Satelliittikotkat

BirdLife seuraa meri- ja maakotkien elämää satelliittilähettimien avulla. Kesällä 2024 lähettimen sai  kaksi ja kesällä 2023 peräti kolme nuorta maakotkaa. Aiemmin on seurattu merikotka Jykän vaiheita vuosina 2020–2022, maakotka Oulaa vuosina 2022–2023 sekä valitettavasti salametsästäjän uhriksi joutuneen maakotka Klasun muuttoa syksyllä 2021.

 

BirdLifen seurannassa ovat tällä hetkellä Kuusamossa kesällä 2024 syntyneet kaksi maakotkanuorukaista, Kanerva ja Oleg. Vuonna 2023 lähettimen saaneen, Ukrainassa talvehtineen ja kesän 2024 laajalti Lappia kierrelleen Jatin lähetin on toistaiseksi vaiennut.

Vuosina 2023–2024 seurattiin Jatin lisäksi myös Aarnin ja Hillan ensimmäistä syysmuuttoa ja talvehtimista. Suomen ankara talvi koitui Aarnin kohtaloksi, ja se löydettiin kuolleena tammikuussa Varsinais-Suomesta. Hilla törmäsi Ukrainassa ilmeisesti voimalinjaan ja otettiin hoitoon.

Kesällä 2021 lähettimen sai nuori maakotka Klasu ja vuonna 2022 Oula. Klasun seuranta päättyi surullisesti vuoden 2021 joulukuussa Klasun tultua ammutuksi Ukrainassa. Oula talvehti onnistuneesti Valko-Venäjällä ja palasi kevääksi pohjoiseen, mutta sen lähettimen toiminta loppui tuntemattomasta syystä Vienanmeren rannoilla.

Aiemmin on seurattu myös uupuneena ja haavoittuneena Kuusamosta keväällä 2020 löytynyttä merikotka Jykää, joka hoidettiin kuntoon ja vapautettiin lähettimen kera. Jykä oli vasta toinen aikuinen merikotka, jonka liikkeitä Suomessa jäljitettiin. Jykän lähetin hiljeni loppusyksyllä 2022 ja löytyi seuraavana keväänä lumen alta paljastuneena. Samalla paljastui, että Jykä on todennäköisesti tapettu.

Kotkaseurannan ovat mahdollistaneet lukuisat yksityiset lahjoittajat, suurkiitos kaikille tuesta!

 

Tue kotkatyötä ja tee lahjoitus tilille FI75 8000 1200 1636 33 (kirjoita viestikenttään: kotkille).

• Rahankeräyslupa

 

---

3.12.2024

Kanerva ja Oleg asettuneet talvehtimisalueilleen?

Maakotkanuorukaiset Kanerva ja Oleg ovat viimeisen kuukauden ajan pysyneet varsin samoilla jalansijoilla. Olisivatko jo asettuneet talven viettoon?

Kanerva viihtyy yhä Venäjällä noin 200 kilometriä Moskovasta länteen sijaitsevalla harvaan asutulla, metsien, pienten peltojen ja hakkuualueiden kirjomalla seudulla. Saalista epäilemättä riittää avoimilla alueilla ja yöpymispaikat löytyvät reunametsistä. Välillä sopivan saalistusmaan – tai haaskan – löydyttyä Kanerva on saattanut viettää kokonaisen viikonkin liki samassa karttapisteessä.

 

Oleg on mieltynyt Varsinais-Suomeen. Vaikka se viettääkin suurimman osan ajastaan aivan asutuksen lähellä tai peltojen laiteilla, kotka osaa pysyä näkymättömissä – vain parin marraskuisen Tiiraan ilmoitetun maakotkahavainnon voi edes epäillä koskevan Olegia. Marraskuun harmaudessa ei kotkien suosimia nousevia ilmavirtauksia juuri ole, joten taivaalla kaartelun sijasta lyhyet päivät kulunevatkin suojaisessa puussa istuen tai sopiville ruoka-apajille matalalla siirtyen.

Olegin suosimia alueita ei suojelusyistä julkaista.

Vaikka satelliittikotkat näyttävätkin nyt asettuneen aloilleen, talvesta ei liene niiden valitsemilla alueilla vielä tietoakaan ja sään muuttuminen ankarammaksi voi vielä ajaa ne uudestaan muutolle. Odotamme siis, mitä kunnon pakkasten tullen tapahtuu!

 

---

4.11.2024

Ensimmäiset kuvat Olegista!

Satelliittimaakotka Oleg on parin viimeisen viikon ajan viihtynyt varsin pienellä alueella Lounais-Suomessa. Sunnuntaina 3.11. se saatiin jopa kuvattua Turun lähistöllä!

Hyvin samoille seuduille päätyi viime vuonna myös Olegin isoveli Aarni. Muun muassa alueen vahvat kauriskannat tarjoavat kotkalle varmasti ravintoa näin talvenkin kynnyksellä. Tarkempia karttoja Olegin liikkeistä ei toistaiseksi suojelusyistä julkaista.

 

Kanerva-neito etenee pikkuhiljaa Venäjällä kohti eteläkaakkoa. Moskova häämöttää parin sadan kilometrin päässä, hieman lähempänä on suomalaisille Kekkosen ajoilta tuttu Zavidovo. Etelämmäs ei Kanervalla näytä vielä olevan kiire, vaan matka taittuu välillä pysähdellen ja saalistellen, välillä pienin siirtymätaipalein.

 

---

23.10.2024

Oleg tutustui Hankoon, Kanerva etenee Novgorodin seudulla

Satelliittimaakotka Oleg etenee Suomen etelärannikkoa seuraillen hiljalleen länteen. Pääkaupunkiseudun ohituksen jälkeen kotkan matka jatkui joutuisasti Tammisaareen, missä se viettikin seuraavat kolme yötä. Mahtoiko löytää kauriin haaskan sieltä?

Suomenlahdelle Oleg kävi tähyilemässä Hangon keskustassa asti, mutta sitten täyskäännös oli tarpeen. Tiistaina 22.10. suunta oli jälleen tukevasti sisämaahan päin. Mikäli muutto jatkuu edelleen kohti länttä, on mielenkiintoista nähdä, lähteekö Oleg ylittämään Saaristomerta vai jääkö Aarnin tavoin Varsinais-Suomeen kiertelemään. Nuoria maakotkia muuttaa säännöllisesti Ahvenanmaan kautta Ruotsiin, ja niitä myös talvehtii saarimaakunnassa.

 

Kanervakin ilmestyi kartalle muutaman päivän verkon ulkopuolella olon jälkeen. Linnun muutto on edennyt Venäjällä pikku hiljaa kohti etelää. Nyt Kanerva näyttää asettuneen laajalle suoalueelle viitisenkymmentä kilometriä Novgorodista itään. Sijainti ei ole kaukana Klasun vuonna 2021 käyttämältä reitiltä – sen sijaan toinen isoveli Jati muutti viime syksynä hieman lännempää.

 

---

17.10.2024

Oleg matkasi pääkaupunkiseudulle

Satelliittimaakotka Olegin syysmuutto eteni vauhdikkaasti Suomenlahdelle. Rannikolle Oleg ehti jo tiistaina 15.10., ja matka on jatkunut rantaa seuraillen länteen.

Pääkaupunkiseudun ilmatilaan Oleg saapui myöhään iltapäivällä 16.10. Nyt kotka myös nähtiin useassa paikassa: Mellunmäessä, Viikissä ja lopulta Lauttasaaresta käsin kaukana pohjoispuolella. Helsingin Oleg ylitti noin Pasilan korkeudelta ja päätyi lopulta yöpymään lähes keskelle metropolia, pienelle Kavallinmäen metsäalueelle Kauniaisissa!  Seuraavana aamuna lintu jatkoi edelleen kohti länttä.

 

---

15.10.2024

Kanerva ja Oleg sisarustensa jäljillä

Uusien satelliittimaakotkanuorukaisten syysmuutto etenee. Molemmat seurantalinnut näyttävät noudattavan pitkälti vanhempien sisarustensa reittejä.

