Hanhien levähdysalueet Suomessa turvattava
Mediatiedote 20.11.2016
BirdLife Suomen edustajat eivät hyväksy viimeaikaisia vaatimuksia vähentää pelloilla ruokailevien hanhien määriä merkittävästi. Hanhien aiheuttamien vahinkojen hillitsemiseksi tarvitaan toimenpiteitä, mutta lintujen tappaminen ei ole ratkaisu. Tärkeintä on ohjata hanhet pois ongelmapelloilta, mikä voidaan tehdä esimerkiksi hanhille tarkoitettujen ruokailupeltojen avulla.
Varsinkin itäisen ja eteläisen Suomen luonnonsuojelualueverkostosta hanhien ruokailulle sopivat alueet puuttuvat käytännössä kokonaan. ”Muutonaikaiset ruokailualueet ovat linnuille äärimmäisen tärkeitä. Tällä hetkellä pellot ovat hanhille parhaita alueita, koska muita sopivia paikkoja ei ole”, kertoo BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.
BirdLife pitää tärkeänä, että viljelijöille korvataan taloudelliset vahingot silloin, kun hanhet niitä aiheuttavat. Ensisijaisesti pitää kuitenkin löytää keinoja vahinkojen estämiseksi.
BirdLifen mielestä maataloustukijärjestelmää on kehitettävä siten, että osa pelloista voitaisiin viljellä hanhille asianmukaista korvausta vastaan. ”Vaikka Suomessa voi saada maataloustukea tietynlaisille lintupelloille, eivät ne itäsuomalaisten kokemusten perusteella kelpaa hanhille. Lintupeltojen tukiehtoja olisi siksi muutettava. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan uusia lintupeltoja ei enää oteta tuen piiriin, vaikka juuri itäisen Suomen ongelma-alueilla niitä ei ole käytännössä lainkaan”, ihmettelee BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.
Myös viljelytavat voidaan sopeuttaa nykytilanteeseen. Hanhet ruokailevat mielellään sänkipelloilla, jolloin ne eivät aiheuta vahinkoja. Siksi pellot kannattaa pitää kasvipeitteisinä syksyllä mahdollisimman pitkään eikä sänkiä kannata kyntää tarpeettoman aikaisin.
BirdLifen mielestä myös hanhiparvien häirintä on hyväksyttävissä silloin, kun se tapahtuu pelloilla, joilla hanhet aiheuttavat huomattavaa taloudellista haittaa. Sänkipelloilta hanhia ei pidä pelotella.
BirdLife Suomi muistuttaa, että muuttavien hanhien kannat ovat muuttoreitin maiden yhteistä omaisuutta, jonka hyvinvointia ei yhden valtion pidä vaarantaa. Vaikka hanhien levähtäminen on Suomessa uusi ilmiö, monet muut Euroopan maat ovat tulleet jo vuosikymmenet toimeen suurten hanhimäärien kanssa.
”Meillä vierailevien hanhien aiheuttamia haittoja ei saa ratkaista tappamalla lintuja”, tiivistää BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.
Taustaa
Suomessa kevät- ja syysmuutolla levähtävien hanhien määrät ovat viime vuosina kasvaneet. Syksyllä itäisen ja eteläisen Suomen pelloilla ruokailee nykyään satojatuhansia hanhia, pääosin arktisia valkoposkihanhia. Muutos voi johtua monista syistä. Esimerkiksi maatalouden muutokset Venäjällä tai hanhien muuton aikaistuminen ovat voineet johtaa ruokailualueiden vaihtumiseen. Myös monen hanhilajin kannat ovat kasvaneet, mutta eivät lainkaan siinä määrin kuin Suomessa levähtävien lintujen lukumäärä.
Suurien hanhimäärien alueilla osalle viljelijöistä on aiheutunut taloudellisia menetyksiä hanhien vuoksi. Hanhiparvet ovat esimerkiksi tuhonneet osan syysviljasadosta. Rauhoitettujen lintujen aiheuttamista tulonmenetyksistä saa korvauksia ympäristöministeriöltä.
Valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla suojeltu. Myös hanhien karkottaminen on luvanvaraista. Itä-Suomen hanhialueille on myönnetty hanhien häirintälupia, mutta koordinoimaton karkotus ei ole tuottanut toivottua tulosta. Osa viljelijöistä on kokenut, että hanhia pitäisi voida tappaa ongelmien vähentämiseksi.
Länsi-Euroopassa hanhimäärät ja hanhien oleskelun kesto ovat aivan toista luokkaa kuin Suomessa. Esimerkiksi Alankomaissa, jonka pinta-ala on vain reilu kymmenesosa Suomen alasta, talvehtii keskimäärin 1,7 miljoonaa hanhea ja pesii noin 200 000 hanhiparia.
Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: vitkindad gås (valkoposkihanhi)
KUVA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Jan Södersved) mainittava
LISÄTIETOJA
suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 0400 749 786
BirdLife Suomi ry