Huuhkaja – vuoden lintu 2025
Vuoden lintu 2025 on erittäin uhanalainen huuhkaja. Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on selvittää huuhkajan nykyinen levinneisyys ja pesimäkannan suuruus. Samalla lisätään tietoisuutta lajin viimeaikaisesta huolestuttavasta taantumisesta ja uhanalaistumiskehityksestä.
Huuhkajia menehtyy paljon tieliikenteessä, törmäyksissä sähkölinjoihin sekä voimajohdoista saatuihin sähköiskuihin. Huuhkajan vähenemisen taustalla ovat myös avokaatopaikkojen sulkeminen ja lähihistoriaan jatkunut aktiviinen vaino. Lisäksi tuore rengaslöytöihin perustuva tutkimus viittaa siihen, että erityisesti nuorten huuhkajien kuolleisuus on viime vuosina kasvanut. Uutena mahdollisena uhkana ovat tuulivoimalat, jotka voivat häiritä huuhkajia. Lisätiedolle lajin nykytilasta onkin nyt suuri tarve.
Valtakunnan tasolla huuhkajakartoituksia koordinoi BirdLife Suomi ja paikallistasolla työstä vastaavat paikallisyhdistysten vuoden lintu -vastaavat. Valtakunnallisen kannanarvion laatii Jari Valkama luonnontieteellisestä keskusmuseo Luomuksesta.
Osallistu lähtemällä pöllöretkelle!
Jokainen lintuharrastaja voi osallistua huuhkajatietojen keräämiseen lähtemällä pöllöretkelle. Huuhkajan soidin alkaa usein jo tammikuussa, joten havaintoja voi tehdä heti alkuvuodesta. Tunnettujen huuhkajareviirien lisäksi tarkoitus on kerätä mahdollisimman kattavasti havaintoja koko paikallisyhdistyksen alueelta. Kannattaakin seurata tarkempia kartoitusohjeita yhdistyksen viestintäkanavissa.
Ilta- ja aamuyöstä huuhkajat huutelevat yleensä lähellä pesäpaikkaa. Kuuntelut kannattaa tehdä erityisesti auringonlaskun aikoihin. Myös aamuyön tunnit ennen auringonnousua ovat hyvää kuunteluaikaa. Silloin myös liikenteen melu on yleensä vaimeampaa. Pöllöretkelle kannattaa lähteä tyyninä ja suhteellisen leutoina öinä, jolloin kuuluvuus on kohdillaan ja retkeilykin mukavampaa. Kurkkaa yleisvinkit pöllöretkelle BirdLife-lehden numerosta 1/24!
Pöllöretkeily ei aina ole kaikista antoisin harrastusmuoto. Huuhkajan suojelun takia on kuitenkin tärkeää, että lajin levinneisyydestä saataisiin mahdollisimman realistinen kuva. Samalla kertyy varmasti havaintoja muistakin pöllölajeista. Havaintoihin on tärkeä kirjata myös pesimävarmuusindeksi, jotta tiedot saadaan mukaan myös käynnissä olevaan Suomen neljänteen lintuatlakseen.
Huuhkaja suosii pesimäympäristönä metsäisten alueiden kalliojyrkänteitä, mutta nykyään myös louhoksia ja hiekkakuoppia lähiympäristöineen. Huomioithan, että louhoksille ja vastaaville ei usein ole asiaa ilman kulkulupaa. Laji pesii myös ulkosaaristossa ja satunnaisesti kaupunkiympäristössä. Historiallisesta levinneisyydestä puolestaan kertovat lukuisat lajin nimeen viittaavat paikannimet, kuten huuhkajan- ja hyypiänvuoret.
Kirjaa havaintosi Tiiraan
Kirjaathan huuhkajahavaintosi Tiira-lintutietopalveluun, jolloin ne ovat helposti myös yhdistysten käytettävissä. Pesimäaikaiset huuhkajahavainnot voi kirjata Tiiraan salattuina. Havainnoijan lisäksi ainoastaan järjestelmän ylläpitäjät ja yhdistysten valtuuttamat yhdistyskäyttäjät näkevät salatut havainnot.
Havaintoihin on tärkeää kirjata myös linnun paikka, vaikka soidintavan linnun paikkaa voi olla välillä vaikea arvioida. Jos linnun paikkaa ei voida tarkasti määrittää, paikan voi kirjata Tiiraan sopivalla tarkkuudella (esim. 1 kilometri) ja tarvittaessa tarkentaa reviirin sijaintia havainnon lisätiedoissa. Linnun huhuilusuunnan kirjaaminen on tärkeää. Jos mahdollista, huhuilevan linnun sijaintia voi yrittää tarkentaa kuuntelemalla sitä eri suunnista. Havaintoon pitäisi aina muistaa merkitä myös kellonaika.
Onko tiedossasi huuhkajareviirejä?
Asutuista huuhkajareviireistä kirjataan tiedot Tiiraan yllä olevan ohjeen mukaan. Paikallisyhdistysten vastaavat ottavat mielellään vastaan tietoja myös viime vuosina asutuista huuhkajareviireistä tänä vuonna tehtäviä pesintöjen tarkastuksia varten. Niin uusista kuin vanhoista asutuista reviireistä kannattaa siis vinkata paikallisyhdistyksille. Itse pesiä ei kannata lähteä etsimään, koska huuhkaja hylkää erittäin herkästi pesänsä haudonnan ja pienten poikasten aikana.