Kanerva etenee pikkuhiljaa itäistä, myös saman pesän kasvattien Jatin ja Klasun viitoittamaa reittiä pitkin. Vastaan tullut suurjärvi näyttää kuitenkin olevan ylivoimainen este. Käytyään kääntymässä Laatokan koillisrannan Mantsinsaaressa kotkaneito on jatkanut matkaansa kaakkoon turvallisesti sisämaan puolella, ja viihtyy nyt Aunuksen alueella. Isot vesistöt eivät ole maakotkan mieleen: aiemmista seurantakotkista vain Jati on uskaltautunut oikaisemaan Laatokan yli ja Suomenlahtea ei ole ylittänyt vielä yksikään kotkista.

 

Oleg ei isoveljensä Aarnin tavoin ole suunnannut kaakkoon, vaan muutto on edennyt itäisessä Suomessa ensin kohti etelää, viimeksi jopa kääntyen kohti lounasta. Savonlinnan seudulta matka on vienyt Kouvolan pohjoispuolelle. Jääkö Oleg Aarnin tavoin Suomen etelärannikolle seikkailemaan?

 

 

---

8.10.2024

Uudet kotkanuorukaiset seurannassa

Kaksi uutta satelliittimaakotkaa on nyt lähtenyt syysmuutolle!

Naaraspoikanen Kanerva on jo kolmas samassa eteläkuusamolaisessa pesässä varttunut satelliittimaakotka – Jatin ja Klasun pikkusisko.

 

Nuoret maakotkat näyttävät lähtevän Koillismaalta varsin säännöllisesti lokakuun alkupäivinä. Kanerva jätti synnyinseutunsa taakseen keskiviikkona 2.10. Syysmuuton alku on ollut hyvin samankaltainen kuin Kanervan isoveljilläkin: matka on kulkenut itärajan tuntumassa kohti Laatokkaa. Johtaako Kanervankin matka kenties kohti Ukrainan aroja?

 

Koiraspoikanen Oleg varttui samassa pesässä kuin viime talvena seurattu Aarni. Oleg on nimetty kesällä surullisesti edesmenneen, satelliittikotkahankkeessa monin tavoin meitä auttaneen Ukrainan BirdLifen toiminnanjohtajan Oleg Volodymyrovychin muistoksi.

 

Myös Oleg selviytyi onnellisesti lentokykyiseksi nuoreksi kotkaksi ja lähti kohti etelää sunnuntaina 6.10. Muuttomatkan ensimmäinen päivä on vienyt Suomussalmelle, Hossan kansallispuiston eteläpuolelle.

 

---

7.10.2024

Jati hukassa

Satelliittimaakotka Jatiin ei ole saatu yhteyttä elokuun lopun jälkeen. Viimeisin havainto on itärajan tuntumasta Urho Kekkosen kansallispuistosta, jolloin kotka näytti olevan matkalla kohti Venäjää. Lähettimen vaikenemisen syytä voi vain arvailla, mutta kyse voi hyvin olla myös teknisestä viasta.

 

---

13.8.2024

Ruotsikin tuli Jatille tutuksi

Satelliittimaakotka Jatin poikamiespäivät jatkuvat matkustelun merkeissä. Elokuun alussa vuorossa oli odotettu vierailu länsinaapurin puolelle. Ruotsi on kymmenes maa, johon Jati on tutustunut: ennestään listalla olivat Suomen lisäksi Venäjä, Valko-Venäjä, Ukraina, Moldova, Liettua, Latvia, Viro ja Norja.

Keskikesän Jati kierteli Pohjois-Suomea varsin laajalti välillä Murmanskin suunnalla piipahtaen. Pidempiaikaisia saalistusmaita löytyi etenkin Lokan tekojärven itäpuolisilta hakkuu- ja suoalueilta sekä Lemmenjoen kansallispuiston tuntumasta. Synnyinkuntansa Kuusamon Jati kuittasi lyhyellä ylilennolla.

Tuoreimmat tiedot kertovat Jatin olevan jälleen matkalla pohjoiseen – Norja ja Kautokeino vuorossa seuraavaksi?

 

---

19.6.2024

Kesän viettoa Lapissa ja rajan takana

Satelliittimaakotka Jatin liikkeet jaksavat yllättää. Värriön maisemiin mieltynyt kotka päätti 10.6. yhtäkkiä singahtaa parisataa kilometriä pohjoisemmas Inarijärven rannoille – vain palatakseen seuraavina päivinä Saariselän ja UKK-puiston kautta takaisin lähtöpisteeseen. Mikähän tarkoitus näillä lenkeillä on?

Viimeksi Jatiin on saatu yhteys 14.6. Todennäköisesti lintu on taas siirtynyt naapurin puolelle katvealueelle. Odotamme mielenkiinnolla, mistä liikkuvainen kotkamme seuraavaksi löytyy.

 

---

6.6.2024

Jati teki täyskäännöksen: Venäjän kautta Tuntsaan

Satelliittimaakotka Jati pistäytyi synnyinseuduillaan Kuusamossa vain saalistamassa jäniksen. Parin päivän paikallaanolon ja sitä seuranneen GPS-hiljaisuuden jälkeen Jatia käytiin etsimässä Kuusamossa, mutta kotkan reitiltä mukaan tarttui pelkästään jäniksenkäpälä. Ateriaa oli siis sulateltu aikansa, ja sitten kotkaa kutsuivat uudet seikkailut.

Pupun popsittuaan Jati olikin painellut takaisin pohjoiseen ollen pari viikkoa Venäjän puolella enimmäkseen GPS-signaalin ulottumattomissa.

Nyt Jatin retket ovat taas yltäneet Suomeen. Pari viimeistä päivää ovat kuluneet Tuntsan erämaassa ja Värriön luonnonpuistossa. Rajan takaa on selvästi löytynyt mielusia saalistusmaita, ja nuorella kotkalla kaikki on edelleen hyvin.

 

---

22.5.2024

Jati palasi Kuusamoon

Satelliittimaakotka Jati teki melkoisen ketunlenkin ennen paluutaan synnyinseuduille Kuusamoon. Pohjanlahden rannikolta Inarin Lappiin vaellettuaan Jati viihtyi muutamia päiviä muun muassa Sammuttijängän soidensuojelu- ja IBA-alueella sekä Kaldoaivin ja Vätsärin erämaissa. Tämän jälkeen oli seuraavan valtiovierailun vuoro: Norjasta tuli jo yhdeksäs maa, missä Jati on käynyt!

Koti-ikävä iski maanantaina 20.5: reilussa vuorokaudessa Jati lensi noin 400 kilometriä etelään pääosin Venäjän ilmatilassa, ylittäen Suomen rajan Oulangan kansallispuistossa tiistaina iltapäivällä. Jääkö Jati nyt kesän viettoon kotimaisemiin vai jatkuvatko tutkimusmatkat yhä?

 

---

13.5.2024

Kahdessa viikossa Kannakselta Kaamaseen

Satelliitimaakotka Jatilla on pitänyt kiirettä. Saavuttuaan vappuna Suomen ilmatilaan Jati jatkoi muuttoaan suoraviivaisesti Pohjanlahden rannikolle Pyhäjoelle. Tornien taistossa 4.5. Jati olisi saattanut olla havaittavissa kisan voittaneesta Parhalahden tornista!

Pohjois-Pohjanmaalla Jati viihtyi vain muutaman päivän. Se seurasi rannikkoa koilliseen Lumijoelle, reittiä jonka varrella on aikojen saatossa havaittu myös lukuisia harvinaisia petolintuja. Tutustuttuaan lyhyesti Suomen parhaan lintuveden Liminganlahden seutuun Jati pyörähti vielä kaakossa sisämaan soilla.

7.5. Jati lähti määrätietoisesti kohti pohjoista. Se ohitti Perämeren rannikon tuulivoimalat turvallisesti itäpuolelta ja jatkoi lähes yhtäjaksoisesti Kittilän ja Enontekiön rajoille Puljun erämaahan. Viimeiset tiedot sunnuntai-illalta 12.5. kertovat Jatin ehättäneen jo Inarijärven luoteispuolelle! Kittilässä lumen syvyys on edelleen jopa 80 senttiä ja Inarin Lapissakin kolmisenkymmentä, mikä ei näytä kotkan menoa haittaavan.

Jännityksellä odotamme, päätyykö Jati muutollaan vielä Jäämeren rannoille asti.

