Droonit ja linnut – lennätä huomaavaisesti
Kauko-ohjattavat kuvauskopterit eli droonit ovat viime vuosina yleistyneet sekä ammatti- että harrastajakuvaajien käytössä. Drooni tarjoaa mahdollisuuden tutustua maisemaan lintuperspektiivistä, mutta droonin lennätyksessä on muistettava huomioida myös ilma-aluksen aiheuttama häiriö linnuille. Droonit yleistyvät kuvauksen lisäksi muussakin käytössä (esim. tavarankuljetus, valoesitykset). Näköpiirissä on erityisesti drooniparvien yleistyminen monenlaisessa hyöty- ja viihdetoiminnassa. Ilmatilassa toimittaessa on aina huomioitava alueen linnustolle koituva häiriö ja sovitettava toiminta linnuston asettamiin rajoihin.
Pähkinänkuoressa
- Rekisteröidy ja suorita pätevyyskoe (https://www.droneinfo.fi/fi/)
- Tiedä, missä lennätät – huomioi ilmatilan rajoitusvyöhykkeet ja lentoturvallisuus (esim. Flyk Dronekartta -palvelu)
- Lintujen tahallinen häiritseminen on luonnonsuojelulain perusteella kielletty
- Harkitse ja suunnittele lennätyksesi tarkoin erityisesti häirinnälle aroilla lintuvesillä, saaristossa ja pesimäyhdyskuntien yllä sekä muutonaikaisilla kerääntymäalueilla
- Lintujen läheisyydessä noudata varovaisuutta ja käytä mahdollisimman hidasta nopeutta
- Vältä erityisesti nopeita käännöksiä, nousuja ja laskuja
- Peräänny, jos linnut reagoivat drooniin – olet lentänyt liian lähelle
Yleistä
Lintuja havainnoidessa ja valokuvatessa on noudatettava luonnonsuojelulainsäädäntöä ja huomaavaisen havainnoinnin ohjeita. Samat periaatteet koskevat myös miehittämättömien ilma-alusten käyttöä lintuharrastuksessa ja tutkimuksessa. Myös drooni häiritsee lintuja, ja häiriön toteaminen on vaikeaa, koska se tapahtuu etäällä ilma-aluksen lennättäjästä. Hyvänä periaatteena lennättäjälle on ajatella itsensä droonin paikalle: aiheuttaisinko linnuille häiriötä, jos olisin itse tarkkailemassa näin lähellä lintuja? Droonilla lintujen häiritseminen ei ole sen hyväksytympää kuin havainnoijan tai kuvaajan läsnäolollaan aiheuttama häiriö. Erityisesti suosituimmilla retkeilykohteilla droonien lennätys voi jopa estää suojelun tavoitteiden toteutumisen.
Lainsäädännön ja ilmatilan rajoitusten näkökulmasta erilaisia rajoittavia tai kieltäviä UAS-ilmatilavyöhykkeitä voidaan perustaa välttämättömästä syystä muun muassa valtion johtamisen, maanpuolustuksen, aluevalvonnan, poliisitoiminnan, oikeudenhoidon, teollisuuden, liikenteen tai ympäristönsuojelun kannalta tärkeiden kohteiden suojaamiseksi. Vielä tällä hetkellä linnuston- tai luonnonsuojeluun perustuvia ilmatilarajoituksia ei ole asetettu. Luonnonsuojelulaki kuitenkin rajoittaa droonien käyttöä – aivan kuten kaikkea muutakin lintujen tarkkailua ja kuvausta – luonnonsuojelulain 70 §:n nojalla:
”Kiellettyä on rauhoitettujen eläinlajien: … yksilöiden tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla.”
Jokainen droonipilotti vastaa itse luonnonsuojelulain noudattamisesta.
Droonien vaikutus lintuihin
Droonien nopea yleistyminen tuottaa jatkuvasti uutta tietoa droonien vaikutuksista luontoon – erityisesti lintuihin. Vaikutukset vaihtelevat sekä lajikohtaisesti että lintuyksilöiden välillä. Myös esimerkiksi vuodenaika ja parvikoko vaikuttavat lintujen reagointiherkkyyteen. Droonin koollakin on merkitystä: aiemmin tavanomaiset reilun kilon painoiset DJI Phantom -kokoluokan droonit ovat huomattavasti äänekkäämpiä kuin viime aikoina kuluttajaluokassakin yleistyneet minilaitteet, jotka painavat vain neljänneskilon.
