Lintujen ikkunatörmäykset ja niiden ehkäiseminen

Ikkunatörmäykset ovat merkittävä lintujen kuolinsyy Suomessa. Lintuja törmää ikkunoihin erityisesti muuttoaikoina. Ikkunatörmäyksiä on mahdollista ehkäistä monin keinoin.

 

Linnut törmäävät ikkunoihin, koska eivät pidä niitä esteinä elinympäristössään niiden läpinäkyvyyden ja peilimäisen heijastavuuden vuoksi. Lintu ei ymmärrä, että sen ja esimerkiksi kahta rakennusta yhdistävän lasisen käytävän tai rakennuksen kulman kahdella seinällä olevan läpinäkyvän lasin takana näkyvän maiseman välissä on ikkuna. Heijastavat ikkunat puolestaan peilaavat ympäröivää maisemaa, jolloin lintu luulee elinympäristönsä jatkuvan ikkunan takana.

Ikkunatörmäykset ovat merkittävä lintujen kuolinsyy Suomessa – jopa merkittävin ihmisen aiheuttama. Vuonna 2021 julkaistun arvion mukaan ikkunatörmäyksiin kuolee vuosittain Suomessa miljoonia lintuja. Yhdysvalloissa, joissa sekä lasirakentamisen että muuttolintujen määrät ovat huimasti suurempia kuin meillä, vuosittaisten kuolemien määrä liikkuu arviolta sadoissa miljoonissa. Asian tutkiminen on vaikeaa, koska kuolleet ja loukkaantuneet linnut katoavat nopeasti raadonsyöjien suihin. Tämän vuoksi myös arviot ovat karkeita ja suuntaa-antavia.

Erityisen paljon törmäyksiä tapahtuu syksyllä, kun liikkeellä on paljon nuoria lintuja ja muuttolintuja. Ympäri vuoden samalla alueella elävät linnut törmäävät ikkunoihin harvemmin kuin muuttolinnut, koska ne mahdollisesti oppivat hahmottamaan rakennusten ikkunat paremmin. Eri lintulajien törmäysherkkyydessä on eroja. Valtaosa törmäysuhreista on pieniä varpuslintuja.

 

Miten törmäyksiä voi ehkäistä

Mikään tekninen ratkaisu ei estä ikkunatörmäyksiä kokonaan, mutta määrää voidaan huomattavasti vähentää monin tavoin.

Kotikonsteja törmäysten ehkäisemiseen on useita. Tehokas keino on pitää ikkunoissa sälekaihtimia ja verhoja kiinni. Myös ikkunoiden pesemättä jättäminen vähentää heijastuksia ja läpinäkyvyyttä ehkäisten näin törmäyksiä.

Markkinoilla myytävät haukkatarrat eivät ole kovin tehokkaita törmäysten ehkäisyssä. Haukkatarroista saattaa olla apua pienten ikkunoiden kohdalla, mutta suuremmissa ikkunoissa niiden vaikutus on hyvin rajallinen. Tehokkaan vaikutuksen saamiseksi haukkatarroja pitäisi asentaa hyvin tiheästi ikkunaan. Saatavilla on myös tiheämpään kuviointiin tarkoitettua lintutarroja. Markkinoilta löytyy myös lintutusseja, joilla ikkunalasiin tehdään ihmissilmälle näkymättömiä uv-kuvioita, esimerkiksi ruudukoita. Ikkunoihin voi asentaa myös uv-kalvoja, joita ihmissilmä ei huomaa. Uv-kuvioinnissakin on puutteensa, koska kaikki linnut eivät näe uv-valoa. 

Tehokkaita keinoja törmäysten ehkäisyyn ovat ikkunoihin tehtävät kuvioinnit. Tarpeeksi tiheässä toistuvat pistekuvioinnit ehkäisevät tehokkaasti törmäyksiä. Kuvioiden välillä olisi hyvä olla enintään 5 cm kuvioimatonta ikkunapintaa, jotta linnut eivät pyri vain väistämään kuviota lentäessään lasia päin. Pistekuviointeja voi tehdä ikkunoihin itse teippaamalla ja maalitussilla. Ikkunan voi myös vaihtaa sellaiseen, johon on tehty pistekuviointi jo tehtaalla.

Jos varsinaiseen ikkunalasiin ei halua tai voi tehdä muutoksia, voi törmäyksiä ehkäistä lasin ulkopuolisilla rakenteilla. Lasin ulkopuolelle voi rakentaa esimerkiksi puisia ritilöitä tai ikkunan yläreunasta riippuvia nauhoja. Myös ikkunan eteen asetetut kukka-amppelit ehkäisevät törmäyksiä.

Kotona tai kesämökillä on hyvä tunnistaa ne ikkunat, joihin lintuja tuntuu törmäilevän eniten, ja laittaa niihin törmäyksiä estäviä ratkaisuja. Tässä esiteltyjen keinojen lisäksi kaikki ratkaisut, jotka vähentävät ikkunoiden läpinäkyvyyttä tai heijastavuutta, vähentävät myös törmäyksiä.