 

---

3.5.2024

Jati saapui Suomeen

Satelliittimaakotka Jati päätti Viron-kierroksensa viime viikonloppuna ja jatkoi muuttoaan odotettua reittiä, Suomenlahden etelärantaa seuraten itään. Matka vei Pietarin länsipuolelle, missä kotka arasteli hetken suurkaupunkia ja ylitti sitten Suomenlahden pohjukan, reilut kymmenen kilometriä meren yllä lentäen.

Ilmeisesti GPS-häirinnän takia paikannus saatiin myös Siperiasta, Novosibirskistä.

Jatin muutto eteni Karjalan kannasta pitkin luoteeseen. ja se ylitti valtakunnan rajan Imatralla torstaina 2.5. aamupäivällä. Suunta on Suomessakin ollut määrätietoisesti kohti luodetta: perjantaiaamuna Jati oli ehtinyt jo Etelä- ja Pohjois-Savon rajaseuduille Pieksämäelle. Jatkuuko matka nyt synnyinmaisemiin Kuusamoon, muualle Pohjois-Suomeen vai jopa Ruotsiin?

 

---

26.4.2024

Jati kiertää Viroa – moneen kertaan

Satelliitikotka Jati on viihtynyt Virossa yli kolmen viikon ajan. Reitillään Jati on kiertänyt jo täyden ympyrän Viron pohjoisosissa, viime päivät kotka on tutustunut uudestaan Tallinnan eteläpuolisiin alueisiin. Saalistelu- ja yöpymispaikkoja on löytynyt niin peltojen laiteilta kuin hakkuiltakin, mutta erityisesti erämaisilta suoalueilta. Avoimet maisemat ovat siis kotkan mieleen.

 

---

16.4.2024

Jati mieltyi Viron maisemiin

Satelliittikotka Jatilla ei ole kiirettä vielä talviseen Kuusamoon, vaan pääsiäisen jälkeen Jati on tutustunut Viroon huolella. Suosiossa ovat olleet erityisesti laajat suoalueet kansallispuistoineen. Näiden alueiden pesimälinnustoon kuuluvat muun muassa pikkukiljukotka ja mustahaikara, ja Jatin matka on kulkenut myös tunnettujen maakotkareviireiden kautta. Virossa pesii noin 60 maakotkaparia.

Odotetusti Jati ei lähtenyt ylittämään Suomenlahtea, vaan kääntyi Viron pohjoisrannikolla itään. Viime päivinä suunta on ollut kaakkoon kohti Peipsijärveä. Päivämatkat ovat pysyneet lyhyinä. Nähtäväksi jää, vieläkö Jatin muuttovire voimistuu vai jääkö se Viroon jopa koko kesäksi.

 

---

2.4.2024

Jati ehti jo Viron rajoille

Maakotka Jatin kevätmuutto etenee! Viimeisen viikon ajan Jati on jatkanut matkaansa kohti pohjoista linnuntietä noin 800 kilometrin verran. Muutto on Ukrainan jälkeen kulkenut yli Valko-Venäjän, Liettuan ja Latvian. Tiistaiaamuna 2.4. Viron eteläraja häämötti alle 10 kilometrin päässä.

Virossa Jati saa vastaansa kylmän pohjoisvirtauksen, ja keskiviikoksi sinne on luvassa myös lumisateita. Todennäköisesti muutto pysähtyykin nyt muutamaksi päiväksi. Kun matka jatkuu, on mielenkiintoista nähdä, mitä Jati tekee lähestyessään Suomenlahtea: maakotkat välttävät tavallisesti suurten vesialueiden ylityksiä.

 

---

26.3.2024

Satelliittikotka Jatin kevätmuutto alkoi

Viime kesänä Kuusamossa syntynyt maakotka Jati talvehti onnistuneesti Ukrainan lounaiskolkassa. Kotka vietti koko talven varsin pienellä peltolakeuksien, jokien ja pienten kosteikkojen kirjomalla alueella Moldovan rajan tuntumassa.

Muutolle Jati lähti torstaina 21.3. ja eteni kolmessa päivässä noin 400 kilometrin matkan lähes suoraan pohjoiseen. Tämän jälkeen matka on jatkunut hieman verkkaisemmin. Tiistaiaamuna 26.3. Jati oli ehtinyt Kiovan korkeudelle, mistä se oli pitkästä aikaa löytänyt yöpymispaikakseen metsäisen alueen.

 

Maaliskuun lopussa vanhat maakotkat ovat jo asettuneet reviireilleen ja monilla pesillä haudonta on alkanut. Nuorten ja esiaikuisten maakotkien kevätmuutto jatkuu kuitenkin aina toukokuun alkuun. Maakotkat myös kiertelevät ensimmäisinä elinvuosinaan laajalti eivätkä välttämättä palaa Suomeen lainkaan ensimmäiseksi kesäkseen. Viime vuonna seurattu maakotka Oula lähti kevätmuutolle Valko-Venäjältä vasta 19.4. ja saapui Suomeen viikkoa myöhemmin.

Tammikuun lopussa ilmeisesti voimalinjaan Ukrainassa törmännyt satelliittikotka Hilla selvisi onnettomuudesta hengissä. Näyttää kuitenkin siltä, että lentäjäksi Hillasta ei enää ole, vaan se jatkaa elämäänsä kiovalaisessa eläintarhassa.

 

---

5.2.2024

Satelliittikotka Hilla otettiin hoitoon Ukrainassa

Toisenkin nuoren satelliittimaakotkan muuttomatka päättyi ikävissä merkeissä. Viikko sitten saimme tiedon, että Hilla oli otettu kiinni talvehtimisalueellaan Ukrainassa. Ukrainan BirdLifen avustuksella väsynyt lintu saatiin toimitettua tutkittavaksi, ja ilmeni, että linnun siipi on vioittunut: kyynärvarren luut ovat poikki useasta kohtaa.

 

Hilla on voimistunut hoidossa ja ärhentelee jo kovasti auttajilleen. Vammat ovat kuitenkin sitä luokkaa, että on hyvin epävarmaa, onko Hillasta enää lentäjäksi. Toistaiseksi Hilla pysyy asiantuntevassa hoidossa ja tulevaisuudessa nähdään, voidaanko se vapauttaa luontoon vai jatkuuko sen elämä esimerkiksi lintutarhassa.

Todennäköisin syy Hillan vammautumiselle on törmäys voimalinjaan. Voimalinjat ovat tunnettuja vaaranpaikkoja petolinnuille niin Suomessa kuin niiden muuttoreiteillä ja talvehtimisalueilla. Erityisen vaarallisia linjoja tiedetään olevan esimerkiksi Pohjois-Afrikassa, petolintujen valtaväylän varrella.

 

Jati pistäytyi Moldovassa

Edellisenä kesänä valjastetetuista maakotkanuorukaisista jatkaa matkaansa enää Jati. Sen talvehtiminen etenee yhä onnellisissa merkeissä. Viime viikkoina Jati on kierrellyt varsin laajalti Ukrainan lounaisosissa, välillä pistäytyen myös Moldovan puolella. Kierrosten jälkeen Jati on kuitenkin aina palannut jo loppusyksystä valitsemansa talvehtimisalueen tuntumaan.

 

---

17.1.2024

Suomen ankara talvi koitui Aarnin kohtaloksi

Kierreltyään parin kuukauden ajan ympäri Etelä-Suomea maakotka Aarni näytti joulun alla asettuvan talvehtimaan Kiskon–Suomusjärven alueelle, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajaseudulle. Pakkasen kiristyttyä vuodenvaihteen jälkeen lintu liikkui enää lyhyitä matkoja.

Aarnin lähettimen lämpötila lähti nopeaan laskuun yöllä 11.–12.1., mikä kertoi joko lähettimen pudonneen tai linnun kuolleen. Aarnia lähdettiin etsimään viimeisimmistä paikannuspisteistä koiran ja sen ohjaajan avustuksella, ja 16.1. kotka löytyi lumihankeen hautautuneena.

Aarni-vainaa painoi selvästi alle kolme kiloa, kun normaalisti maakotkan paino on noin 3,5 kiloa. Todennäköisesti Aarni on siis nälkiintynyt kuoliaaksi, mikä onkin nuorten maakotkien tavallisimpia kuolinsyitä. Lintu toimitetaan vielä Ruokavirastoon tutkittavaksi.