Tyypillisesti linnut havaitsevat droonin jo kaukaa, mutta reaktiot vaihtelevat sekä lajien että yksilöiden välillä. Lähestyvään drooniin linnut kiinnittävät huomiota jo kauempaa ja viimeinen keino reagoida on pakeneminen. Parveutuneet ja muutolla levähtävät linnut pakenevat herkemmin kuin pesällä oleva lintu. Pesällään hautova lintu välttää pesän suojaamattomaksi jättämistä ja pakenemista viimeiseen asti, mutta stressaantuu lähestyvästä droonista jo huomattavasti aiemmin. Etenkin pesimäaikaan on syytä huomioida myös välillinen häiriövaikutus. Kun drooni (tai mikä tahansa muu häiriö) karkottaa hautovan emolinnun pois pesältä tai poikasia huoltamasta, pesä altistuu saalistajille.
Linnun reaktioita tarkkailemalla on usein mahdollista havaita linnun kiinnittävän huomiota drooniin ja liikehtivän levottomasti: tässä vaiheessa ehtii vielä perääntyä ajamatta lintua lentoon.
Herkät lintukohteet
Lintujen suojelun kannalta erityisen haavoittuvaisia paikkoja ovat:
- arvokkaat lintuvedet
- lintujen pesimäkoloniat esimerkiksi saaristossa
- häirinnälle alttiiden petolintujen ja muiden suurikokoisten lintujen pesimäpaikat
- muutonaikaiset levähdysalueet
Lintuvesillä ja saaristossa linnut pesivät tyypillisesti tiheinä yhdyskuntina, jolloin lyhyetkin häiriöt voivat vaikuttaa suureen määrään lintuja ja olla kyseisen yhdyskunnan pesimätuloksen kannalta merkittäviä. Herkillä lintukohteilla huvitarkoituksessa lennättämistä on syytä välttää kokonaan.
Lennätysohjeita
Droonin käytölle lintujen kuvaamisessa on mahdotonta määritellä minimilentokorkeuksia tai -etäisyyksiä kuvauskohteista. Lintujen läheisyydessä on aina tarkkailtava lintujen reaktioita drooniin ja tarvittaessa viipymättä peräännyttävä tai noustava korkeammalle. Ohjeellisena minimietäisyytenä lintuihin droonin lentoonlähdössä ja lintujen yläpuolella lennettäessä on mainittu sata metriä: sitä lähempänä todennäköisyys lintujen häiriintymiselle kasvaa (Weston ym. 2020).
Yksittäiset linnut voivat osoittaa kiinnostusta droonia kohtaan. Näistäkin kohtaamisista on syytä poistua mahdollisimman pikaisesti: droonin vinhasti pyörivät potkurit ovat loukkaantumisriski liian uteliaalle linnulle.
Oleellista on lintujen rauhallinen lähestyminen ja herkeämätön tarkkaileminen, jolloin lintujen pieniinkin levottomuuden merkkeihin voi reagoida perääntymällä aivan kuin muussakin retkeilyssä ja kuvauksessa.
Droonien käyttö erikoistutkimuksissa ja karkotuksissa
Petolintujen pesätarkastukset
Petolinturengastajien ja pesätarkastajien työvälineenä drooni on käyttökelpoinen apuväline. Pesinnän vaiheen tarkistamiseen drooni on nopeudeltaan ylivoimainen kiipeilijään verrattuna, mikä vähentää aikaa vievän kiipeilyn tarvetta ja häirinnän kestoa petolintujen pesillä. Erityisen käyttökelpoinen drooni on latvassa pesivien lajien, kuten kalasääsken ja merikotkan, pesätarkastuksissa. Petolintujen pesillä droonikuvaus on kuitenkin syytä jättää vain niille rengastajille ja pesätarkastajille, joilla on toiminnalleen asianmukaiset luvat.
Vesi- ja yhdyskuntalintujen pesä- ja poikuelaskennat
Käyttökelpoinen sovellus drooneille löytyy maan tasalta vaikeasti laskettavien lajien pesä- ja poikuelaskennoista. Esimerkiksi avoimessa ympäristössä sijaitsevat lokkien ja merimetsojen pesät on helppo laskea häiriöttä ylhäältäpäin otetuista kuvista, kunhan lentokorkeus on riittävä. Erityisprojekteissa ja luonnonsuojelualueilla toimittaessa on syytä varmistua poikkeusluvan tarpeesta ELY-keskuksesta.
Karkotukset
Viljelyvahinkoja aiheuttavien lintujen karkotukseen kustannustehokkaat keinot ovat vähissä, joten yhtenä vaihtoehtona on kehitetty drooneilla toteutettavaa lintujen karkotusta. Rauhoitettujen lintujen karkottamiseen tarvitaan aina Varsinais-Suomen ELY-keskuksen myöntämä häirintälupa.
Lisää aiheesta
- , , , . 2020. Escape responses of terrestrial and aquatic birds to drones: Towards a code of practice to minimize disturbance. J Appl Ecol.; 57: 777– 785. https://doi.org/10.1111/1365-2664.13575