Kesä

Kesän kiihkeät hetket

 

Kesäkuu

• Linnuilla on pesimätouhut kiivaimmillaan, luonto pauhaa laulusta. Pönttölintujen pesintää seurataan kaikille tarkoitetussa Pönttöbongaus-tapahtumassa.
• Lapinuunilinnut saapuvat viimeisinä muuttolintuina maahamme.
• Kesäkuu on parasta aikaa yölaulajaretkille. Korvat kannattaa virittää satakielen, kerttusten, pensassirkkalintujen, luhtahuitin, luhtakanan ja kaulushaikaran yölliselle konsertille. Parasta kuuntelumaastoa ovat kosteikot ja lintujärvet. Pensassirkkalintua ja ruisrääkkää kuulee kuivemmillakin niityillä; viita- ja luhtakerttunen taas laulavat pellonlaitojen pusikoissa.
• Lappi on hyvä alkukesän lintukohde. Itikoita ei ole, ja linnut ovat aktiivisimmillaan. Tunturien ja metsien kätköistä voi nähdä vaikkapa kiirunan, kuukkelin tai keräkurmitsan.
• Lintuharrastajat ympäri Suomen tekevät kesällä valtakunnallisia linja- ja pistelaskentoja. Niiden tarkoituksena on selvittää lintujen pesimäkantojen tilaa. Lintujen pesäpuuhailua kannattaa tarkkailla myös omalla pihalla ja kotikonnuilla.
• Ensimmäiset kahlaajat (esimerkiksi isokuovi- ja mustaviklonaaraat) aloittavat jo kesäkuussa muuton takaisin talvehtimisalueilleen. Pois muuttavat kahlaajanaaraat jättävät poikasista huolehtimisen koiraiden harteille. Kuovinaaraiden muutto huipentuu kesä–heinäkuun vaihteessa.

Heinäkuu

• Lintumaailma alkaa hiljentyä vähitellen, sillä linnut alkavat uusia höyhenpukujaan heti pesimisen jälkeen heinä–elokuussa ja ovat silloin piilottelevia sekä hiljaisia.
• Sorsat piilottelevat keskikesällä kasvillisuuden kätköissä, sillä ne vaihtavat siipisulkansa ja ovat jonkin aikaa lentokyvyttömiä. Kesällä ja alkusyksyllä sorsakoiraiden värikäs höyhenpuku muuttuu naarasväriseen peruspukuun vaihtuakseen taas syys–marraskuussa juhlapukuun.
• Suomeen toukokuussa saapuneiden lapintiirojen pääosa muuttaa Suomesta kohti Etelämannerta heinä–elokuun vaihteessa. Lapintiiralla on maailman pisin muuttomatka: sille voi yhden vuoden aikana kertyä jopa yli 30 000 kilometrin lentomatka.
• Heinäkuun ilona ovat kahlaajat, jotka ovat näkyvin ja kuuluvin muuttolinturyhmä: lirot, taivaanvuohet, viklot ja arktisella tundralla pesivät sirrit aloittavat syysmuuton (vanhat linnut muuttavat ensin, nuoret myöhemmin). Kahlaajia näkee lepäilevän kosteikoilla, matalilla merenrannoilla ja särkillä. Matalan veden aika on rannikoilla paras kahlaajien syysmuuton seurantaan. Myös teollisuuslietteet ovat osoittautuneet hyviksi kahlaajapaikoiksi. Heinäkuun lopun näkyvin kahlaaja on suosirri. Toinen heinäkuun valtalaji on pääosin yöaikaan muuttava rantasipi.

Elokuu

• Kahlaajia lepäilee edelleen matalikoilla. Elokuussa muuttavat pääosin nuoret kahlaajat. Jos kesän pesimätulos on ollut huono, kahlaajarannat ovat elokuussa tavallista autiompia. Yksi elokuun massalajeista on suokukko. Sänki- ja mullospelloilta kannattaa tähyillä kapustarintoja.
• Nuoret harmaahaikarat siirtyvät elokuussa pesästä lähdön jälkeen aluksi muualle kuin varsinaiselle talvenviettoseudulleen. Ne hajaantuvat kaikkiin ilmansuuntiin, ja lintuvesillä voi silloin nähdä jopa yli 20 yksilön harmaahaikaraparvia.
• Heinä–elokuussa naurulokit muuttavat etelään komeissa auroissa ja valtaosa hyönteissyöjistä kaikkoaa maisemista. Metsäkirvinen, keltavästäräkki ja petolinnuista varpushaukka ovat elokuussa syysmuuton valtalajeja. Tervapääskyt ja kottaraiset muuttavat elo–syyskuun vaihteessa.
• 20.8. alkava sorsastus ajaa monet vesilinnut sisämaan järviltä ensin merelle ja sitten ulkomaille.