 

Kaksi muuta satelliittikotkaa, Hilla ja Jati, voivat edelleen hyvin ja viihtyvät uskollisesti valitsemillaan talvehtimisalueilla, Hilla Ukrainassa Pultavan pohjoispuolella ja Jati Ukrainan lounaisimmassa kulmassa. Joulun alla Jati kävi kääntymässä Romanian rajan tuntumassa, mitä pidemmälle yhdenkään suomalaisen maakotkan ei tiedetä matkanneen. Toivottavasti Hillan ja Jatin talvehtiminen jatkuu suotuisasti ja niiden liikkeitä päästään seuraamaan myös kevätmuuton ja tulevien elinvuosien ajan.

 

---

14.12.2023

Satelliittikotkilla kaikki hyvin

BirdLifen nuoret satelliittikotkat voivat edelleen hyvin. Aarni pysyttelee yhä Suomessa kierrellen syksyltä tuttuja paikkoja, Hilla talvehtii Ukrainassa Pultavan pohjoispuolella ja Jati aivan Ukrainan lounaisimmassa kulmassa.

Aarni ei suostu asettumaan aloilleen, vaan liikkuu Suomen etelärannikon tuntumassa vuoroin itään, vuoroin länteen. Marraskuun lopulla kotka piipahti lyhyesti Venäjän puolella, mutta sittemmin suunta on ollut kohti aiemmin syksyllä tutkittuja seutuja Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Muutaman päivän mittaisia pysähdyksiä on matkalla tehty muun muassa Ylämaalla ja Porvoon eteläpuolella. Pääkaupunkiseudun Aarni ohitti perjantaina 8.12., ja viime päivät lintu on viihtynyt Lohjan ja Salon välisellä alueella.

Hilla on mieltynyt Pultavan pohjoispuoliseen seutuun, missä se on kierrellyt varsin laajalla alueella. Hillan retket näyttävät kulkevan lähinnä puustoisia jokivarsia seuraillen, välillä saalistellaan kuitenkin myös avoimemmissa ympäristöissä.

 

Muista satelliittikotkista poiketen Jati on liikkunut hyvin vähän. Koko viimeisen kuukauden se on viettänyt Ukrainan lounaisnurkassa alle 10 x 10 kilometrin suuruisella alueella. Talvehtimispaikan laajat viljelykset ja pieni kosteikko tarjoavat ravintoa ilmeisen riittävästi.

 

---

21.11.2023

Hilla ja Jati asettuneet talvehtimaan, Aarni seikkailee yhä Suomessa

BirdLifen satelliittikotkista Hilla ja Jati näyttävät löytäneen mieluisan talvehtimispaikan: reiluun viikkoon kotkat eivät ole juuri liikkuneet. Molemmat nuorukaiset ovat päätyneet Ukrainan maaperälle. Aarnin Etelä-Suomen kierros sen sijaan jatkuu yhä.

Jati havittelee tosissaan maakotkien syysmuuttoennätystä. Matka on vienyt aivan Ukrainan lounaisimpaan kolkkaan, reitti ehti kulkea myös Moldovan kautta. Jatin valitsema alue on lähes kokonaan viljelysmaata, jota halkovat vain harvat puurivistöt. Pieni kosteikkokin alueelta löytyy.

Hieman itäisempää reittiä seurannut Hilla on päätynyt Pultavan pohjoispuolelle, parisataa kilomeriä Kiovasta itään. Hillankin todennäköinen talvehtimisalue on pääosin viljelyksiä, joita kirjovat pienet metsäkaistaleet.

Isänmaallinen Aarni tutustui ensin Suomen rannikkoseutuun huolella ja päätyi sitten useiksi päiviksi Kouvolan lähistölle ilmeisesti metsästäjien saaliiden rippeillä ruokailemaan. 16.11. matka vei lähemmäs itärajaa Ylämaan seudulle, mistä ehkä uusi ruokapöytä on löytynyt?

 

---

7.11.2023

Aarnin Suomen-kierros jatkuu, Hillan ja Jatin muutto etenee Ukrainassa

BirdLifen satelliittikotkat ovat edelleen liikekannalla. Nopein liikkeissään on ollut Jati, joka lähestyy jo Mustaamerta. Myös Hilla on karistanut Venäjän tomut jaloistaan ja on nyt Ukrainassa. Aarni ei sen sijaan suvaitse jättää Suomea.

Aarnin reitinvalinnat ovat olleet viime viikkoina sangen mielenkiintoiset. Lähes Turussa käytyään sen matka jatkui etelärannikkoa seuraten pääkaupunkiseudulle, talvimyrskyn ajaksi kotka asettui muutamaksi päiväksi aloilleen Porvooseen. Sen jälkeen suunta on ollut sisämaahan: viime päivät Aarni on matkannut vakaasti koilliseen ja edennyt jo Kouvolan korkeuksille. Kevätmuutonko se jo päätti aloittaa?

 

Jati ei onneksi jatkanut kohti Ukrainan sotatantereita, vaan syysmuutto on edennyt viime päivinä lounaaseen kohti Moldovan rajaa. Maisemat ovat nyt vaihtuneet loputtomiksi peltolakeuksiksi, ja lepo- ja yöpymispaikat näyttävät löytyneen hyvin kapeista peltoja halkovista puurivistöistä.

Suomessa rengastetuista maakotkista eteläisimmät löydöt ovat Mustanmeren pohjoisrannalta. Kovin paljon pidemmälle Jatin ei tarvitse lentää, että siitä tulee todistetusti kauimmaksi matkannut suomalainen maakotka.

 

Hilla, muita nykyisiä ja entisiä satelliittikotkia itäisemmästä reitistään huolimatta, on sekin saapunut jo Ukrainan maaperälle pitkään Venäjällä vitkuteltuaan ja etenee nyt lounaaseen satakunta kilometriä Kiovan itäpuolella. Toistaiseksi reitti on kulkenut metsäisiä alueita seuraillen, mutta maisema avautuu tästä eteenpäin.

 

---

27.10.2023

Aarni kiertää Etelä-Suomea, Jati lähestyy kriisialueita

BirdLifen satelliittikotkat eivät ole vielä asettuneet talven viettoon. Aarni on edelleen Suomessa, Hilla Venäjällä ja Jati on ehtinyt jo Ukrainaan.

Aarni ei tunnu osaavan päättää, mihin suuntaan sen pitäisi lähteä. Matkattuaan etelärannikon suuntaisesti länteen kotka vietti muutaman päivän Salon seudulla ja kävi haistelemassa meri-ilmaa Kemiönsaaren ja Hangon suunnalla. Sieltäkin katsoen Suomenlahti vaikutti ilmeisesti ylivoimaiselta esteeltä, sillä torstaina 26.10. paikannukset kertoivat Aarnin olevan matkalla jälleen itään ja lähestyvän pääkaupunkiseutua! Mielenkiinnolla odotamme, minkä suunnan Aarni lopulta valitsee vai jääkö se peräti Suomeen talvehtimaan.

 

Hillan matka on edennyt hyvin verkkaisesti. Nyt lintu on noin 300 kilometriä Moskovan lounaispuolella Brjanskin kaupungin lähistöllä, missä se vaikuttaa mieltyneen varsin suurten ja yhtenäisten metsäalueiden ja pienten viljelysten kirjomaan maisemaan.

 

Jatin suunta on hieman huolestuttava. Koukattuaan ensin Valko-Venäjälle kohti Oulan viimetalvista reviiriä kotka onkin jatkanut Dnepr-jokea seuraillen syvälle Ukrainaan, Kiova on jo ohitettu. Viime päivät Jati näyttää viettäneen kala-altailla Dneprin varrella! Maakotka ei takuulla kalasta, mutta kala-altaiden tuntumassa riittänee myös lintuja ja nisäkkäitä saalistettavaksi.

 

---

19.10.2023

Hilla ja Jati lähestyvät talvehtimisalueita, Aarni koukkasi länteen

BirdLifen satelliittikotkien syysmuutto on edennyt suotuisissa merkeissä. Hilla ja Jati matkaavat todennäköisesti jo lähellä tulevia talvehtimisalueitaan. Sen sijaan Aarni näyttää valitsevan tyystin erilaisen reitin.

