemi 6.–14.5.2015), grönlanninlokki (Sodankylä 11.9.2015), mongoliankirvinen (Luvia 26.–28.9.2015), ’valkotäpläsinirinta’ (Haapajärvi 23.6.2015), arotasku (Joroinen 4.10.2015), itäisen alalajiryhmän rusorintakerttu (Hanko 5.–7.5.2015) ja punapäälepinkäinen (Helsinki 22.7.2015 ja Ilmajoki 21.9.2015).
Seuraava RK:n kokous pidetään 5.–6.3.2016. Tähän kokoukseen tarkoitetut sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille (rariteettikomitea@birdlife.fi) että alueelliselle harvinaisuuskomitealle 31.1.2016 mennessä. Mahdolliset paperilomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.
Havaintoilmoituksiin liittyvät kuvadokumentit on liitettävä sähköpostiviestiin erillisinä tiedostoina. Missään tapauksessa niitä ei pidä sisällyttää Word-dokumenttiin eikä mielellään toimittaa myöskään pelkästään web-linkkinä. Kuvat on paras lähettää alkuperäisinä, käsittelemättöminä tiedostoina.