EtusivuSuojelu ja tutkimus

Lintulaskijatapaaminen 4.–5.3.2023

Vuoden lintulaskija 2023 Ilkka Sahi. Kuva: Heikki Helle

BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo järjestivät jo seitsemännen lintulaskijoiden tapaamisen 4.–5.3.2023 Oriveden opistolla. Paikalle saapui lähes kolmekymmentä laskennoista kiinnostunutta lintuharrastajaa, ja etäyhteyksien päässä tapahtumaa seurasi aktiivisesti noin 50 henkilöä.

 

Laskentoja tarvitaan

Ilman lintuharrastajien tekemiä laskentoja emme tuntisi Suomen linnuston muutoksia ja lajien tai elinympäristöjen suojelutarpeita. Tero Toivanen kertoi, miten laskentatietoa käytetään linnuston suojelussa ja miten BirdLife tukee linnustonseurantaa. Tietoa tarvitaan juuri nyt muun muassa EU:n biodiversiteettistrategian suojelutavoitteiden toteuttamisessa. Linnusto muuttuu, ja muutoksiin on reagoitava: esimerkiksi Suomen merialueiden merkitys vesilintujen levähdys- ja talvehtimisalueena kasvaa, jolloin tarvitaan uusia suojelualueita ja tärkeille alueille kohdistuvien uhkien tunnistamista.

Ari-Pekka Auvinen esitteli, miten erilaisia lintuindikaattoreita käytetään elinympäristöjen tilan arviointiin ja miten elinympäristöjen ennallistaminen voisi hyödyttää eri lintulajeja. Markku Mikkola-Roos kertoi saaristolinnuston seurannasta ja tulosten käytöstä meneillään olevassa Itämeren tilan arvioinnissa.

 

Laskennat kiinnostavat ja tuottavat tietoa

Aleksi Lehikoinen kertoi tuoreimmat kuulumiset valtakunnallisista linnustonseurannoista. Talvilintulaskennat ovat suositumpia kuin koskaan, mutta moni muu seuranta kaipaisi lisää osallistujia. Esimerkiksi laskettujen vakiolinjojen määrä putosi selvästi viime kesänä. Lintuharrastajien toivotaan innostuvan myös vesilintujen poikuelaskennoista.

Talvilintulaskennan tulosten mukaan pelloilla talvehtivat lajit ovat siirtyneet nopeimmin kohti pohjoista lumipeitteen vähenemisen myötä. Pesimälinnuston laskennat kertovat muun muassa, että lintujen levinneisyyden muutokset ovat hitaampia kuin esimerkiksi perhosilla.

Vesilintukantojen muutoksia on hiljattain selvitetty toistamalla noin tuhannella kohteella 1980-luvulla tehdyt laskennat. Sari Holopainen kertoi, että vesilintuihin ovat vaikuttaneet sekä veden laadun muutokset että vieraspedot, ja vaikutukset ovat olleet erityisen negatiivisia rehevillä järvillä. Sen sijaan laulujoutsenen runsastuminen ei ole johtanut muiden vesilintujen vähenemiseen.

 

Lintuatlas jatkuu – älä unohda muita seurantoja

Tärkeimpiä tulevan laskentakauden ponnistuksia on Suomen neljännen lintuatlaksen (2002–2025) edistäminen, mistä kertoivat atlaskoordinaattorit Heidi Björklund ja Aapo Salmela. Atlas on käynnistynyt lupaavasti, ja varsinkin suurten asutuskeskusten lähellä monet atlasruudut on selvitetty jo erinomaisesti. Tulevaksi kesäksi pohjoisen Suomeen povataan myyrähuippua, joten atlasretkeily Lapissa on nyt kannatettavaa muita puutealueita silti unohtamatta. Lintuharrastajien toivottiin ilmoittavan atlashavaintoja kaikkialta, kaikista lajeista ja myös alhaisia pesimävarmuusindeksejä – yksittäinen havainto tavallisestakin lajista voi jäädä ruudun ainoaksi.

Esityksissä ja keskusteluissa tuotiin kuitenkin myös esiin huoli siitä, että muita laskentoja tehdään vähemmän atlaksen takia. Näin ei suinkaan tarvitse olla, vaan esimerkiksi vakiolinja- ja IBA-alueiden laskennat ovat mitä parhaiten yhdistettävissä juuri atlasretkeilyyn.

 

Laskentakokemuksia Ahvenanmaalta Perämerelle

Tapaamisessa kuultiin jälleen monipuolisesti kokemuksia lintulaskennoista eri elinympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Matti Koivula kertoi Ahvenanmaan talvilintulaskentojen yli 50-vuotisesta historiasta ja linnuston muutoksista vuosikymmenten mittaan. Teeri ja hömötiainen ovat lähes kadonneet Ahvenanmaan talvilinnustosta, muun muassa merikotka ja merisirri taas runsastuneet valtavasti. Eetu Paljakka esitteli, miten lintuatlaskartoitus on käynnistynyt Kymenlaaksossa ja Heikki-Pekka Innala opasti GPS:n käyttöön erilaisten laskentojen ja maastokartoitusten apuna.

Minna Honkasaari kertoi ensimmäisestä vakiolinjalaskennastaan ja siitä, miten ehkä vaikeana pidetty laskenta onnistuu vain muutaman vuoden lintuharrastuksen jälkeen huolellisella valmistautumisella ja ennakkoluulottomalla asenteella. Ari Rajasärkkä esitteli Perämeren kansallispuistoa ja sen saarilla tehtyjä linjalaskentoja, ja Heikki Helle kertoi saaristolinnuston seurannasta Iin Krunnien IBA-alueella.

 

Ilkka Sahi valittiin vuoden lintulaskijaksi

Laskijatapaamisessa jaetaan myös vuoden lintulaskija -palkinto. Tällä kertaa valinta osui Ilkka Sahiin, joka on paitsi tehnyt merkittävän määrän laskentoja Ruoveden alueella – selkävesien ja rantojen linnuston kartoituksista metsä- ja suoalueilla aiemmin tehtyjen laskentojen toistoon – myös innostanut muita harrastajia paikallisen linnustonseurannan pariin ja koonnut tiedon viime vuoden lopulla ilmestyneeksi Ruoveden linnusto ja luonto -kirjaksi. Ilkka esitteli tapaamisessa uutuuskirjansa ja kertoi, miten yhden kunnan linnusto voidaan selvittää perinpohjaisesti harrastajien pitkäjänteisellä työllä.

 

Laskijatapaamisen esitykset