Allihaahka
Allihaahka luokiteltiin vuonna 2015 Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi eli korkeimpaan uhanalaisluokkaan. Allihaahka on siinä mielessä poikkeus Suomen uhanalaisten lajien joukossa, ettei se pesi eikä ole ikinä pesinyt Suomessa. Suomessa talvehtiva kanta on luokiteltiin uhanalaiseksi, koska talvehtivien yksilöiden lukumäärä on romahtanut. Allihaahkan talvehtiminen on muuttunut Suomessa satunnaiseksi. Tilanne ei ole muuttunut vain Suomessa, vaan koko Itämerellä talvehtiva allihaahkakanta on huomattavasti vähentynyt, mikä näkyy myös muutonaikaisten havaintojen selvänä vähenemisenä. Päämuuttoreitin varrella Suomenlahdella määrät ovat lintuyhdistysten keräämän aineiston mukaan romahtaneet 1990-luvun alusta noin 90 prosenttia ja Pohjanlahdella lähes 95 prosenttia.
Vuoden 2019 uhanalaisarviossa todettiin, ettei talvehtiville tai läpimuuttaville populaatioille ole mielekästä laatia kansallista luokitusta, vaan kansainväliset arviot kuvaavat hyvin myös Suomessa esiintyvien populatioiden tilaa. Allihaahka on arvioitu EU:ssa erittäin uhanalaiseksi.
Allihaahkan yksilömäärät ovat vähentyneet sekä Suomen- että Pohjanlahdella.
Allihaahka viihtyy merellä luotojen ja pienten saarten rantamatalikoilla, joissa parvet liikkuvat ja ruokailevat tiiviinä ryhmänä. Rantojen tuntumassa elävänä lajina allihaahka jää monia muita lajeja helpommin kalaverkkoon, mikä on todettu ongelmaksi eteläisellä Itämerellä, missä kymmeniä tuhansia vesilintuja kuolee vuosittain kalaverkkoihin. Suomessa kalaverkkoihin menehtyvien vesilintujen määriä ei ole selvitetty.
Allihaahkan talvikanta on luokiteltu EU:ssa erittäin uhanalaiseksi. Norjassa luokitus on vaarantunut ja Virossa erittäin uhanalainen. Maailmanlaajuinen koko populaatiota koskeva luokitus on vaarantunut. Valtaosa maailman allihaahkoista pesii Venäjällä tundraympäristössä.
Allihaahka on vähentynyt selvästi Itämerellä ja Norjassa. Vähentymistä on selitetty sillä, että talvehtimisalueet olisivat ilmaston lämpenemisen vuoksi siirtyneet idemmäksi. Populaatio ei siis olisikaan pienentynyt, vaan läntisimmille talvehtimisalueille ei olisi enää tullut yhtä paljon lintuja kuin ennen. Väitettä on vaikea arvioida, sillä Venäjällä Jäämerellä talvehtivien lintujen lukumääristä ja muutoksista on niukasti tietoja. Seurantatietoja ei ole myöskään pesimäalueilta Venäjältä.
Alaskassa seuranta-alueilla talvehtivien lintujen lukumäärä on vähentynyt lähes 50 prosenttia vuodesta 1992, mikä tukee näkemystä siitä, että allihaahkan kokonaispopulaatio on selvästi vähentynyt, eikä yksilömäärien muutos Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa johdu yksinomaan talvehtimisalueiden siirtymisestä.
Lisätietoja: