Ripustaminen ja huolto

Pönttöjen ripustaminen

Minne?
Pönttöjä voi ripustaa esimerkiksi pihaan, puistoon tai metsään. Linnunpönttöjen ripustamisesta ei ole erikseen säädetty laissa, mutta pönttöjen sijoittamiseen on hyvä pyytää maanomistajan lupa.

Kunkin lajin elinympäristö kerrotaan alla. Eniten pulaa pesäkoloista on voimakkaasti käsitellyissä talousmetsissä, mutta pönttöjä kannattaa asettaa kaikenlaisiin metsiin. Viirupöllön pönttöä ei saa sijoittaa kesämökin pihapiiriin eikä asutuksen tai polkujen lähelle, sillä pesäänsä puolustava emo voi olla vaarallinen. Viirupöllö pesii vuodesta toiseen samalla paikalla, joten hakkuun varalta on hyvä sijoittaa varapönttö 100–200 metrin päähän.

Milloin?
Pönttöjä voi ripustaa mihin aikaan vuodesta tahansa. Myös talvella linnut saavat niistä suojaa. Paras aika seuraavaa pesimäkautta ajatellen on varhaiskevät, poikkeuksena pöllöt, jotka valitsevat pesimäreviirinsä jo syksyllä. Painavat pöllönpöntöt tosin kulkevat metsään parhaiten kevättalvella ahkiolla. Pehmikeaines on muistettava varata mukaan.

Miten korkealle?
Pöntön ripustuskorkeus riippuu lajista ja paikan turvallisuudesta. Jos ilkivaltaa ei tarvitse pelätä, voi monet pöntöt ripustaa ilman tikapuita. Näin myös pönttöjen siivoaminen on myöhemmin helpompaa. Kunkin lajin pöntön suositeltu ripustuskorkeus on kerrottu alla.

Mihin kohtaan?
Ilmansuunnalla ei ole väliä, mutta lentoaukko kannattaa suunnata siten, ettei pönttö ole pahimmassa keskipäivän paahteessa ja että emoilla on esteetön pääsy pöntölle. Varsinkin tervapääskyllä, telkällä ja koskeloilla on oltava esteetön lentoreitti pöntölle. On hyvä ajatella myös poikasten turvallisuutta, ettei poikue pesästä lähtiessään joudu suoraan ajotielle tai muuhun vaaralliseen paikkaan. Telkän, uivelon ja isokoskelon uutun alta on raivattava pois terävät kannot, risut ja oksat, jotta ne eivät vahingoita maahan hyppääviä untuvikkoja.

Miten lähelle?
Pönttöjä voi asentaa melko lähellekin toisiaan, vaikka linnut eivät lajitovereita suvaitsekaan aivan viereensä. Eri lajit voivat kuitenkin asuttaa naapuripönttöjä sulassa sovussa. Mitä enemmän pönttöjä, sitä todennäköisemmin linnut löytävät niistä mieleisensä.

Millä?
Parasta ripustukseen on sinkitty rautalanka tai uv-suojattu naru. Tavalliset köydet ja narut haurastuvat ulkona nopeasti. Muovi voi aiheuttaa ongelmia metsäteollisuudessa. Älä naulaa pönttöä puuhun. Naulat eivät ehkä haittaa pihapuuta, mutta ajan mittaan ne löystyvät ja kannat työntyvät puun kasvaessa pöntön seinän ja kiinnityslistan läpi.

Miten?
Pöntöt ripustetaan siten, ettei ripustuksesta aiheudu vahinkoa puulle tai pöntölle. Pönttö on kiinnitettävä niin tukevasti, ettei se kolise kovallakaan tuulella ja karkota lintuja tiehensä. Ripustuslanka pujotetaan pöntön takaseinään porattujen reikien läpi, ja langan päät kiinnitetään puuhun. Jos kiinnityslanka kulkee tiukasti pöntön ympäri, pönttö rutistuu puun kasvaessa.

Pienet pöntöt voidaan solmia rungon ympäri, mutta isot ja painavat pöntöt kannattaa sitoa rungon vastakkaisilla puolilla oleviin oksiin lähelle oksantyveä. Rungon ja ripustuslangan väliin kannattaa asettaa puukapuloita, joita poistetaan sitä mukaa kuin puu kasvaa.

 

Elinympäristöt ja ripustuskorkeudet

 

Laji	Korkeus	Elinympäristö, sijoituspaikka
sinitiainen	1,5–2 m	pihat, lehtimetsät
hömö-, töyhtö- ja kuusitiainen	1,5 m	havu- ja sekametsät
kirjosieppo, tali- ja lapintiainen	1,5–2 m	pihat, lehti- ja sekametsät
leppälintu	1,5–3 m	pihat, mäntykankaat
kottarainen, käenpiika, varpunen	3–5 m	pihat, lehti- ja sekametsät
harmaasieppo, västäräkki	1,5–3 m	pihat, mäntykankaat, rannat
pikkuvarpunen	4–6 m	pihat, peltoaukeat (yksinäinen puu näkyvällä paikalla)
puukiipijä	1,5 m	vanhat kuusi- ja sekametsät
tervapääsky	5–8 m	pihat, mäntykankaat
naakka	4–6 m	puistot
uuttukyyhky	4–6 m	lehtimetsät, pellonreunat
tuulihaukka	4–6 m	peltoaukeat (yksinäinen puu, ladonseinä)
liito-orava	4–6 m	lehti- ja sekametsät
varpuspöllö	4–6 m	kuusi- ja sekametsät
helmipöllö	4–6 m	kuusi- ja sekametsät
hiiripöllö	4–6 m	hakkuuaukot, suot (yksinäinen puu tai reunapuu)
lehtopöllö	4–6 m	lehtimetsät ja -metsiköt peltojen äärellä
viirupöllö	4–6 m	laajat kuusi- ja sekametsät hakkuuaukkojen lähellä tai laidalla
telkkä, uivelo	1,5–3 m	rannat
isokoskelo	1,5–3 m	rannat
tukkakoskelo	maassa	rannat
koskikara	1,5–3 m	rannat ja sillat virtaavan veden äärellä

Räystäspääskyjen tekopesistä on tietoa omalla sivullaan.