Hilla on mieltynyt Moskovan seutuun, ohittaen metropolin kuitenkin säädyllisen etäisyyden päästä. Muutto on viikossa edennyt vain reilut parisataa kilometriä. Vaikka Moskovan keskustaan ei ole matkaa kuin 150 kilometriä, ovat kotkan suosimat alueet satelliittikuvan perusteella kuitenkin harvaan asuttua, peltojen ja metsien kirjomaa maaseutua.

 

Jati on ehtinyt Valko-Venäjälle ja liikkuu edelleen pikkuhiljaa etelämmäs lähestyen jo Ukrainan rajaa. Edellisten vuosien satelliittikotkien, Oulan ja Klasun, määränpäät eivät ole enää kaukana.

 

Aarni on edennyt paljon lajitovereitaan verkkaisemmin. Matkan varrella nuorukainen on oleskellut useita päiviä niin Suomussalmella kuin Pielisen rannoilla Lieksassa. Viimeiset tiedot kotkan liikkeistä ovat mielenkiintoiset: Aarni ei jatkanutkaan muuttoaan Karjalankannasta pitkin vaan on kääntynyt länteen ja saavutti torstaina 19.10. iltapäivällä jälleen Suomen ilmatilan Virolahdella. Nuoria maakotkia muuttaa syksyllä Suomenlahden rannikkoa pitkin myös länteen ja ne voivat päätyä talvehtimaan esimerkiksi Ruotsiin tai Ahvenanmaalle – tätäkö Aarnikin nyt suunnittelee?

 

---

11.10.2023

Satelliittikotkien syysmuutto alkoi

Talvi tekee tuloaan Koillismaalle, ja nuorten maakotkien on koittanut aika lähteä. Kaikki kolme uutta seurantakotkaamme – Aarni, Hilla ja Jati – aloittivat syysmuuttonsa suunnilleen samaan aikaan.

Kylmä yö ja tuulen kääntyminen pohjoiseen torstaina 5.10. sai sekä Hillan että Jatin siivilleen. Muutto eteni aluksi lähes tasatahtiin itärajan tuolla puolen, Jati sentään käväisi Suomen ilmatilassa Ilomantsissa. Molemmat linnut jäivät lauantaina yöpymään Laatokan pohjoispuolelle.

Tiet erkanivat, kun Jati ylitti urheasti Laatokan, Hilla jatkoi järven itäreunaa seuraten eteläkaakkoon. Maanantai-iltana 9.10. Hilla oli edennyt vakaasti valitsemallaan suunnalla: Moskova häämötti enää reilun 200 kilometrin päässä.

 

Jati on puolestaan seurannut edeltäjiensä Klasun ja Oulan viitoittamaa tietä. Laatokan ylityksen jälkeen suunta on ollut määrätietoisesti lähes suoraan etelään, ja tiistaiaamuna 10.10. Valko-Venäjän rajalle oli matkaa enää viitisenkymmentä kilometriä.

 

Aarnin syysmuuton alkua saatiin odotella sunnuntain 8.10. kylmänpurkaukseen. Lajitovereistaan poiketen lintu ei ole myöskään pitänyt kiirettä, vaan pienen alkupyrähdyksen jälkeen lintu on asettunut Suomussalmen seudulle. Aarnin muuttoreittiä ei suojelusyistä julkisteta toistaiseksi.

 

---

13.9.2023

Uudet satelliittikotkat esittäytyvät

Satelliittikotkahankeessa saatiin kesän 2023 aikana valjastettua kolme maakotkan poikasta. Kaikkien nuorukaisten varttuminen on edennyt suotuisasti ja ne tekevät lentoharjoituksia jo laajalla alueella synnyinpesänsä ympäristössä. Pesimäalueiden tarkkaa sijaintia ei suojelusyistä paljasteta, mutta kotkien muuttoa ja talvehtimista seurataan jälleen näillä sivuilla.

Naaraaksi arveltu kotkanpoikanen Hilla varttui Pohjois-Kuusamossa sijaitsevassa pesässä. Juhannuksen tienoilla otetussa kuvassa Hilla on vielä osin poikaspuvussa, mutta kintut ovat kasvaneet jo niin isoiksi, että renkaan kelpaa laittaa.

 

Koiraspoikanen Aarni syntyi Etelä-Kuusamossa. Nopeasti varttunut nuorukainen sai lähettimen jo kesäkuun lopussa.

 

Kolmas uusi lähetinkotka, koiraspoikanen Jati, valjastettiin sekin jo kesäkuussa Kaakkois-Kuusamossa. Nimensä lintu on saanut eniten maakotkia Suomessa rengastaneen ja tämänkin kihlanneen Jarmo Ahtisen mukaan.

 

---

13.9.2023

Oulasta ei uutta havaintoa

Maakotka Oulan lähettimeen ei ole saatu yhteyttä liki neljään kuukauteen. Lintu voi olla asettunut kesäksi GSM-verkon ulkopuoliselle alueelle, mihin jo toukokuun alun havainnot hieman viittasivat. Mikäli lähetin on edelleen toimintakunnassa ja kotka hengissä, elonmerkkejä saadaan syysmuuton alettua. Toistaiseksi odotamme jännityksen ja pelon sekaisin tuntein.

 

---

16.5.2023

Oula koukkasi Vienanmerelle

Maakotka Oulasta ei kuultu reiluun viikkoon linnun päädyttyä ilmeisesti GSM-verkon ulkopuolelle. Uusimmat päivitykset kertovat Oulan koukanneen lumisesta Kuhmosta suoraan itään kauas Venäjän puolelle. Siellä matka on jatkunut edelleen kohti pohjoista. Viimeisimpien tietojen mukaan Oula oli ehtinyt jo Kantalahteen, Vienanmeren pohjukkaan.

Vapun jälkeisen lumipyrypäivän Oula näyttää viettäneen Kuhmossa tiukasti samassa pisteessä, ehkäpä koko päivän samalla oksalla istuen. Mahtaako olla moista keliä ennen kohdannutkaan?

Maakotka Oulan liikkeet 25.4.–12.5.2023.

 

---

2.5.2023

Oula ennätti vapuksi Kuhmoon

Maakotka Oulan muuttomatka jatkuu edelleen kohti pohjoista. Vappuaatoksi Oula oli ehtinyt itärajan tuntumaan Kuhmoon, Lentuajärven ympäristöön. Synninseudulle on matkaa enää reilut 200 kilometriä, mutta talviset olosuhteet voivat nyt jo jarruttaa matkantekoa – Kainuussa ja Koillismaalla on monin paikoin vielä yli puolimetriset hanget.

 

---

28.4.2023

Oula saapui Suomeen

Maakotka Oulan kevätmuutto etenee vauhdilla. Reilun tuhannen kilometrin matka Valko-Venäjän eteläosista kotimaahan taittui reilussa viikossa. Suomeen Oula saapui tunnettua petolintujen muuttoreittiä Karjalankannasta pitkin, ja valtakunnan raja ylittyi keskiviikkona 26.4. iltapäivällä. Torstaiksi Oula oli jo ehättänyt Pohjois-Savoon, Juankosken seudulle. Jatkaakohan kotka saman tien Kuusamoon asti?

 

---

26.4.2023

Oula lähti vihdoin muutolle

Maakotka Oulan kevätmuutto on alkanut! Viivyteltyään talvehtimisalueellaan yli huhtikuun puolenvälin Oula lähti vihdoin päättäväisesti kohti pohjoista keskiviikkona 19.4. Viimeisimmät paikannukset Oulasta on saatu maanantaina 24.4., jolloin kotkanuorukainen oli ehättänyt Novgorodin seudulle Ilmajärven eteläpuolelle. Matkaa oli tässä vaiheessa taittunut lähes 700 kilometriä ja Pietari siintää enää 200 kilometrin päässä.

Oulan muuton etenemisestä kerrotaan tällä sivulla jatkossa muutaman päivän välein.

 

---

14.4.2023

Oula on yhä talvehtimisalueellaan, Jykän lähetin vaiennut

Maakotka Oulalla ei ole kiire kevätmuutolle. Vanhojen maakotkien pesintöjen edettyä jo pitkälle haudontavaiheeseen ja nuortenkin lintujen kevätmuuton ollessa Suomessa jo loppusuoralla Oula pysyttelee edelleen sitkeästi Valko-Venäjällä. Viimeisen kahden viikon mittaan Oula on sentään tehnyt noin sadan kilometrin mittaiset lenkit sekä itään että länteen, mutta palasi jälleen pääsiäiseksi tutulle talvireviirilleen.

