Pohjansirkkujen ennätyssyksy

Pohjansirkku on Suomessa ja myös maailmanlaajuisesti taantunut laji, jonka Suomen kanta väheni 1970-luvun lopulta 2010-luvulle jopa 80 prosenttia. Pohjansirkku onkin luokiteltu kansainvälisesti vaarantuneeksi lajiksi. Muutamana viime vuotena Suomen pohjansirkkukanta on kuitenkin osoittanut elpymisen merkkejä. Elo–syyskuussa 2021 syysmuuttavia pohjansirkkuja on havaittu Suomessa poikkeuksellisen runsaasti ja myös huomattavasti laajemmalla alueella kuin aiempina vuosina.

Pohjansirkun pesimäaikainen levinneisyys painottuu nykyisin Pohjois- ja Itä-Suomeen. Pohjansirkut talvehtivat Kaakkois-Aasiassa, joten myös lajin syysmuuttoa nähdään erityisesti itäisessä Suomessa.

 

Enemmän pohjansirkkuja kuin yli kymmeneen vuoteen

Pohjansirkkuja on syksyllä 2021 havaittu Tiira-lintutietopalveluun (2006 ->) ilmoitettujen havaintojen mukaan useita kertoja enemmän kuin minään aiempana vuotena tällä vuosituhannella. Etenkin Itä-Suomen tarkkailu- ja rengastuspaikoilla on koettu useita hurjia muuttopäiviä. Hyrynsalmen Lumivaaralla laskettiin 24.8. peräti 742 pohjansirkkua, joista 292 rengastettiin. Elokuun lopulla Itä-Suomesta ilmoitettiin neljä muutakin yli 200 pohjansirkun päivää, kun aikaisempi Tiiraan ilmoitettu suurin päiväsumma oli 172 yksilöä Rovaniemeltä syksyllä 2019.

 

Pohjansirkun suhteellinen runsaus elo–syyskuussa (1.8.–12.9.) vuosina 2010–2021 Tiira-lintutietopalveluun kirjattujen havaintojen perusteella. Runsaus on laskettu käyttämällä arvona kunakin vuonna 10 x 10 kilometrin ruudulta ajanjaksolla ilmoitettua suurinta määrää.

 

Syysmuutto ulottui lähes koko Suomeen

Voimakkaan syysmuuton myötä pohjansirkkuja on tänä vuonna havaittu lähes koko Suomessa. Havaintoruutuja, joilta kertyi havaintoja pohjansirkuista elo–syyskuussa 2021, oli 12.9. mennessä kertynyt jo 275 – yli kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin aiempina vuosina keskimäärin!

 

 

Pohjansirkkuhavainnot syksyllä 2021 (1.8.–12.9.) 10 x 10 kilometrin ruuduissa.

 

 

Niiden 10 x 10 kilometrin ruutujen määrä, joissa pohjansirkku on havaittu vuosina 2010–2021 ajanjaksolla 1.8.–12.9.

 

Havaintoja etelärannikkoa myöten

Pohjansirkun taannuttua laji ehti 2000-luvun mittaan muuttua Etelä-Suomessa todelliseksi harvinaisuudeksi. Syksyllä 2021 pohjansirkkuja on nähty etelärannikollakin selvästi aikaisempia vuosia enemmän, aina lajin muuttoreitiltä selvästi sivussa olevaa Varsinais-Suomea myöten.

 

Pohjansirkkujen havaintomäärät elo–syyskuussa etelärannikon lintuyhdistysten alueilla*. Vuonna 2021 havaintoja on jo 12.9. mennessä kertynyt kaikkien yhdistysten alueilla huomattavasti enemmän kuin jaksolla 2010–2020 keskimäärin.

*Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa (Tringa), Turun Lintutieteellinen Yhdistys (TLY), Porvoon Seudun Lintuyhdistys (PSLY) ja Kymenlaakson Lintutieteellisen Yhdistys (KyLY)

 

Kasvua selittävät sekä hyvä poikastuotto että pesimäkannan kasvu

Pohjansirkkujen runsaus syksyllä 2021 johtunee ennen kaikkea onnistuneista pesinnöistä, mutta pohjansirkkuja saattoi saapua Suomeen tavallista enemmän myös lajin kevätmuuttoaikaan osuneiden otollisten itävirtausten myötä. Jo kesän vakiolinjalaskennoissa reviireillä olevia pohjansirkkuja tavattiinkin enemmän kuin koskaan aiemmin 2000-luvulla. Lajin tarkkailuun ja muuttavien lintujen rengastukseen on myös viime vuosina panostettu ja tämän myötä niin havainto- kuin rengastusmäärätkin ovat nousseet huomattavasti. Havainnoinnin tehostuminen ei kuitenkaan yksin selitä syksyn 2021 poikkeuksellisen hyvää esiintymistä, vaan pohjansirkkuhavaintojen lisääntyminen kertoo myös toivoa herättävästä uhanalaisen lajin kannan elpymisestä.