 

Lintujen huomiointi rakennusten suunnittelussa

Helpointa ja halvinta on ikkunatörmäysten ehkäisy etukäteen, rakennusten suunnitteluvaiheessa. Törmäysten estämisen kannalta tärkeintä on heijastusten sekä suurten yhtenäisten läpinäkyvien lasipintojen vähentäminen. Tutkitusti tehokkaita keinoja ovat esimerkiksi:

1)  kyllin tiheä tai riittävästi kontrastoiva pistekuviointi

2)  vertikaalinen tai horisontaalinen viivakuviointi

3)  epäsäännöllinen kuviointi vaihtelevan paksuisilla, epäsäännöllisillä viivoilla tai muilla kuvioilla

4)  himmennetyn lasimateriaalin (kuten nk. maitolasin tai lasitiilten) ja muiden vähemmän heijastavien pintamateriaalien (esim. metalli, aurinkopaneelit) käyttö niihin soveltuvissa kohteissa

5)  heijastavuuden ja läpinäkyvyyden vähentäminen rakenteellisilla ratkaisuilla, kuten muotoilluilla lasipinnoilla, kaihtimien tai varjostavien räystäiden käytöllä

6)  kaksoisjulkisivut

Lintuturvallista lasia on markkinoilla lukuisilla eri tuotenimillä ja eri tekniikoin toteutettuna. Lasi voi esimerkiksi olla pistekuvioitu laserilla tai metallioksidipinnoitteella tai päällystetty läpinäkyvyyttä ja heijastavuutta vähentävillä kalvoilla. Lasien turvallisuutta lintujen kannalta testataan esimerkiksi American Bird Conservancyn tunnelitesteissä. Näissä testeissä hyvät arvosanat saaneet lasit ovat turvallinen valinta lintujen kannalta. Suomen oloissa on otettava huomioon, että lasit on testattu yksinkertaisina, kun taas Suomessa ikkunat asennetaan useimmiten kolminkertaisina. Tämä vaikuttaa lasin ominaisuuksiin.

Lintuja törmää talojen lisäksi muihinkin rakennelmiin, kuten lasisiin bussipysäkkeihin, meluvalleihin ja padelkenttien seiniin. Tässä esitellyt ratkaisut ovat sovellettavissa myös tällaisilla kohteilla.

 

Lintujen huomiointi olemassa olevissa rakennuksissa

Ikkunatörmäyksiä voi ehkäistä myös jälkikäteen esimerkiksi ikkunaremonttien yhteydessä. Olemassa olevia lasipintoja voidaan muuttaa lintuystävällisiksi jälkikäteen esimerkiksi toteuttamalla pintakuviointeja teippausten tai tarroituksen avulla. Lisäksi ikkunoihin voidaan lisätä ikkunoiden hahmottamista helpottavia ristikoita ja muita rakenteita tai ikkunoita voidaan muutoin pintakäsitellä mattapintaisemmiksi.

 

Lintuturvallinen rakentaminen osaksi kunnan rakennusmääräyksiä

Tehokas tapa estää lintutörmäyksiä erityisesti uusien rakennusten osalta on tuoda lintuturvallinen rakentaminen sitovaksi osaksi kunnan rakennusmääräyksiä, jolloin asia pitää huomioida kaikissa uusissa rakennuksissa.

BirdLifen pääkaupunkiseudun jäsenyhdistys Tringa teki asiasta kuntalaisaloitteen Helsingissä vuonna 2022. Helsingin kaupunki tarttui asiaan ja otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön rakennusten suunnittelijoille suunnatun lintuturvallisen rakentamisen ohjeen. Lisäksi suunnitteilla on sisällyttää uuteen rakennusjärjestykseen ohjeet lintuturvallisesta rakentamisesta.

Lintuturvallista rakentamista ohjaavat sitovat määräykset pitäisi saada voimaan kaikkiin kuntiin. Rakennusjärjestyksen päivitys on monessa kunnassa ajankohtaista juuri nyt. Päivittämisen yhteydessä on syytä kirjata määräyksiä myös lintuturvallisesta rakentamisesta.

 

Lisätiedot ja yhteydenotot

Otamme mielellämme vastaan kokemuksia erilaisten törmäyksiä vähentävien ratkaisujen toimivuudesta. Lisätiedot ja yhteydenotot:
suojeluasiantuntija Aapo Salmela, etunimi.sukunimi@birdlife.fi, puh. 010 406 6208

 

Lisää aiheesta

• Arkkitehti Emma Komin palkittu diplomityö ”Lintukadon ehkäiseminen arkkitehtuurin keinoin” tarkastelee keinoja törmäysten ehkäisemiseen. 
• Linnut-vuosikirjassa 2021 julkaistu selvitys lintujen ikkunatörmäyksistä Suomessa.
• Sveitsin ornitologisen instituutin julkaisu ” Bird-friendly building with glass and light” vuodelta 2023 esittelee laajasti erilaisita teknisiä ratkaisuja törmäysten vähentämiseksi. 
• Yhdysvalloissa toimivan BirdLife-partnerin American Bird Conservancyn laajat kotisivut tarjoavat paljon tietoa ikkunatörmäyksistä ja niiden ehkäisemisestä. Järjestö muun muassa testaa itse erilaisia törmäyksiä ehkäiseviä laseja.
• Loss, S. R., Will, T., Loss, S. S. & Marra, P. P. 2014: Bird–building collisions in the United States: Estimates of annual mortality and species vulnerability. – The Condor: Ornithological Applications 116: 8–23.
• Klem, D. Jr. 2009: Preventing Bird-window collisions. –The Wilson Journal of Ornithology 121: 314–321.
• Sabo, A. M., Hagemeyer, N. D. G., Lahey, A. S. & Walters, E. L. 2016: Local avian density influences risk of mortality from window strikes. – PeerJ 4:e2170.