Talvehtimisalueilla viivyttely ei ole maakotkalle mitenkään ennenkuulumatonta. Nuoret kotkat kiertelevät ensimmäisinä elinvuosinaan laajalti, eivätkä kaikki välttämättä palaa Suomeen lainkaan ensimmäiseksi kesäkseen. Jännityksellä odotamme, mihin Oula lopulta suuntaa.

Merikotka Jykän lähetin lienee vaiennut lopullisesti. Aiemminkin signaalien tulo on loppunut pimeimpinä talvikuukausina, mutta alkanut uudestaan viimeistään helmikuussa. Toivottavasti Jykä havaitaan kevään mittaan sen reviirillä Etelä-Kuusamossa.

 

---

3.1.2023

Oula viihtyy Valko-Venäjällä

Maakotka Oula on löytänyt mieluisan talvehtimisalueen Valko-Venäjän eteläosista, missä se on nyt elellyt yli kuukauden ajan Pripet-joen itäpuolisilla metsä- ja viljelysalueilla. Satelliittikuvien perusteella avohakkuiden pirstomat metsät saattavat tuntua kuusamolaisesta kotkasta varsin kotoisilta. Oulalla vaikuttaa olevan kaikki hyvin, se liikkuu aktiivisesti siirtyen päivittäin vähintään muutaman kilometrin matkan.

 

---

7.12.2022

Oula on asettunut talvehtimisalueelleen

Maakotka Oula on nyt viihtynyt jo kahden viikon ajan varsin suppealla alueella Valko-Venäjän kaakkoisnurkassa, Makanovichin kylän lähistöllä. Seutua luonnehtivat laajat viljelyaukeat, mutta myös suuret yhtenäiset metsäalueet. Kotkalle riittäneekin siis sekä saalistusmaita että suojapaikkoja.

Tiistaina 6.12. Oula liikkui pitkästä aikaa vähän pidemmän taipaleen, kolmisenkymmentä kilometriä lounaaseen. Dnepriin virtaavalle Pripet-joelle on matkaa noin 20 kilometriä ja Ukrainan rajalle noin viisikymmentä.

 

---

7.12.2022

Jykän lähetin hyytyi kaamokseen

Merikotka Jykän syysmuuton seuranta loppui alkuunsa lähettimen akun tyhjennyttyä. Marraskuun pimeydessä aurinkopaneeli ei kerää enää riittävästi energiaa. Kahtena aiempana syksynä Jykä on marraskuussa ehtinyt jo etelämmäs, ja virtaa on siksi riittänyt kauemmin: tällöinkin paikannusten tulo on silti loppunut keskitalvella.

Jykästä kuultaneen seuraavan kerran viimeistään helmikuun alussa, kun päivä on taas pidentynyt.

 

---

21.11.2022

Oula koukkasi länteen

Maakotka Oula ei jatkanutkaan matkaansa kohti Ukrainaa, vaan kääntyi sen sijaan lähes suoraan länteen Valko-Venäjälle, missä se on nyt pysytellyt lähes samoilla jalansijoilla muutaman päivän ajan. Ollaan jo hyvin mahdollisella talvehtimisalueella: rengaslöytöjen perusteella suuri osa nuorista maakotkistamme viettää talvikuukaudet joko Valko-Venäjällä tai Ukrainassa.

 

---

21.11.2022

Jykä lähti liikkeelle

Lämpimän lokakuun ja marraskuun alun myötä merikotka Jykä viihtyi Kuusamossa selvästi edellisiä vuosia pidempään. Kahtena aiempana syksynä Jykä on karistanut Pohjois-Suomen tomut kynsistään jo lokakuussa ja suunnannut Ahvenanmeren yli Ruotsiin marraskuun puolivälissä.

Nyt Jykä pysytteli reviirinsä tuntumassa 13.11. asti, edelleen säännöllisesti myös varaamallaan pesällä vieraillen. Syysmuutolla kohti lounasta ei Jykä ole toistaiseksi pitänyt kiirettä, vaan viidessä päivässä se eteni vain noin sadan kilometrin matkan Puolangalle. Jykä tuntuu mieltyneen erityisesti lohialtaiden antimiin.

 

---

15.11.2022

Oulan matka jatkuu jälleen: tavoitteena Ukraina

Marraskuun alussa maakotka Oula viihtyi reilun viikon Moskovan länsipuolisilla peltoalueilla, ilmeisesti voimia ja vararavintoa keräten. Talvehtimisalueeksi seutu ei silti kelvannut, vaan matka jatkui jälleen 11.11. Seuraavien neljän päivän aikana kotkanuorukainen eteni noin 400 kilometriä etelälounaaseen, ylittäen matkalla muun muassa Valko-Venäjän itäisimmän nurkan. Ukrainan raja häämöttää enää vajaan sadan kilometrin päässä. Mikäli suunta pysyy samana, Oula päätyy talvehtimaan hyvin samoille seuduille kuin viime syksynä seurattu maakotka Klasu.

 

---

1.11.2022

Oulan ja Klasun reitit kohtasivat

Novgorodin välitankkauksen jälkeen maakotka Oulan matka on jatkunut yhä etelämmäs. Nyt mennään jo Moskovan leveysasteilla, Valko-Venäjän rajalle on matkaa enää 200 kilometriä.

Oula on nyt täsmälleen samalla reitillä kuin viime syksynä seurattu maakotka Klasu, mutta pari viikkoa jäljessä lajitoverinsa aikataulusta. Klasun matka päättyi viime talvena Ukrainaan, ja nyt Oulakin näyttää olevan matkaamassa kohti kotkille vaarallisia seutuja – tänä talvena varmasti entistäkin vaarallisempia. Toivotaan, että Oula löytää turvallisen talvehtimisalueen.

 

---

31.10.2022

Pellot vaihtuivat soihin

Maakotka Oula näyttää löytävän gsm-verkon muutaman päivän välein. Sitten edellisten kuulumisten matka on taas edennyt ja Karjala jäänyt kauas taakse. Nyt Oula on viihtynyt Novgorodin koillispuolisilla laajoilla suoalueilla jo useamman päivän ajan. Novgorodin seutu, etenkin kuuluisa Ilmajärvi, tunnetaan linturikkaudestaan, ja täällä kotkallekin riittää varmasti ravintoa. Olosuhteet syvällä Venäjän sisämaassa saattavat kuitenkin olla jo varsin talviset.

 

---

24.10.2022

Oula on ehtinyt Laatokan Karjalaan

Muutaman päivän radiohiljaisuuden jälkeen maakotka Oulasta saatiin seuraavat paikannukset perjantaina 21.10. Matka olikin tällä välin edennyt joutuisasti, ja Oula oli ehättänyt jo Laatokan pohjoisrannalle Salmin seudulle.

Maakotkat välttelevät suurten vesialueiden ylityksiä, ja Laatokka on kotkan näkökulmasta ehdottomasti kiertämisen arvoinen vesistö. Pienen empimisen jälkeen muutto jatkuikin kohti kaakkoa. Sunnuntaina 23.10. Oula oli saapunut Aunuksen suurten viljelyaukeiden länsireunalle. Maisemat alkavat pikku hiljaa poiketa kotiseudun havumetsistä ja hakkuuaukoista.

 

---

19.10.2022

Oulan syysmuutto etenee verkalleen

Maakotka Oula on selvästi jättänyt synnyinreviirinsä tältä syksyltä, mutta syysmuuton vauhti ei ole viime päivinä päätä huimannut. 12.–15.10. Oula eteni vain muutaman kymmenen kilometrin matkan. Viimeisin paikannus on Venäjältä Karhumäen pohjoispuolelta, mistä satelliittikotkamme on ehkä löytänyt hyvät saalistusmaastot.

 

---

12.10.2022

Oulan uusi yritys

Maakotka Oula viihtyi ensimmäisen pidemmän tunnusteluretken jälkeen lähes kaksi viikkoa synnyinreviirillään, missä se vieraili muun muassa kotkien kuvauspaikalla. Siellä se saatiinkin ikuistettua 4.10. – näyttää jo ihan kelpo kotkalta!

