Liikkumistavat

Lintujen liikkumistavoissa on eroja, joita voi käyttää hyväkseen määrityksessä. Sirkut, peipot, tiaiset sekä rastaat ja niiden lähisukulaiset, kuten puna- ja sinirinta, liikkuvat maassa hyppien tasajalkaa. Kottarainen, västäräkki, kirviset ja kiurut taas piipertävät vuoroaskelin. Lennossa eri lintulajeilla on puolestaan tyypillinen lentoratansa. Kottarainen ja tilhi lentävät jokseenkin suoraviivaisesti, kiuru hieman aaltoillen lepattavin siiveniskuin ja peippolinnut ja kirviset selvästi aaltoillen. Västäräkkien ja tikkojen lento on syväaaltoista.

Parven lentokäyttäytymisestäkin voi päätellä, mitä lajeja siinä on. Rauhallisesti lipuva ja välillä kaartelemaan jäävä kurkiaura lienee kaikille tuttu. Samoin lujaa kiitävä kottarais- tai tilhiparvi on helppo erottaa jo kaukaa. Haahkaparvi lentää jonossa, merimetsot letkana. Allijoukkion keulilla on vellova lintumassa, jota seuraa pitkä häntä. Kuikat lentävät jäykin siiveniskuin löyhissä hajaparvissa, joissa lintujen keskinäinen sijainti ei tunnu muuttuvan lainkaan.

Kiurut, kirviset ja sirkut muuttavat joko yksittäin tai löyhissä pikkuparvissa, peipot ja tiaiset sankemmalla joukolla. Vihervarpuset ja urpiaiset kiitävät ohi hyvin tiheissä parvissa. Kyyhkyparvi näyttää etäältä katsottuna nopeasti liikkuvalta pieneltä pilveltä.

Suuret linnut, kuten kurjet, haikarat ja päiväpetolinnut, käyttävät hyväkseen nousevia ilmavirtauksia. Kun aurinko porottaa, ilma alkaa maan pinnassa lämmetä ja kohota ympäröivää ilmamassaa keveämpänä ylöspäin. Syntyy noste, jota linnut ja myös purjelentokoneet käyttävät hyväkseen. Petolintuja voi nähdä kaartelemassa ilmapatsaassa yhä korkeammalle. Ne voivat jopa kadota pilviin. Paikoillaan kaartelu ja korkeuden ottaminen kannattaa, sillä tarpeeksi korkealle kohottuaan linnut voivat liitää pitkät pätkät eteenpäin.

Kaartelussakin on eroja. Kotkat kaartelevat majesteettisen rauhallisesti pienempiin petolintuihin verrattuna. Haarahaukka kääntelee välillä kaarrellessaan pyrstöään puolelta toiselle lajityypillisen hauskalla tavalla – tosin hiirihaukkakin voi joskus tehdä näin! Tuulihaukalla ja piekanalla on tapana saalistaessaan pysähtyä paikoilleen lekuttelemaan.

Kurkiparvessa yksilöt kaartavat keskenään samaan suuntaan, kun taas kattohaikarat liukuvat parvessa eri suuntiin.

Lintujen maassa asteluun ja lentoon vaikuttavat toki myös lukuisat ulkoiset tekijät. Lintu on voinut loukata koipensa ja kulkea siksi epätyypillisesti. Tuuli taas vaikuttaa lintujen lentoon.