Lintuohjelmaa lapsille

Tapahtumat

Katso vinkit valtakunnallisista, lapsille sopivista lintutapahtumista Opettajille-osion etusivulta!

Leikkejä

Lintuparin etsintä (leikkijöiden jakaminen pareiksi)

• Ohjaaja kirjoittaa etukäteen lapuille lintuja ja niiden ääniä (esim. VARIS – KRAA KRAA). Äänikuvauksia voi katsoa lintukirjoista. Tee samanlaisia lappuja kaksi kutakin.
• Laput jaetaan satunnaisesti osallistujille, jotka alkavat äännellä saamansa lapun mukaisesti ja yrittävät löytää parin, joka ääntelee samalla tavalla.
• Samalla periaatteella voi tehdä myös lintuperheitä tai -parvia: tee haluamasi määrä samanlaisia äänilappuja.

Lintusalaatti (juoksuleikki sisällä)

• Tuolit, joita on yksi vähemmän kuin osallistujia, asetetaan rinkiin.
• Osallistujat yhtä lukuunottamatta istuvat tuoleille ja jokaiselle annetaan jokin kolmesta lintulajista: esimerkiksi peippo, pajulintu tai keltasirkku.
• Tuoliton leikkijä seisoo ringin keskellä ja kutsuu yhtä tai useampaa lintulajia, jolloin kyseisten lajien edustajien täytyy vaihtaa paikkaa. Keskellä ollut yrittää myös löytää istumapaikan.
• Se, joka jää ilman tuolia, huutaa seuraavan kutsun.
• Leikkiä voidaan muokata ja lintulajeja vaihtaa mielen mukaan.

Haukkahippa (juoksuleikki ulkona)

• Yksi leikkijöistä on haukka (haukalle voidaan halutessa askarrella paperinen nokka), muut ovat pikkulintuja. Haukka yrittää saada pikkulintuja kiinni.
• Pikkulinnut ovat turvassa, jos kolme pikkulintua muodostaa parven, eli piirin käsistä kiinni pitäen. Parvessa saa olla sovitun ajan, esim. viisi sekuntia (lasketaan ääneen viiteen).
• Jos haukka saa pikkulinnun kiinni, osat vaihtuvat. Voidaan myös sopia, että jokainen kiinnijäänyt on uusi haukka, kunnes kaikki pikkulinnut ovat muuttuneet haukoiksi.

Lintukauppias (juoksuleikki ulkona)

• Noin viisi leikkijää valitaan asiakkaiksi, loput ovat lintuja.
• Jokainen lintu keksii mielessään, mikä lintulaji on. Ohjaaja voi tarvittaessa olla kauppias, joka kuiskaa jokaiselle oman lintulajin.
• Kauppias ja linnut menevät maahan piirretyn ympyrän sisälle “kauppaan”, asiakkaat tekevät jonon kaupan eteen.
• Ensimmäinen asiakas kysyy haluamaansa lintua: “Onko teillä variksia?”
  • Jos kysyttyä lajia ei löydy, asiakas siirtyy jonon viimeiseksi ja seuraava asiakas tiedustelee uutta lajia.
  • Jos joku/jotkut linnuista on kysyttyä lajia, hän/he lähtee juoksemaan pois kaupasta (ympyrästä) ja asiakas yrittää saada linnun kiinni.
• Jos lintu pystyy juoksemalla kiertämään asiakkaan (ja asiakasjonon) ympäri ja palaamaan takaisin kauppaan (ympyrään), hän on turvassa.
• Jos asiakas saa linnun kiinni, lintu muuttuu asiakkaaksi ja liittyy mukaan jonoon.
• Jatketaan, kunnes viimeinenkin lintu saadaan kiinni.

Linnunruokakisa (juoksuleikki)

• Tämä leikki on viestijuoksu, jossa jokainen joukkue kerää ohjaajalta kortteja, joissa on kuva jostain lintujen ruoasta.
• Leikki on hyvä tapa esitellä eri lintulajien sopeutumia erilaisiin ravinnonlähteisiin.
  • Valitse kolme lintulajia, jotka syövät erilaista ravintoa: esimerkiksi mustarastaat, viherpeipot ja tuulihaukat.
  • Mustarastaat syövät matoja, viherpeipot siemeniä ja tuulihaukat myyriä. Tee kortteja, joissa on kussakin kuva yhdestä ravinnosta. Tee pakkaan sama määrä kutakin ruokaa.
• Muodostakaa leikkijöistä kolme joukkuetta – mustarastaat, viherpeipot ja tuulihaukat. Esittele joukkueille heidän lintulajinsa ja sen ravinto.
• Joukkueet asettuvat jonoiksi matkan päähän ohjaajasta.
• Kunkin jonon ensimmäinen leikkijä juoksee ohjaajan luo ja saa häneltä satunnaisen kortin. Hän ei näe, mitä kortissa on, ennen kuin kääntää sen. Jos siinä on oman lajin syömää ruokaa, kortti viedään takaisin omalle joukkueelle. Jos ei, kortti laitetaan takaisin pakkaan ja pelaaja palaa joukkueensa luo tyhjin käsin.
• Seuraava juoksija saa lähteä liikkeelle, kun edellinen on palannut.
• Ensimmäinen joukkue, joka saa kerättyä kaikki ruokakorttinsa, voittaa.

