Lintuinfluenssa

Lintuinfluenssa on lintujen virustauti, jota esiintyy luonnossa, erityisesti vesilinnuilla, koko ajan. Taudista tunnetaan runsaasti erilaisia lintuinfluenssatyyppejä.  Suurin osa lintuinfluenssaviruksista aiheuttaa linnuilla vain vähäisiä oireita (matalapatogeeniset lintuinfluenssavirukset; LPAI – Low Pathogenic Avian Influenza), mutta erityisesti eräät H5- ja H7-tyypit voivat tappaa huomattavan osan sairastuneista linnuista. Tällaisia virustyyppejä kutsutaan korkeapatogeenisiksi (HPAI – High Pathogenic Avian Influenza). Todennäköisesti kaikki lintulajit voivat sairastua lintuinfluenssaan ja kantaa virusta – tapauksia tunnetaan yli 400 lintulajista.

2010-luvulla laajasti levinnyt korkeapatogeeninen H5N1-virustyyppi kehittyi eteläisen Kiinan hanhitiloilla 1990-luvun puolivälissä. Virus on levinnyt lähes kaikkialle maapallolle. Siipikarjatilojen valtavat perimältään samankaltaisten lintujen joukkiot ovat virushautomoita, jotka edistävät virusten nopeaa muuntumista.

Luonnonvaraiset linnut voivat olla korkeapatogeenisille viruksille vastustuskykyisiä matalapatogeenisten muotojen sairastamisen ansiosta. Luonnonvaraisten lintujen tiheydetkin ovat yleensä varsin pieniä, minkä ansiosta korkeapatogeenisten virusten aiheuttamat joukkokuolemat ovat varsin harvinaisia. Joukkokuolemia on tapahtunut erityisesti kolonioissa pesivillä linnuilla sekä talvi- ja muuttoaikaan suuriksi parviksi kokoontuvilla vesiympäristön lajeilla, esimerkiksi hanhilla, joutsenilla, sorsilla, lokeilla ja tiiroilla. Lisäksi petolintuja, kuten kotkia ja haukkoja, on sairastunut niiden syötyä lintuinfluenssan heikentämiä tai tappamia lintuja. Viruksen perimään tulee koko ajan pieniä muutoksia, minkä vuoksi se voi tartuttaa eri vuosina eri lajeja.

Nisäkkäät voivat myös saada lintuinfluenssatartunnan esimerkiksi syömällä tautiin kuolleen linnun. Vaikka tartuntariski nisäkkäisiin on pieni, viruksen on todettu tarttuneen yli 50:en nisäkäslajiin, esimerkiksi kissoihin. Pohjois-Amerikassa lintuinfluenssaa on havaittu vähäoireisena myös nautakarjatiloilla, ja virus on levinnyt myös tautisuojaukseltaan puutteellisille turkistarhoille, kuten tapahtui Suomessa kesällä 2023.

 

Lintuinfluenssa Euroopassa

Euroopassa esiintyy koko ajan lintuinfluenssaa. Matalapatogeenisia muotoja esintyy samaan tapaan kuin ihmisille ominaista influenssaa ihmisissä. Korkeapatogeenisia lintuinfluenssamuotoja on myös todettu säännöllisesti. Vuoden 2017 joulukuusta lähtien Euroopassa levisi alatyyppiä H5N6 ja talvesta 2020–2021 lähtien alatyyppiä H5N8.

Vuodesta 2021 lähtien Euroopassa on esiintynyt laajasti erityisesti korkeapatogeenista alatyyppiä H5N1. Se on levinnyt luonnonvaraisissa linnuissa laajemmin kuin koskaan aikaisemmin ja aiheuttanut paikoin suurta kuolleisuutta lokki- ja muissa merilintuyhdyskunnissa. Samaa tautimuotoa on todettu myös Suomessa vuodesta 2022 alkaen. Suomessa tautia on todettu muun muassa joutsenissa, haahkoissa, merimetsoissa, lokkilinnuissa, kanahaukoissa ja merikotkissa.

 

Haaste lintujen suojelulle

Runsaasti kolonioissa pesiviä merilintuja, kuten suulia ja pikkukajavia, on kuollut esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Norjassa. Talviaikaiset epidemiat ovat puolestaan pienentäneet huomattavasti muun muassa Englannissa talvehtivien, Grönlannissa pesivien valkoposkihanhien lukumääriä. Suomessakin tautiin on kuollut paljon uhanalaisia naurulokkeja. Kantojen palautuminen voi kestää kauan ja tehdä tyhjäksi vuosikymmenten suojelutyön. Lintuinfluenssan aiheuttamat luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemat ja populaatioiden pienenemiset ovat haaste lintujen suojelulle.

Lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi tai torjumiseksi ei saa tappaa lintuja. Lintujen tappaminen on sekä kansainvälisten että kansallisten viranomaisten ohjeiden vastaista. Asiasta on tehty  vuosien varrella useita kansainvälisiä kannanottoja, kuten FAO:n ja CMS:n tieteellisen työryhmän lausunto, jossa muistetetaan, että kaikkien eläinten terveydestä vastuussa olevien on varmistettava, ettei luonnonvaraisten lintujen tappamista, myrkkyjen ruiskuttamista tai elinympäristöjen, kuten kosteikkojen vahingoittamista, edes harkita taudin torjuntatoimenpiteinä. Taudin leviäminen luonnonvaraisten lintujen kautta siipikarjatiloille tai turkistarhoihin estetään parhaiten hyvällä tautihygienialla ja estämällä luonnonvaraisten riskilintulajien pääsy rehun tai tuotantoeläinten luokse.

