Kysymyksiä lintujen tunnistamisesta

 

Näin harvinaisen linnun. Pitäisikö siitä ilmoittaa johonkin?

Kaikki lintuhavainnot ovat arvokkaita, ja havaintojen ilmoittaminen kannattaa aina! Havainnot toivotaan ilmoitettavan BirdLife Suomen maksuttomaan Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi). Tiiraan kertyvistä havainnoista saadaan tärkeää tietoa lintukannoistamme ja niiden muutoksista. Tämä tieto on tärkeää lintuyhdistysten työlle lintujen ja niiden elinalueiden suojelemiseksi.

Tiirassa voi myös kuka tahansa linnuista kiinnostunut selata suomalaisia lintuhavaintoja ja pitää omaa lintuhavaintopäiväkirjaa.

 

Näin suuren vihreän tikan. Oliko se vihertikka?

Suomessa on tavattu kaksi tikkalajia, joilla on vihreä selkäpuoli: harmaapäätikka ja vihertikka.

Harmaapäätikkaan verrattuna vihertikka on hieman suurempi, pitkäkaulaisempi, ja sen pään punainen alue ulottuu molemmilla sukupuolilla niskaan asti. Sen päässä ei juurikaan ole harmaata, ja naamanseutu on laajalti musta, kun harmaapäätikalla on vain kapea musta kaistale silmän ja nokan välissä sekä ohut musta viiksijuova. Vihertikalla on leveä viiksijuova, joka naaraalla on musta ja koiraalla punakeskustainen. Vihertikan silmä on valkoinen ja harmaapäätikan punertavanruskea. Nokka on vihertikalla pidempi kuin harmaapäätikalla, joka etenkin lennossa näyttää lyhytnokkaiselta ja -kaulaiselta. Lisäksi vihertikalla on pyrstön sivuilla pieniä mustavalkeita poikkiraitoja, jotka harmaapäätikalta puuttuvat kokonaan. Molemmilla lajeilla on kellertävänvihreä alaselkä ja siipisulissa ohutta mustavalkeata kuviointia.

Harmaapäätikka pesii maassamme vakituisesti, ja sen pesimäkanta on noin 2 000 paria. Yleisin harmaapäätikka on etelässä, erityisesti Lounais-Suomessa. Pohjoisempana laji on harvinaisempi. Harmaapäätikka pesii lähinnä lehtipuuvaltaisissa metsissä, mutta saattaa löytyä kaikenlaisista sekametsistä. Harmaapäätikka on käpytikkaa hieman suurempi ja pääosin vihreä. Sen pää on harmaa, ja koiraalla on otsalla pieni punainen laikku, joka naaraalta puuttuu.

Vihertikka puolestaan on Suomessa todellinen suurharvinaisuus, ja se onkin varmuudella havaittu meillä vain muutaman kerran. Lähimpänä Suomea vihertikka pesii Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä, mutta maamme kaikki havainnot ovat Itä- ja Kaakkois-Suomesta. Tämä johtuu siitä, että vihertikka on hyvin paikkauskollinen eikä ylitä laajoja merialueita.

Jos siis Suomessa näkee vihreän tikan, on se hyvin todennäköisesti harmaapäätikka.

 

Miksi emme näe puluja, kun ne ovat pieniä?

Pulut lähtevät pesästä täysikasvuisina, eli yleensä pulun poikasen voi nähdä ainoastaan pesässä.

Kesykyyhkyillä on yleensä noin 2–4 poikuetta vuodessa. Naaras munii 2 munaa, joita molemmat emot hautovat noin 16–19 vuorokautta. Emot ruokkivat yhdessä poikasia, jotka pysyvät pesässä noin 33–37 vuorokautta. Tämän jälkeen pulun poikaset lähtevät pesästä lentokykyisinä ja täysikasvuisen linnun kokoisina, eivätkä siten erotu helposti aikuisista yksilöistä. Pulut tekevät pesänsä rakennuksiin, siltoihin tai muihin rakenteisiin.

 

Pensaasta kuului kovaa heinäsirkkamaista sirinää. Saattoiko se olla lintu?

Kyseessä on todennäköisesti ollut viitasirkkalintu tai pensassirkkalintu.

Viitasirkkalinnun ääni on hepokattimaista, vahvana kuuluvaa mekaanista raksutusta (tahti on sama kuin vajaata tulitikkuaskia nopeasti ravistaessa). Pensassirkkalinnun ääni puolestaan on selvästi tiheämpää, heinäsirkkojen ääntä muistuttavaa. Lajien ääni on kuitenkin selvästi voimakkaampaa kuin heinäsirkkojen ja hepokattien ääni.

Sirkkalintujen laulukausi ajoittuu toukokuun lopulta kesäkuun lopulle eli ajanjaksolle, jolloin heinäsirkat ja hepokatit eivät ole vielä aktiivisimmillaan. Myöhäisimpiä laulajia on kuultu elokuulla asti. Sirkkalinnut ovat yöeläjiä, eli niiden laulua kuulee yleensä yöllä tai aikaisin aamulla.