Kategoriat (tietoleikki)

• Asettukaa piiriin.
• Jokainen piirissä sanoo vuorollaan lintulajin, joka sopii opettajan antamaan kategoriaan. Esimerkkejä kategorioista:
  • tietyllä kirjaimella alkavat linnut
  • eri kirjaimilla alkavat linnut aakkosjärjestyksessä
  • lintu, joka alkaa edellisen linnun viimeisellä kirjaimella
  • linnut, joiden nimen osana on ”puna”
  • pitkäjalkaiset linnut
  • kotipihan linnut.
• Vaihtakaa välillä suuntaa, ja aloittakaa jokainen kategoria eri henkilöstä.
• Varmista, että kategoriat liittyvät opetuskerran aiheeseen ja että jokaisella on riittävästi tietoa kunkin kategorian linnuista.

Mikä lintu olen? (tietoleikki)

• Kirjoita lintujen nimiä muistilapuille.
• Kiinnitä laput osallistujien otsaan tai selkään niin, etteivät he itse tiedä omaa lintuaan.
• Leikkijät yrittävät selvittää lajinsa kysymällä toisiltaan kysymyksiä, joihin voi vastata vain kyllä/ei/ehkä. Voit asettaa myös rajoja, esimerkiksi 20 kysymystä yhteensä, tai että paria pitää vaihtaa 5 kysymyksen välein.
• Ole valmis auttamaan heitä, joilla on vaikeuksia arvaamisessa. Esimerkkikysymyksiä:
  • Onko minulla pitkät jalat?
  • Onko minulla paksu nokka?
  • Onko minussa punaista?
  • Syönkö muita eläimiä?
  • Olenko isompi kuin varis?
  • Uinko vedessä?
  • Elänkö puissa?
  • Laulanko kauniisti?

Kuinka nopeasti tikka nakuttaa? (havainnollistava leikki: tikan taidot)

• Asettukaa piiriin.
• Jokaisesta tulee rummuttava tikka:
  • Kädestä tehdään omissa kasvoissa kiinni oleva nokka: laita sormet suppuun ja kämmenselkä nenää vasten.
  • Toinen käsi laitetaan muutaman sentin päähän kasvoista, kämmenpuoli “nokkaa” kohti – se on lahopuun runko.
• Tikat alkavat rummuttaa: leikkijät nakuttavat runkoa nokallaan niin nopeasti kuin pystyvät. Nokan täytyy pysyä kiinni kasvoissa, ja rungon täytyy pysyä paikallaan. Harjoitelkaa ensin kerran.
• Toisella kierroksella mittaa viisi sekuntia aikaa ja pyydä leikkijöitä laskemaan, kuinka monta kertaa he onnistuvat nakuttamaan runkoa. Nopeimmin nakuttanut voittaa.
• Oikean käpytikan tiedetään osuneen runkoon 16 kertaa 0,8 sekunnissa – siis jopa 20 kertaa sekunnissa!

Varpushaukkaleikki 1 (havainnollistava leikki: saalistajilta suojautuminen)

• Leikkiin tarvitaan pehmolelupeippoja tai jotain muuta, mitä voi heittää turvallisesti.
• Leikkijät asettuvat piiriin: he ovat puita, joissa peipot elävät.
• Ota leikkiin aluksi yksi pehmopeippo, joka lentää puusta toiseen: heitelkää ”peippoa” puulta toiselle, sekä vierustovereille että piirin toisella puolella oleville.
• Valitkaa sitten vapaaehtoinen esittämään varpushaukkaa, joka menee piirin keskelle.
• Varpushaukka on todella nälkäinen ja koittaa napata peipon, kun se lentää. (Varmista, ettei peippoa heitetä varpushaukan olkapäitä korkeammalle, jottei haukka jää ravinnotta.)
• Kun varpushaukka on saanut syödäkseen (napannut peipon), selitä osallistujille, mitä peipot luonnossa tekevät välttyäkseen syödyksi tulemiselta. Puhu parvista ja parvessa elämisen hyödyistä: enemmän silmäpareja tarkkailemassa mahdollisia uhkia. Jos parvessa on 100 lintua ja yksi niistä napataan, on vain yhden prosentin todennäköisyys, että se olet sinä.
• Havainnollista parven tuomaa turvaa ottamalla mukaan toinen ja kolmas peippo (tai vielä useampi). Varpushaukan on vaikea keskittyä saalistamaan yhtä peippoa, kun niitä lentää sen ympärillä useampia yhtä aikaa.