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto haki heinäkuussa 2023 lupaa peräti 37 800 rauhoittamattoman lintuyksilön tappamiseksi niiden pesimäaikaan, ja Suomen riistakeskus myönsi luvan 9 600 linnun tappamiseksi. Kansainvälisten ohjeiden vastainen päätös sai osakseen laajaa arvostelua, ja oikeus totesikin jälkikäteen luvan olleen lainvastainen.

 

Lintuinfluenssan riskit ihmiselle

Eri puolilla maailmaa ihmisiä on sairastunut lintuinfluenssaan, ja tauti voi olla hyvin vakava. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan lintuinfluenssan tartunnan riski ihmisille on kuitenkin hyvin pieni. Se on lintujen tauti.  Korkeapatogeeninen lintuinfluenssatyyppi H5N1 tarttuu ihmisiin muita virustyyppejä helpommin, mutta sekin vaatii voimakkaan altistuksen sairaille linnuille. Lähes kaikki sairastumiset korkeapatogeenisiin lintuinfluenssaviruksiin ovat tapahtuneet siipikarjasta ihmisiin. Ainakin yksi tapaus tunnetaan, jossa ihmiset sairastuivat kyniessään luonnosta löytämiänsä lintuinfluenssaan kuolleita joutsenia ruoaksi. Kuolleiden ja sairaiden lintujen käsittelyssä onkin tarpeen noudattaa hyvää hygieniaa ja suojavarusteita.

Virukset voivat muuttua. Lintuinfluenssaviruksen muuttuminen ihmisestä toiseen tarttuvaksi on mahdollista. Silloin ei enää olisi kyse lintuinfluenssasta vaan ihmisinfluenssasta, josta voisi tulla pandemia. Pandemia tarkoittaa vakavia oireita aiheuttavaa ihmisten tautia, joka leviää tarttumalla helposti ihmisestä toiseen.

 

Voivatko luonnonvaraiset linnut levittää lintuinfluenssaa?

Lintuinfluenssan nykymuodot leviävät alueilta toisille lintujen mukana, mutta myös siipikarjakuljetuksissa. On ilmeistä, että muuttolintujen rooli taudin siirtymisestä eri puolille on vaihdellut eri virustyypeillä. Korkeapatogeenisen H5N1-muodon leviäminen tapahtui tutkimusten mukaan aluksi valtaosin siipikarjakuljetusten yhteydessä, mutta tilanne on muuttunut taudin yleistymisen myötä. Suomen siipikarjatiloilla on hyvä tautihygienia, eikä tiloilta ole todettu yhtään lintuinfluessatapausta. Lintuinfluessaa on kuitenkin todettu Suomessa riistatarhoilla, joilla kasvatetaan ulkotarhoissa suuria määriä fasaaneja luontoon päästämistä ja ampumista varten.

 

Onko linturetkeily turvallista?

Luonnossa liikkuminen on turvallista. Kannattaa kuitenkin käyttää tervettä järkeä ja huolehtia perushygieniasta: jos kuolleisiin tai sairaisiin lintuihin koskee, on hyvä käyttää hanskoja ja pestä kädet jälkeenpäin.

Paljon luonnossa liikkuvat lintuharrastajat ovat avainasemassa mahdollisen lintuinfluenssan aikaisessa havaitsemisessa: luonnonvaraisten lintujen joukkosairastumisista tai -kuolemista on ilmoitettava heti kunnan- tai läänineläinlääkärille. Myös kuolleista yksittäisistä isoista petolinnuista on hyvä ilmoittaa. Virkaeläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokavirastoon. Itse ei pidä mennä lintuihin koskemaan. Yksittäisestä kuolleesta linnusta ei tarvitse ilmoittaa mihinkään, vaan sen voi jättää luontoon, haudata maahan tai poimia muovipussiin ja laittaa sekajäteroskikseen.

 

Uskaltaako linnunpönttöjä laittaa ja talvilintuja ruokkia?

Linnunpönttöjä voi – ja kannattaa – ripustaa aivan normaalisti. Lisätietoa pöntöistä.

Lintujen talviruokintaa voi harrastaa aivan kuten ennenkin. Ruokintapaikan hygieniasta on aina huolehdittava yleisten lintutautien (kuten salmonellan) vuoksi. Käsiteltäessä lintujen ulosteiden tahrimia ruokintavälineitä kannattaa pitää hanskat kädessä tai ainakin pestä kädet huolellisesti. Hyvä aika aloittaa ruokinta on maan peittyessä lumeen tai jäätyessä. Ruokinnan voi lopettaa, kun maa keväällä sulaa.  Lisätietoa talviruokinnasta.

 

Lue lisää:

• Ruokaviraston sivuilta löytyy paljon lisätietoja ja ohjeita lintuinfluenssasta.
• YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) alaisen luonnonvaraisten lintujen lintuinfluenssaa käsittelevän tieteellisen työryhmän lausunto (heinäkuu 2023)
• 5 things you need to know about Bird Flu (BirdLife International)