Muita lintukysymyksiä

Mitkä ovat Suomen yleisimmät pesimälinnut?

Kymmenen runsainta pesimälintuamme ovat parimääriltään seuraavat:

1. pajulintu 7–11 milj. paria
2. peippo 5–7 milj. paria
3. punakylkirastas 1,5–2,5 milj. paria
4. punarinta 1,2–3,3 milj. paria
5. järripeippo 1–2,5 milj. paria
6. vihervarpunen 700 000–2 milj. paria
7. harmaasieppo 1,3–1,7 milj. paria
8. metsäkirvinen 1,3–1,7 milj. paria
9. räkättirastas 1–2 milj. paria
10. hippiäinen 600 000–1,6 milj. paria

Lähde:
BirdLife International (2004): Birds in Europe: population estimates, trends and conservation status. Cambridge, UK. (BirdLife Conservation Series No. 12)

 

Lintumaailman ennätykset?

Seuraavassa muutamia monien mieltä askarruttaneita lintuennätyksiä meiltä ja muualta.

Maailman linnut

Painavin ja kookkain lentokyvytön: strutsi (Struthio cameleus) koiras 156,5 kg, 274 cm
Painavin lentävä: isotrappi (Otis tarda) koiras 18 kg
Painavin petolintu: andienkondori (Vultur gryphus) koiras 14 kg
Painavin ja kookkain (merilinnut): keisaripingviini (Aptenobrytes forsteri) 40 kg, 120 cm
Suurin siipien kärkiväli: jättiläisalbatrossi (Diomedea exulans) 363 cm
Suurin siipien kärkiväli (maalinnut): andienkondori ja afrikanmarabu (Leptoptilos crumeniferus) n. 320 cm
Pienin: kimalaiskolibri (Calypte helenae) 1,6 g, 5,7 cm
Pienin päiväpetolintu: borneonhaukkanen (Microhierax latifrons) 35 g, 15 cm
Huippunopeus: muuttohaukka (Falco peregrinus) jopa 300–400 km/h syöksyssä
Nopein juoksija: strutsi 72 km/h, pyrähdyksissä jopa 96,5 km/h
Korkeimmalla lentävä: suomukorppikotka (Gyps rueppellii) 11 274 m
Pisin muuttomatka: lapintiira (Sterna paradisaea) 36 000 km Arktis–Antarktis
Vanhin rengastettu: kuningasalbatrossi (Diomedea epomophora) 58,0 v.

 

Suomessa esiintyvät linnut

Painavin: laulujoutsen (Cygnus cygnus) ja kyhmyjoutsen (Cygnus olor) 16 kg
Painavin petolintu: merikotka (Haliaeetus albicilla) 6 kg
Suurin siipien kärkiväli: merikotka, kurki (Grus grus) n. 250 cm
Pienin: hippiäinen (Regulus regulus) 3 g, 9 cm
Pienin päiväpetolintu: ampuhaukka (Falco columbarius): 160–210 g, 25–30 cm, siipien kärkiväli 53–64 cm
Huippunopeus: muuttohaukka: 300–400 km/h
Pisin muuttomatka: lapintiira 36 000 km
Vanhin rengastettu: harmaalokki (Larus argentatus) 32,1 v.
Runsain: pajulintu (7–11 milj. paria)

Lähteet:
Perrins, Christopher M.–Lokki, Juhani (toim.): Otavan lintutieto – Maailman linnut. Otava, Helsinki 1992.
Forsman, Dick (toim.): Suomen haukat ja kotkat. Kirjayhtymä OY, Rauma 1993.
Helsingin yliopiston rengastustoimisto: Rengastajan vuosikirja 2002.
BirdLife International (2004): Birds in Europe: population estimates, trends and conservation status. Cambridge, UK. (BirdLife Conservation Series No. 12)

 

Miten linnut parittelevat? Onko niillä samanlaiset sukupuolielimet kuin nisäkkäilläkin?

Linnuilla ei yleensä ole ulkoisia sukupuolielimiä (poikkeuksena mm. sorsalintukoiraat, joilla on penis). Koiraan siittiöt kulkeutuvat linnun yhteissuoleen eli kloaakkiin (samaa kautta poistuvat myös ulosteet). Paritellessa koiras ja naaras laittavat kloaakkien aukot vastakkain, jolloin siittiöt siirtyvät naaraan elimistöön. Intiimi hetki on aika nopeasti ohi, mutta yleensä se toistuu pesimisajan alussa usein. Parittelutiheys riippuu lajiryhmästä. Esimerkiksi petolinnut parittelevat hyvin tiheästi.

 

Mikä on tervapääskyn huippunopeus?

Matkalentonopeus esimerkiksi muuttomatkalla on parhaimmillaan 80–90 km/h. Syöksynopeus mm. hyönteispyynnissä voi nousta jopa 150 km/h.