Varpushaukkaleikki 2 (juoksuleikki, havainnollistava leikki: elinympäristöjen häviäminen ja luonnonsuojelun merkitys)

• Kaikki osallistujat ovat peippoja, paitsi yksi – hän on varpushaukka.
• Aloita kertomalla, että peipot ovat pikkulintuja, jotka elävät parvissa ja että varpushaukka on petolintu, joka saalistaa peippoja.
• Leikissä on kaksi elinympäristöä:
  • Ensimmäinen on metsä, jossa peipot ovat turvassa, koska varpushaukan on vaikea saalistaa puiden keskellä – merkitse alue nauhalla.
  • Toinen elinympäristö on avomaa, josta peippojen täytyy käydä etsimässä ruokaa – tätä elinympäristöä on loput käytettävissä olevasta tilasta (jos tila on todella suuri, rajaa tämäkin alue).
• Leikki alkaa siten, että kaikki peipot ovat metsässä ja varpushaukka seisoo vierelläsi – “istuen puussa”, josta on hyvät näkymät avomaalle.
• Kun huudat ”lentoon”, peippojen on lähdettävä metsästä ja etsittävä ruokaa avomaalta.
• Kun huudat ”varpushaukka”, varpushaukka saa lähteä viereltäsi ja koittaa napata niin monta peippoa kuin pystyy samalla kun peipot koittavat kiiruhtaa takaisin metsän turvaan. ”Syödyt” peipot joutuvat pois pelistä.
• Muutaman kierroksen jälkeen voit selittää, että ihmisten toiminta uhkaa metsiä: pienennä vähitellen metsäalueen kokoa, kun peipot ovat ruoanhaussa avomaalla. Voit esimerkiksi sanoa, että tarvitaan lisää maata viljelyksille tai että paikalle on päätetty rakentaa uusia taloja.
• Halutessasi voit myös lisätä peliin toisen varpushaukan.
• Jatkakaa, kunnes koko metsä on kadonnut – nyt peipoilla ei ole enää turvaa varpushaukalta. Elinympäristöjen häviäminen on paha juttu!
• Jotta kaikki pääsevät vielä lopussa mukaan leikkiin ja jotta lapset ymmärtävät, että toiminta luonnon puolesta on mahdollista, kerro, että ympäristöjärjestöt ovat tehneet töitä metsien suojelemiseksi, ja lähistöltä on nyt suojeltu uusi metsäalue – merkitse uusi alue nauhalla.
• Kaikki saavat vielä kerran juosta ympäriinsä, ja leikin lopuksi keskustellaan, mitä siitä opittiin.

Hömötiaisleikki (havainnollistava leikki: talvesta selviytyminen)

• Leikki havainnollistaa, mitä haasteita pienet hömötiaiset kohtaavat Suomen talvessa. Hömötiaiset tekevät talvivarastoja selviytyäkseen. Linnut muistavat piilonsa ja voivat hakea niistä ruokaa vaikeampina aikoina. Mutta metsässä elää myös talitiaisia, jotka eivät tee omia varastoja, vaan käyttävät hyväkseen hömötiaisten piilottamaa ruokaa. Lisäksi on varpushaukkoja, jotka saalistavat pikkulintuja.
• Osa leikkijöistä on hömötiaisia. He hakevat ohjaajan esillepanemia auringonkukansiemeniä (tai jotain vastaavaa, esim. askarteluhelmiä) ja piilottavat niitä leikkialueelle. Siemeniä saa ottaa vain yhden kerrallaan, sillä hömötiaisen nokka on pieni. Piilojen pitää olla maanpinnan yläpuolella, jotta lintujen varastot eivät peity lumeen. Hömötiaisten olisi myös hyvä muistaa piilonsa ja montako siementä ovat piilottaneet.
• Muutamat leikkijät ovat talitiaisia. He lähtevät etsimään piilotettuja siemeniä ja tuovat ne sovittuun paikkaan.
• Välillä metsään tulee varpushaukka (ohjaaja tai joku leikkijöistä), joka nappaa hömö- tai talitiaisen. Juoksemalla 10 kertaa sovitun puun ympäri “saalistettu” leikkijä voi taas palata mukaan leikkiin. Varpushaukalle tulee kohta uudestaan nälkä, ja se lähtee taas saalistamaan.
• Leikki jatkuu, kunnes varpushaukka on saalistanut kahdesta neljään pikkulintua.
• Pyydä nyt hömötiaisia tarkistamaan varastonsa, tuomaan jäljellä olevat siemenet yhteen paikkaan ja laskemaan ne.
• Tehkää piiri ja keskustelkaa leikin tapahtumista. Jäikö hömötiaisille siemeniä? Millaista on olla hömötiainen talvella? Minkälaisia vaaroja niiden pitää varoa?