8.10. Oula suuntasi jälleen kaakkoon. GSM-yhteyksien takkuilu haittasi välillä matkan seuraamista, mutta tiistaina 11.10. Oula oli edennyt jo Vienanmeren eteläosan tasolle ja ylittänyt muun muassa kuuluisan Rukajärven tien. Neljässä päivässä oli matkattu 380 kilometriä – vauhti ei vieläkään viittaa kovin päämäärätietoiseen muuttoon mutta joka tapauksessa Oula on nyt pidemmällä kuin koskaan aiemmin. Seuraamme jännityksellä, milloin talvehtimisalueet oikeasti kutsuvat.

 

---

26.9.2022

Oula tuli katumapäälle

Maakotkanuorukainen Oula ei sitten aloittanutkaan syysmuuttoaan, vaan kävi ainoastaan tekemässä 400 kilometrin mittaisen lenkin Venäjällä, aina Uhtuan kaakkoispuolella asti. Erehtymättömällä suuntavaistolla Oula päätyi sunnuntaina 25.9. tarkasti lähtöpisteeseensä, missä se viihtynee taas emojensa seurassa. Oulan ja kotkareviirin tarkkaa sijaintia Suomen puolella ei paljasteta näillä sivuilla.

 

---

23.9.2022

Oula nousi siivilleen

Jo 1960-luvulta asti tunnetulla, hyvin poikasia tuottaneella maakotkareviirillä syntynyt koiraspoikanen Oula sai satelliittilähettimen 10.7.2022. Varttuminen lentokykyiseksi sujui ongelmitta, ja elokuun lähetessä loppuaan oli lentoharjoitusten aika. Oula vieraili pesältä pian yli 10 kilometrin päässä ja lensi välillä jopa neljän kilometrin korkeudessa.

Syysmuuton aika koitti 21.9., jolloin Oulan havaittiin suunnanneen synnyinreviiriltään kaakkoon ja edenneen kohti Vienanmeren pohjukkaa. Muuton etenemistä seurataan näillä sivuilla tästä alkaen. Nuorten maakotkien muutto tapahtuu pääosin lokakuussa huipentuen Etelä-Suomessa kuun loppupuoliskolla, joten mielenkiinnolla odotetaan, miten nopeasti varsin varhain liikkeelle lähteneen Oulan matka etenee.

 

---

23.9.2022

Jykän ensipesintää odotellaan yhä

Jykä palasi tänä vuonna Kuusamoon hyvissä ajoin ja asettui siellä välittömästi edellisvuotiselle reviirilleen. Alueella riittää sekä mainioita kalavesiä että vanhoja pesäpohjia, joilla kotkan sopisi jälkikasvunsa kasvattaa.

Jykän käytös viittasi alkukeväällä pesintään. Jykä vietti mahdollisella pesällä paljon aikaa koristellen sitä ja yöpyenkin sen läheisyydessä, ja alueella havaittiin viime vuoden tapaan myös toinen merikotka, ilmeinen naaras. Etsinnöistä huolimatta pesinnästä ei kuitenkaan löydetty enempää todisteita. Mahdollisesti jo yhdeksänvuotiaan Jykän ensipesintä lienee silti vain ajan kysymys.

Syyskuun puolivälissä Jykä viihtyi yhä reviirinsä tuntumassa myös pesällä edelleen vieraillen.

Kun Jykä on jättänyt reviirinsä, sen syys- ja kevätmuuttoa seurataan jälleen näillä sivuilla.

 

---

24.5.2022

Jykän sijainti kesätauolla, pesinnän varmistusta odotellaan

Mahdollisen pesinnän johdosta Jykän tarkkoja paikannuksia ei keväällä ja kesällä julkaista. Kevään aikana saadut tiedot viittaavat kuitenkin siihen, että Jykä olisi aloittanut pesinnän ja jopa ruokkisi nyt poikasia Etelä-Kuusamossa sijaitsevaan pesään.

Pesintä yritetään varmistaa helikopterilennolla kesäkuun alussa. Jäämme odottelemaan!

 

---

4.3.2022

Kuusamo kutsuu Jykää

Helmikuun viimeisenä viikonloppuna tuhruinen sadesää vaihtui vihdoin auringonpaisteeksi ja päivälämpötilat nousivat keväisiin lukemiin. Oli siis erinomainen kotkien muuttosää.

Merikotka Jykä päätti karistaa Hämeen lumet jaloistaan sunnuntaiaamuna 27.2. Matka eteni varsin suoraviivaisesti pohjoiskoilliseen. Tiistaina puoliltapäivin Jykä oli ehtinyt Viitasaarelle, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon rajoille, ja keskiviikkoillan yöpymispaikka löytyi Oulujärven luoteisnurkasta.

Kiirettä Jykä ei ole pitänyt: neljässä päivässä matkaa taittui noin 400 kilometriä. Mikäli suotuisat muuttosäät jatkuvat, tällä tahdilla ehditään juuri ja juuri viikonlopuksi kotiin.

 

---

17.2.2022

Jykä viihtyy Hämeessä

Merikotka Jykä on löytänyt ilmeisen ruokaisan talvehtimisalueen Hämeenlinnan länsipuolelta. Lintu on viihtynyt seudulla jo reilun kuukauden. Vastoin odotuksia Jykä ei ole juuri liikkunut suurilla järvillä kalastajien antimien perässä, vaan paikannuksia on tullut enimmäkseen metsien ja peltojen kirjomasta maisemasta. Esimerkiksi kauriiden haaskat saattavat tällaisella seudulla olla merikotkan mieleen.

Satelliittilähettimen akku on tänä talvena kestänyt hyvin, vaikka aurinko ei viime aikoina juuri ole näyttäytynyt.

Pohjoiseen kiiruhtavia merikotkia on Suomessa jo havaittu ensimmäisten keväisten tuulahdusten myötä. Viime vuonna Kuusamo kutsui Jykää vasta maaliskuun loppupuolella: jos tänä vuonna on pesintä suunnitteilla, voi lähtö tapahtua jo aiemmin.

 

---

19.1.2022

Jykä yllätti

Merikotka Jykä vaikutti vielä loppuvuodesta pysyvän tiukasti edellisvuotisella reitillään ja aikataulussaan. Myöhäissyksyn Jykä viihtyi pääosin Tukholman luoteispuolisilla peltoalueilla, ja joulun tienoilla se oli siirtynyt etelämmäksi, kohti tuttuja talvehtimisalueitaan Mälaren- ja Hjälmaren-järvien läheisyydessä. Viime vuoden tapaan yhteys katkesi joulukuun lopussa, koska valoa ei tuolloin ole riittävästi lähettimen akun lataukseen.

Yllätys olikin suuri, kun Jykä ilmestyi tammikuun puolivälissä kartalle Suomessa! Saiko lämmin föhn-tuuli kevätmuuton alkamaan etuajassa?

Vanhojen merikotkien kevätmuutto käynnistyy Suomessa yleensä helmikuun puolivälissä. Merikotkia talvehtii nykyisin runsaasti myös Etelä-Suomen sisämaassa, kuten Hämeen järvillä. Talvehtivat kotkat löytävät ruokansa muun muassa pilkkiavannoilta.

 

---

22.12.2021

Klasun matka päättyi Ukrainaan

Maakotka Klasun satellittilähetin alkoi välittää huolestuttavia tietoja joulukuun alussa. Lähettimen lämpötila laski nopeasti ja paikannukset tulivat jatkuvasti samasta sijainnista. Tiedot viittasivat joko lähettimen pudonneen tai linnun kuolleen.

Ukrainan BirdLifen avulla Klasu löytyi kuolleena 15.12. Lintu otettiin tarkemmin tutkittavaksi, ja röntgenkuva paljasti kuolinsyyksi salametsästäjän aseesta peräisin olevan haulin. Laiton tappaminen on tärkeimpiä petolintujamme uhkaavia tekijöitä niiden muuttomatkan varrella ja talvehtimisalueilla.

 

---

7.12.2021

Satellittikotkat ovat asettuneet talvehtimisalueilleen

Maakotka Klasu näyttää löytäneen Ukrainasta mieluisan talvehtimisalueen. Viimeisen parin viikon sijaintitiedot ovat tulleet hyvin pieneltä alueelta Ukrainan keskiosista noin 150 kilometriä Kiovasta etelään, silmänkantamattomien peltolakeuksien keskeltä. Kanejako mahtaa siellä metsästää?