Huolto

Hyvä nyrkkisääntö on, että pöntöt kannattaa tyhjentää vuosittain. Näin vanhaan pesään jääneet lintujen loiset eivät pääse vaivaamaan seuraavia vuokralaisia eivätkä pesäainekset vähitellen täytä pönttöä. Yleisimmät pönttöjen pikkulinnut eivät nimittäin siivoa kolojaan, vaan rakentavat uuden pesän aina entisen päälle. Pönttö myös kestää lahoamatta pidempään, jos se tyhjennetään säännöllisesti.

Säännöstä on kuitenkin poikkeuksia. Tähän taulukkoon on koottu lajikohtaisia pöntönhuolto-ohjeita.

Laji	Huollossa huomioitavaa
sinitiainen, kuusitiainen, talitiainen, lapintiainen, kirjosieppo, leppälintu, uuttukyyhky	Pönttö kannattaa tyhjentää vuosittain.
pikkuvarpunen, varpunen	Puhdistaa pöntön itse. Saattaa asua pöntössä ympäri vuoden, ja sen tyhjentäminen voi johtaa pöntön hylkäämiseen.
kottarainen, käenpiika	Puhdistaa pöntön itse. Kannattaa kuitenkin varhain keväällä tarkistaa, ettei pöntössä ole mitään liian suurta (esim. talviyönä kuollut eläin).
telkkä, isokoskelo, uivelo	Poistetaan vain vanhat munat ja mahdolliset oravan tuomat risut. Vanhat untuvat yms. saavat jäädä pönttöön.
pöllöt	Pönttö kannattaa tyhjentää (vanhat munat, ulosteet, oksennuspallot jne.) ja vaihtaa puhtaat pehmikkeet tilalle.

Milloin pöntöt huolletaan?

Pöntöt kannattaa tyhjentää pakkasilla, jolloin väiveet, lintukirput tai muut kutinan aiheuttajat ovat kuolleet tai kohmeessa. Jos tyhjään pönttöön jää loisia, talvipakkanen tekee niistä selvän. Puhdistuksen voi tehdä jo syksyllä tai milloin vain talvikauden aikana. On kuitenkin muistettava, että pöllöt ja töyhtötiainen saattavat aloittaa pesinnän hyvin varhain ja telkkäkin ennen jäiden lähtöä. Katosta avattavan pöntön sisällön voi turvallisimmin varmistaa ennen puhdistusta.

Pidä käsissäsi hanskoja, sillä lintukirput voivat puraista ihmistäkin, vaikkei lintujen loisista muuta haittaa ihmiselle olekaan.

Tarkista samalla pöntön kunto, erityisesti pohjan ja katon kestävyys. Myös pöntön kiinnitys tarkistetaan ja lankaa löysätään tarvittaessa puun kasvun mukaan.

Etenkin tiaiset yöpyvät tuulensuojaisissa pöntöissä talvisinkin. Ne eivät rakenna talvipesiä, ja pärjäävät hyvin paljaalla puupohjalla. Yöpyjien mukavuutta voi toki halutessaan lisätä laittamalla pönttöön kourallisen kuivaa puupurua tai jättämällä puhdistamisen kevättalveen.

Pönttöä ei saa avata keväällä ja kesällä, jotta emot ja poikaset eivät häiriinny. Lintujen rengastajilla on lupa käydä tutkimassa pönttöjä pesimäaikana.

 

Jos pönttöön ei tule lintuja

Yleensä linnut valitsevat pesäpaikkansa keväällä, joten usein pönttöön ei tule asukkaita vielä ensimmäisenä vuonna. Kannattaa odottaa kärsivällisesti pari vuotta ja antaa linnuille aikaa löytää uusi pönttö.

Hyväkin pönttö voi kuitenkin joskus jäädä kokonaan ilman asukkaita. Syytä on yleensä vaikea löytää, koska linnut eivät osaa sitä meille kertoa. Lintujen mielestä esimerkiksi pöntön sijainti tai lentoreitti pöntölle voi olla huono. Ehkä alueella on liian vähän ravintoa poikasille tai liikaa petoeläimiä. Voi olla, että oman lajin kilpailevia yksilöitä pesii liian lähellä. Lähistöllä voi myös olla vanhempia pönttöjä, joita linnut ovat tottuneet käyttämään.

Jos pönttöön ei 2–3 vuoden odottelun jälkeen tule pesijöitä, pöntön paikkaa kannattaa vaihtaa. Toisaalta pitkään tyhjänäkin ollut pönttö voi jonain vuonna olla suosittu, jos esimerkiksi aiempina vuosina käytetyt vanhat pöntöt ovat vähentyneet. Hyvä konsti on myös ripustaa samalle alueelle paljon pönttöjä, joista linnut voivat valita mieleisensä.