Ruokavieraat
Monipuolisella ruokinnalla voi vierailla jopa kymmeniä lintulajeja! Tavallisimpia lajeja ovat talitiainen, sinitiainen, keltasirkku, viherpeippo ja punatulkku.
Orava ja isot linnut
Ruokinnat houkuttelevat paikalle myös oravia, variksia, harakoita, närhiä ja fasaaneja, jotka voivat hyvinkin napata suuren osan tarjolla olevasta murkinasta, mikäli ruokaa ei ole pikkulinnuille tarjolla myös siemenautomaateissa.
Varsinkin maaruokinta houkuttelee isoja lintuja. Isojen lintujen ruokinnoilla aiheuttamaa verotusta pystyy vähentämään suojaamalla ruokintatelineet kanaverkolla, jonka silmäkoko on sellainen, etteivät suuret lajit mahdu aukoista. Lisäksi, jos ruokaa on tarjolla useassa eri pisteessä (mm. pienistä roikkuvista automaateista), eivät isot lajit valtaa koko ruokintaa.
Oravat taas ovat eläinkunnan akrobaatteja ja selvittävät useimmat ihmisen sille asettamat esteet päästäkseen käsiksi ruokintapaikan antimiin. Kun ruokinnan sijoittaa liukkaan metalli- tai muovitangon päähän, jonka yläosaan lisäksi virittää muovisen “kauluksen”, järjestelyn pitäisi estää oravan pääsy käsiksi ruokaan. Tiedossa on silti oravia, jotka ovat tämänkin esteen selvittäneet ponnistamalla mahdollisimman korkealle tai hyppäämällä hurjan matkan telineen lähellä olevasta puusta tai pensaasta telineen katolle.
Toisaalta myös suurikokoiset lintulajit ja oravat tarvitsevat talvella ruokaa.
Petolinnut
Varpushaukka ja varpuspöllö syövät ruokinnoilla vierailevia lintuja. Ruokinnan turvallisella sijoittamisella petolintujen hyökkäyksiä voidaan vähentää, mutta väistämättömästi ruokinnoilla tapahtuu saalistusta. Varpushaukka onnistuu saalistuksessaan keskimäärin joka kymmenes kerta.
Petolintujen ruokinnoilla käynnistä ei pidä ahdistua, vaan ajatella petolintuja osana ruokinnan lintukantaa. Myös petolinnut tarvitsevat ruokaa kylmän talven aikana. Lintujen ruokinta ei lisää saalistusta, ja petolintuja on vähän verrattuna pikkulintujen määrään. Usein petolinnut saavat saaliikseen sairaita tai heikkokuntoisia lintuja, mikä on eduksi muille linnuille.
Kutsumattomat vieraat
Vapaana kulkevat kissat ovat aina uhka linnuille. Ruokinta tulisi sijoittaa niin, etteivät kissat pääse väijymällä yllättämään lintuja. Tiheiden pensaitten alaoksille voi kasata lunta, mikä estää kissaa piiloutumasta pensaan suojiin.
Kissa ei kuulu Suomen luonnonvaraiseen eläimistöön, ja kotieläiminä niiden ei kuulu hankkia ravintoa luonnosta. Kissan saalistuksen estämiseksi ensimmäinen keino on ottaa yhteyttä kissan omistajaan ja kertoa tilanteesta.
Mitä voi tehdä jos havaitsee kissan tappavan lintuja
Maahan putoava ruoka voi houkutella myös rottia. Käyttämällä ruokinta-automaattia ja siivoamalla automaatin alle kerääntyvän siemen- ja kuorimassan pois voi rottaongelmaa ehkäistä.
Lintujen talviruokinta on hyvin harvoin rottien esiintymisen pääsyy. Esimerkiksi taajamissa (mm. Helsingin keskustassa) rottia on, koska muu ihmistoiminta tarjoaa niille hyvät elinolosuhteet. Ruokintoja syytetään usein rottaongelmista, vaikka todellisuudessa ruokinnat vain tuovat rottien olemassaolon paremmin ihmisten tietoon. Muista syistä vahva rottakanta löytää ruokinnat.
Mikäli ruokinnalla on havaintoja tai selkeitä merkkejä (esim. käytäviä) runsaasta ruokintapaikkaa hyödyntävästä rottakannasta, kannattaa ruokinta keskeyttää seuraavan lauhan jakson aikana, ja aloittaa ruokinta uudelleen jonkin ajan kuluttua. Näin rotat joutuvat etsimään muita ravintolähteitä.