Jykä-merikotka noudattaa edellisvuotista, varmasti hyväksi havaittua kaavaa. Nyt kierrellään Ruotsin sisämaassa Tukholman pohjoispuolella, talven edetessä voi Hjälmaren-järvi taas kutsua. Viimeksi lähettimen akku hyytyi keskitalvella pitkäksi ajaksi, saadaanko nyt tarkempaa tietoa kotkan liikkeistä?

 

---

19.11.2021

Jykä lähti Ruotsiin

Suomen hyinen marraskuu oli sittenkin Jykä-merikotkalle liikaa. Vaasan seudulta matka jatkui vauhdilla etelämmäs, ja maanantaina 15.11. Jykä oli jo ylittänyt Ahvenanmaan saariston ja saapunut Ruotsiin tutun talvehtimisalueen tuntumaan. Syysmuuton loppurutistus seurasi hyvin tarkkaan viimevuotista reittiä ja tapahtui samaan aikaan!

 

---

12.11.2021

Klasu jatkaa yhä etelämmäs, Jykä pysyttelee Suomessa

Maaakotkanuorukainen Klasu on edennyt syysmuutollaan jo syvälle Ukrainaan. Nyt Klasu on asettunut Dnepr-joen varteen, noin sata kilometriä Kiovan kaakkoispuolelle. Etelä-Kuusamon metsät ja suot ovat vaihtuneet avariin peltolakeuksiin, joilta löytyy kuitenkin myös puustoisia saarekkeita kotkan yöpymispaikaksi.

 

Merikotka Jykällä ei ole kiire pois Suomesta. Viivyttyään aikansa Siikajoen rannikolla Jykä käväisi vielä tutustumassa sisämaan rämeisiin, minkä jälkeen matka on jatkunut rannikkolinjan suuntaisesti aina Vaasan seudulle.

Viime syksynä Jykä oleskeli Vaasan eteläpuolella loka-marraskuun vaihteessa noin kolmen viikon ajan, ja siirtyi Ahvenanmeren yli Ruotsiin 13.11. Tänä vuonna syysmuuton aikataulu näyttää olevan hieman myöhäisempi.

 

 

---

1.11.2021

Jykä lähti muutolle, Klasu saapumassa Ukrainaan

Merikotka Jykä viihtyi Kuusamon kalavesillä talven kynnykselle. Perjantaina 22.10. voimistunut koillisvirtaus sai vihdoin muuttohalut heräämään. Ensimmäinen pysäkki löytyi vain reilun sadan kilometrin päästä Pudasjärveltä, missä esimerkiksi hirvien suolistuspaikat saattoivat tarjota kotkalle ravintoa. Viikon päästä matka jatkui rannikolle Siikajoen seudulle, missä Jykä edelleen oli kuun vaihtuessa.

 

Maakotka Klasukin ilmestyi kartalle pitkän hiljaisuuden jälkeen. Klasun paikannukset välittyvät GSM-verkon kautta, joten linnun ollessa katvealueilla tieto ei kulje. Lokakuun lopuksi Klasu oli ehättänyt Venäjän ja Ukrainan rajaseudulle, noin 1 500 kilometrin päähän synnyinpaikastaan. Alue, jolla Klasu nyt viihtyy, on pääosin viljelysmaata, jota kirjovat pienet metsäsaarekkeet.

 

---

18.10.2021

Klasu Venäjällä, matka jatkuu kaakkoon

Satelliittilähettimen akun tilapäinen hyytyminen aiheutti jo huolta Klasun kohtalosta, mutta uudet paikannukset ovat kertoneet syysmuuton etenevän edelleen vauhdilla. Lokakuun ensimmäisen viikon aikana Klasu ehti taivaltaa koko Itä- ja Kaakkois-Suomen yli päätyen Karjalankannakselle Pietarin lähistölle. Pienen paussin jälkeen matka jatkui kohti kaakkoa: 15.10. saapuneiden tuoreimpien tietojen mukaan Novgorod on jo ohitettu. Rengaslöytöjen perusteella moni nuori maakotka talvehtii nimenomaan Lounais-Venäjällä tai Ukrainassa – mistähän Klasu mahtaa löytää talvehtimispaikkansa?

 

---

4.10.2021

Klasu lähti muutolle

Maakotka Klasu pysytteli syyskuun loppuun asti emojensa reviirin alueella Etelä-Kuusamossa lentoharjoituksia tehden ja saalistusta opetellen. Syysmuuton aika koitti syyskuun viimeisenä päivänä, jolloin Klasu taivalsi reilun sadan kilometrin matkan Suomussalmen itäpuoliselle Venäjälle. Parin lepopäivän jälkeen muutto jatkui 3.10., minkä jälkeen yöpymispaikka löytyi Kainuun ja Pohjois-Karjalan rajaseudulta. Nuorten maakotkien päämuutto havaitaan Etelä-Suomessa tavallisesti lokakuun loppupuoliskolla, joten mikään kiire ei Klasulla ole vielä etelämmäs.

 

---

Kesä 2021

Mitä Jykälle kuuluu?

Jykä on jo aikuinen ja lisääntymiskelpoinen kotka. Tänä vuonna Jykän käytös on täysin muuttunut viime vuodesta: se on pysytellyt koko kesän samalla pienellä alueella Etelä-Kuusamossa päivät kalastellen ja yöt samoilla rannoilla viettäen. Yksi yöpymispaikka paljastuikin maastoetsinnöissä aiemmin tuntemattomaksi, alun perin maakotkan rakentamaksi kotkanpesäksi, jonka Jykä oli varannut nyt omaan käyttöön.

Pesintää ei etsinnöissä kuitenkaan löydetty. Silti alueella on havaittu toinenkin aikuinen merikotka, eli vahvasti näyttää siltä, että Jykä on nyt löytänyt puolison ja valmistautuu tulevien vuosien pesintöihin.

Mahdollisen pesäpaikan takia ei Jykän kesäisiä olinpaikkoja julkaista, mutta syksyn tultua sen liikkeitä seurataan jälleen.

 

---

Kevät 2021

Maaliskuuksi takaisin Kuusamoon

Aurinkopaneelilla toimivan lähettimen signaali hyytyi keskitalven pimeimpänä aikana, ja ehdittiin jo pelätä, onko Jykä yhä hengissä. Helmikuun alussa lähetin kuitenkin elpyi, ja tietojen perusteella Jykä vaikuttaa talvehtineen lähinnä Hjälmaren-järven ympäristössä, mistä varmasti löytyvätkin kotkalle mainiot kalastusalueet.

Vanhojen merikotkien päämuutto on yleensä jo helmikuun lopussa tai maaliskuun alussa, joten Jykä muutti hieman jälkijunassa. Lähettimen signaalin elvyttyä helmikuun alussa Jykän todettiiin edelleen pysyttelevän tiukasti Ruotsissa. Vasta maaliskuun loppupuolella Jykällä riitti rohkeutta ylittää Ahvenanmeri, mistä sitten mentiinkin jo viikossa aina Kuusamoon asti.

 

---

Syksy 2020

Syysmuutolle ei kiirettä

Kotkan ei tarvitse kiirehtiä syysmuutolle. Lokakuun puolivälissä Jykä totesi silti Pohjois-Suomen jo liian talviseksi ja oli aika siirtyä etelään. Pitkä välipysähdys oli silti paikallaan Vaasan seudulla, ja vasta marraskuun alussa Jykä ponkaisi muutolle ensin Pohjanlahden rannikkoa seuraten, sitten Ahvenanmaan yli Ruotsiin.

 

---

Syksy 2020

Syksy kului tutuissa maisemissa

Syksyllä ravintoa riittää kotkille – ei vähiten hirvenmetsästyksen alettua. Jykä pysytteli elokuusta aina lokakuun alkuun asti varsin pienellä alueella Pohjois-Pohjanmaalla, missä sekä kalaa että haaskoja on varmasti riittänyt syötäväksi.

 

---

Kesä 2020

Ensimmäinen kesä oli poikamiehen elämää

Vapautuksen jälkeen Jykä kierteli laajalti Pohjois-Suomessa, ja pakollinen rajaloukkauskin tuli tehtyä. Retket uloittuivat aina Kaldoaivin erämaahan asti, mutta syksyn lähestyessä oli aika palata lähemmäksi tuttua Kuusamoa.