 

Askartelua

Piirrä linnun ääni (keskittymisharjoitus ulkona tai sisällä)

• Jaa jokaiselle osallistujalle paperi tai kartonkikortti ja kynä/kyniä.
• Pyydä osallistujia kuuntelemaan tarkasti lintujen ääniä ja piirtämään kuvioita tai asioita, jotka kuvastavat sitä, millaisena he kuulevat tietyn linnun äänen.
• Tämä on hyvä keskittymisharjoitus, joka kannustaa osallistujia todella kuuntelemaan lintujen ääniä.
• Jos alueellasi ei ole helppoa kuulla lintujen laulua luonnossa, voit soittaa ääniä tallenteelta tai internetistä.

Pöllöt kolossa

• Leikkaa mustasta kartongista halutun kokoisia, esimerkiksi noin 12 cm halkaisijaltaan olevia ympyröitä, yksi jokaiselle lapselle.
• Piirrä valkoisille papereille hieman pienempiä, esimerkiksi noin 10–11 cm halkaisijaltaan olevia ympyröitä, yksi jokaiselle.
• Tutkikaa yhdessä esim. lintukirjoista koloissa pesivien pöllöjen naamojen tuntomerkkejä. (Koloissa pesivät varpuspöllö, helmipöllö, lehtopöllö, viirupöllö, lapinpöllö ja hiiripöllö. Muut lajit eivät pesi koloissa, mutta jos et välitä siitä, ota nekin mukaan.)
• Jokainen valitsee yhden lajin, jonka naaman piirtää paperin ympyrään.
• Värittämisen jälkeen pöllön naama leikataan reunoja myöten irti ja liimataan mustalle kartonkiympyrälle.
• Koloista kurkistavista pöllöistä voidaan lopuksi koota näyttely.

Linnunpesät ja -munat

• Minkälaisen pesän tekisit, jos olisit lintu? Rakentakaa linnunpesiä (ulkona tai sisällä) heinistä, oksista, karvoista ja muista maastosta löytyvistä materiaaleista (huom: sammalta ja jäkälää ei saa ottaa).
• Pesiin voi tehdä munia joko ostamalla valmiita styrox-munia tai tekemällä niitä etukäteen itse askartelumassasta. Munat maalataan ja asetellaan pesiin. Malleja munien kokoon, muotoon ja väritykseen saa lintukirjoista ja internetistä.
• Hieman edistyneemmät lintuharrastajat voivat kokeilla myös pesän rakentamista kunkin lajin vaatimusten mukaan: mallia voi ottaa esimerkiksi Lintukorteista.

Kiikarit ja kaukoputket

• Jos olette lähdössä linturetkelle pienten lasten kanssa (esimerkiksi Lasten lintuviikolla), on hauskaa ottaa mukaan itse tehdyt kiikarit tai kaukoputket.
• Kiikarit syntyvät tyhjistä vessapaperirullista: kiinnitä kaksi rullaa vierekkäin liimalla tai teipillä, koristele tai päällystä mielen mukaan ja kiinnitä halutessa kaulanauha.
• Kaukoputkeksi käy esimerkiksi tukevampi pahviputki, joka saa olla vessapaperirullaa kapeampi. Myös tyhjiä talouspaperirullia voi käyttää. Jaa putki noin 20–25 cm mittaisiin pätkiin. Koristelkaa ja kiinnittäkää halutessa kaulanauhat.

 

Tutkimuksia

Lintujen käyttäytyminen

• Jokainen valitsee ulkona linnun, jota seuraa sovitun ajan, esim. 1–10 minuuttia.
• Kirjoitetaan ylös (tai yritetään muistaa), mitä lintu teki.
• Tämän jälkeen mietitään yhdessä, mitä havainnot tarkoittivat, ja miksi lintu käyttäytyi sillä tavalla. Etsikö se ruokaa, yritti houkutella puolisoa, vai pakeniko ihmistä?
• Voidaan myös vertailla esim. eri lintujen kävelytapaa, lentotyyliä, laulua tai muuta käytöstä.

Erilaisia lintuja

• Jos käyttäytymisen seuraaminen tuntuu liian vaikealta, voidaan lyhyen tarkkailun jälkeen vertailla esim. eri lintujen nokkaa, muotoa, pyrstön pituutta tai värejä.
• Kaupungissa voidaan yrittää etsiä vaikkapa mahdollisimman monta eriväristä pulua – tulosta mukaan värityskuvat.