Kevät

Kevät on muuttolintujen juhlaa

 

Maaliskuu
Töyhtöhyyppä. Kuva: Jorma Tenovuo

Töyhtöhyyppä. Kuva: Jorma Tenovuo

  • Maaliskuu on hyvää aikaa pöllöretkille (etelässä helmi–maaliskuu, pohjoisessa myöhemmin). Hyvänä myyrävuonna pöllöt ääntelevät aktiivisesti.
  • Maaliskuussa kannattaa korvat virittää tiaisten laululle, teeren pulinalle ja tikkojen koputtelulle.
  • Lintujen muutto etenee talven leutoudesta ja muutolle edullisista lounaistuulista riippuen. Rannikkoseudut ovat maaliskuussa parasta aluetta muutonseurannalle. Sisämaahan ja Pohjois-Suomeen muuttolinnut levittäytyvät toden teolla vasta huhti–toukokuun aikana.
  • Muuttolintuja kannattaa maaliskuussa tähyillä peltojen pälviltä (kiuru, töyhtöhyyppä, kottarainen, pulmunen, mustavaris, uuttukyyhky) sekä vesien sulapaikoilta (telkkä, isokoskelo, nokikana, sinisorsa, laulujoutsen). Taivaalla voi myös näkyä muuttavia maa- ja merikotkia.
  • Ensimmäinen massamuuttaja on keväällä harmaalokki, joka levittäytyy maaliskuussa sankoin joukoin koko maahan.
  • Hiirihaukkojen ensimmäiset yksilöt saapuvat maaliskuun alkupuolella. Loppukuusta niitä näkyy jo pitkin etelärannikkoa. Eniten muuttavia haukkoja näkee Kymenlaakson alueella niin keväisin kuin syksyisinkin.
Huhtikuu
Kurkia. Kuva: Jorma Tenovuo

Kurkia. Kuva: Jorma Tenovuo

  • Huhtikuun alussa saapuvat peipot, rastaat, punarinnat, hippiäiset, peukaloiset ja västäräkit.
  • Kuun puolivälin jälkeen tulevat petolinnut, kurjet, hanhet ja joutsenet suurin joukoin. Hanhi- ja joutsenparvia kerääntyy pelloille ja merenrannoille levähtämään.
  • Lintujen muutto huipentuu huhtikuun lopulla ja silloin kannattaa olla paalupaikoilla tähyilemässä. Muuttoa voi seurata eli ”staijata” parhaiten sellaisilta paikoilta, joilta on hyvä näkyvyys, kuten niemien nokista, lintutorneista ja korkeilta kallioilta.
  • Myös rannikoiden merialueet sekä sisämaan lintujärvet ja tulvapellot keräävät yhä enemmän vesilintuja ja kahlaajia.
  • Takatalvi voi huhtikuussa aiheuttaa muuttolintujen pakomuuttoa. Rastaat ovat herkimpiä pakomuuttajia. Myös töyhtöhyypät ja kiurut saattavat ottaa takatalven yllättäessä takapakkia.
  • Huhtikuussa havaitaan usein kevään ensimmäiset harvinaisemmat linnut. Tällaisia ovat muun muassa kuningaskalastaja, harjalintu ja mustaleppälintu.
  • Kuun lopussa saapuvat kahlaajat, tiirat ja haarapääskyt.
Toukokuu
Kattohaikara. Kuva: Jorma Tenovuo.

Kattohaikara. Kuva: Jorma Tenovuo

  • Yksilömäärissä laskettuna toukokuussa saapuu Suomeen eniten muuttolintuja. Uusia saapujia ovat muun muassa kertut ja uunilinnut.
  • Toukokuun alussa voi osallistua leikkimieliseen Tornien taistoon. Kuun loppupuolella viedään lapset linturetkelle Lasten lintuviikolla.
  • Aivan oma lukunsa kevätmuutossa on arktika eli arktisella tundralla pesivien hanhien, vesilintujen ja kahlaajien jättirynnistys pesimäseuduilleen. Toukokuun loppupuolisko ja aivan kesäkuun alku ovat parasta arktika-aikaa, ja itäisen Suomenlahden saaret otollinen paikka sen seurantaan. Hanhia, vesilintuja ja kahlaajia voi muuttaa meren yllä jopa kymmeniä- ellei satojatuhansia yksilöitä päivässä. Virolahdella järjestetään vuosittain Arktika-päivät.
  • Jos olet onnekas, voit toukokuussa nähdä Etelä-Suomessa kattohaikaroita.
  • Toukokuun lopussa arktisten lintujen ja hyönteissyöjien kevätmuuton ollessa vielä täydessä vauhdissa voi saaristossa nähdä jo töyhtöhyyppäparvia matkalla etelään. Nämä ovat useimmiten pesimättömiä tai pesinnässään epäonnistuneita lintuja.