Materiaalit ja rakentaminen

Materiaalit

Höyläämätön lauta on hengittävä, lämmin ja suositeltavin pönttömateriaali. Laudan sisäpinnan on oltava karkea, jotta poikaset pystyvät kiipeämään kynsillään suuaukolle.

Vettä hyvin kestävä filmivaneri eli vesivaneri on paras materiaali kattoon ja pohjaan, mutta lautakin käy. Seiniin filmivaneria ei pidä käyttää, sillä silloin poikaset eivät saa liukkaasta pinnasta otetta lähtiessään pöntöstä.

Lautapönttöjen aineksiksi tarvitaan:

• 20–25 millimetrin vahvuista höyläämätöntä lautaa pöntön seiniksi (isommissa pöntöissä paksumpaa)
• 12–25 millimetrin paksuista filmi- eli vesivaneria katoksi ja pohjaksi
• sinkittyjä 50–75 millimetrin nauloja (tai ruuveja, jos kokoat pöntön mieluummin ruuveilla)
• metallilankaa, sinkittyä rautalankaa tai uv-suojattua narua

Tarvittavat työkalut ovat vasara, saha, pora, suorakulma, puukko, mitta ja kynä.

Rakentaminen

• Katso mallit ja mitat omalta sivultaan

Nämä rakennusohjeet on tehty tavallista naulaamalla tehtävää peruspönttöä ajatellen. Muihin pönttömalleihin niitä käytetään soveltuvin osin.

Pöntössä on monta yksityiskohtaa, jotka vaikuttavat sekä lintujen turvallisuuteen ja poikueiden menestymiseen että pöntön kestoikään. Poikasten kannalta on olennaista, että vesi ei pääse pöntön sisään. Sisätilan pysyminen kuivana vaikuttaa myös pöntön kelvollisuuteen talvisena suoja- ja yöpymispaikkana. Pöntön kestävyydelle taas on ratkaisevaa sen nopea kuivuminen aina sateen jälkeen.

• Katso kullekin lajille sopivan pöntön malli ja mitat taulukosta.
• Sahaa seinälaudat oikeisiin mittoihin. Jos tarkoitus on rakentaa useampia samankokoisia pönttöjä, ne syntyvät kätevimmin naulaamalla seinät pitkistä laudoista putkeksi, joka sahataan oikean mittaisiin osiin.
• Poraa (tai sahaa) lentoaukko etuseinään. Poraa sisäänpäin yläviistoon, ettei vesi pääse helposti pönttöön. Siisti aukon reunat puukolla. Lentoaukon ympärystän on ehdottomasti oltava ehjä.
• Poraa takaseinän yläosaan kaksi pientä reikää ripustuslankaa varten. Poraa nämäkin reiät sisäänpäin yläviistoon veden valumisen ehkäisemiseksi. Ennen poraamista kiinnityslangan reikien kohdalle (pöntön sisäpuolelle) voi kiinnittää vahvikelaudan.
• Takaseinän ulkopuolelle voi naulata pystylistat, jotka pitävät pöntön irti puun rungosta. Näin runkoa pitkin valuva sadevesi ei kastele pönttöä. Takaseinän yläreunan voi myös viistää ulospäin veden seisomisen estämiseksi.
  

  Sydänpuoli

• Naulaa seinät yhteen siten, että laudan sydänpuoli jää ulospäin. Näin pönttö ei ala irvistellä kulmistaan, kun puu kastuu ja kuivuu. Laudan sydänpuolen (eli puun sisäpuolen) voi päätellä puun kasvurenkaista laudan päässä. Pitävät liitokset saa lyömällä naulat eri suuntiin vinoon.
• Useammasta laudasta nikkaroitavassa isossa pöntössä on lautoja sitovien poikkipienojen ehdottomasti oltava sisäpuolella, ettei sadevesi jää seisomaan pienan ja laudan väliin.
• Sahaa pohja filmivanerista tai laudasta niin, että voit naulata sen pöntön sisälle. Näin seiniä pitkin valuva sadevesi ei pääse pöntön pohjalle ja lahottamaan sitä. Mikä vielä pahempaa, vesi voi imeytyä pesärakenteisiin ja poikaset paleltua.
• Poraa lisäksi pohjan jokaiseen kulmaan läpimitaltaan 0,5–1 cm:n suuruinen reikä, josta kosteus pääsee ulos. Naulaa pohja huolellisesti kiinni.
  

  Katon kiinnitys

• Sahaa ulkokatto filmivanerista tai laudasta. Jätä ulkokattoon reilut räystäät (2–5 cm) eteen ja sivuille, ja pieni räystäs myös takareunaan. Katon on oltava täysin ehjä, sillä vuotava katto on niin pöntön kuin poikastenkin turma.
• Sahaa sisäkatoksi filmivanerin tai laudan pala, joka mahtuu reilusti pöntön sisälle, ja naulaa se kiinni ulkokattoon.
• Lyö kaksi naulaa ylös pöntön sivuseiniin. Varmista katon paikoillaan pysyminen naulojen ympärille kierrettävän rautalangan avulla. Tällaisen katon voi avata pöntön siivoamista varten.
  • Huom. Pohjaa ei missään tapauksessa pidä tehdä avattavaksi, koska ennemmin tai myöhemmin sen kiinnitys pettää ja pesä tuhoutuu.
• Pienten pönttöjen lentoaukon ympärille voi kiinnittää suojapellin turvaksi oravilta. Pelti on kiinnitettävä tiukasti, eikä sen ja laudan väliin saa jäädä rakoa. Käpytikkaa pelti ei pitele, sillä se voi hakata aukon pöntön kylkeen.
• Pönttöön ei laiteta istumaortta, sillä linnut eivät sitä tarvitse, ja se vain helpottaa pesärosvojen pääsyä pöntölle.

Kaavakuva valmiista pöntöstä

A = Riittävän pitkä ripustuslanka, ettei puu kuristu B = Takaseinän yläreuna viistetty C = Kiinnitysreiät yläviistoon D = Kiinnitysreikien kohdalla vahvikelauta E = Sisäkannessa turpoamisvara F = Lentoaukko porattu yläviistoon G = Isossa puussa langanpäät solmitaan oksiin, ei aivan tyveen H = Pystylistat pitävät pöntön suorassa ja irti rungosta I =  Katossa on räystäät myös sivuilla J =  Pohjan kulmissa reiät kosteuden poistamiseksi

 

Linnunpönttöjen perusrakenne on yksinkertainen, ja pöntöt voivat toimia muutamia vuosia hätäisestikin kyhättyinä. Järkevämpää on kuitenkin tehdä huolellista työtä, kun siihen kerran ryhtyy. Pöntöt kannattaa tehdä kestäviksi ja turvallisiksi, jolloin niistä on iloa kauemmin sekä linnuille että ihmisille!

Katso myös ripustus- ja huolto-ohjeet.

 

Piirrokset: Petri Kuhno, paitsi viimeinen kaavakuva Esa Lammi