Peltosirkkujen kartoitusohjeet

Mistä ja milloin löydät peltosirkun?

Peltosirkut suosivat erityisesti suuria peltoaukeita. Laji suosii aukeiden keskiosia, joissa mieluisimpia alueita ovat kasvipeitteiset kesannot, pajukkoiset ojanvarret, jokivarret ja puustoiset tai pensaikkoiset saarekkeet. Kannattaa siis suunnata retket erityisesti laajoille peltoaukeille ja käydä niillä tarkasti läpi saarekkeet sekä puustoiset jokien ja ojien varret. Lisäksi peltosirkkuja kannattaa etsiä turvetuotantoalueilta (niin käytöstä poistuneita kuin aktiivisiltakin) ja laajoilta peltojen läheisyydessä sijaitsevila avohakkuilta.

Ensimmäiset peltosirkut saapuvat Suomeen huhtikuun lopussa. Päämuutto ajoittuu toukokuun puoliväliin ja mattimyöhäiset saapuvat reviireille kesäkuun alussa. Parasta kartoitusaikaa on koiraiden aktiivinen laulukausi toukokuun alkupuolelta kesäkuun puoleenväliin.

Koiraat kerääntyvät lauluryhmiksi

Peltosirkku on harvinaistunut Suomessa niin nopeasti, että levinneisyyden ydinalueillakin yksilöitä tavataan vain harvakseltaan. Kuitenkin siellä, mistä lajin löytää, kannattaa aina tarkoin tutkia lähiympäristö, sillä peltosirkku on harvoin yksin! Löyhät keskittymät tai välillä hyvinkin pienelle alueelle rykelmään ryhmittyneet koiraat muodostavat lajille hyvin tunnusomaisia usean reviirin lauluryhmiä.

Lajin laulu on vaikea kuulla yli 250 metrin päähän, minkä takia lajin etsinnöissä kannattaa tehdä hieman jalkatyötä eli kävellä lähemmäksi sopivia kohteita. Etenkin, jos havaitset tai tiedät paikalla havaitun peltosirkun, on syytä jalkautua tutkimaan, onko niitä enemmänkin!

Peltosirkkujen etsintä on parasta tehdä aikaisin aamulla. Vaikka laji on verraten helppo havaita myöhemmin päivälläkin, aamulla ne on helpompi kuulla, kun ihmisen aiheuttamaa taustamelua (maatalouskoneet, autot yms.) on vähän.

Peltosirkkuinventoinneissa peltoalueet tulevat aivan uudella tavalla tutuiksi ja yllätyksiä mukavien lintuhavaintojen muodossa tulee varmasti, vaikka peltosirkkua ei havaitsisikaan. Aikaiset aamut pelloilla ovat tunnelmaltaan maagisia – nyt niistä voi nauttia ja tuottaa samalla tärkeää inventointitietoa.

Toivomme kaikille tuloksellisia peltosirkkuretkiä!

Ilmoita havainnot yksityiskohtaisesti

Kaikki peltosirkkuhavainnot kirjataan Tiira-lintutietopalveluun. Kultakin havaintopäivältä kirjataan oma havaintonsa eikä muuteta tai täydennetä aikaisempaa havaintoa uusilla päivämäärä- ja muilla tiedoilla. Näin varmistetaan, ettei päiväkohtaista perustietoa esiintymisestä, lintujen lukumäärästä ja havainnointiaktiivisuustietoa häviä, ja tieto on helposti käsiteltävää. Yhdistyskäyttäjät tekevät mahdolliset koontihavainnot.

Havaintoihin kannattaa kirjata mahdollisimman paljon lisätietoja, kuten:

• Havaittiinko lintu kaukana laulamassa, ja käytiinkö varmistamassa mahdollisen lauluryhmän olemassaolo?
• Kuinka tarkkaan alue inventointiin (kauanko oltiin ja paljonko käveltiin yms.)?
• Vaikuttiko sää havaitsemiseen?
• Soitettiinko mahdollisesti peltosirkun laulua lintujen löytämiseksi?
• Mikäli havainto tehty tarkistuspisteiden inventoinnin yhteydessä, kannattaa lisätietoihin kirjata edellisten lisäksi tarkistuspisteen numerokoodi (koodit on yhdistysten lajivastaavilla).

Myös negatiiviset havainnot voi päälevinneisyysalueelta kirjata, jos tekee peltosirkkukartoituksia potentiaalisilla paikoilla sopivaan aikaan,  mutta ei havaitse peltosirkkua. Tällöin lukumääräksi kirjataan 0 (nolla) ja kuvataan tarkemmin lisätiedoissa, miten tarkasti alue inventoitiin.

Tarkistuspisteitä inventointien avuksi

Vuoden lintu koordinaattorit ovat tehneet peltosirkkuinventointeja ja -tutkimusta vuosia eri puolilla Suomea. Tutkimuksessa olevia peltosirkkukohteita seurataan vuosittain. Paljon on kuitenkin tuntematonta. Alueellisten lintuyhdistysten lajivastaavilta voi pyytää vinkkejä (esim. karttalinkkejä) tarkistamisen arvoisista kohteista. Heltä saa myös tarkistuspisteiden numerokoodit.

Alta avautuviin karttoihin on koottu tarkastuspisteitä, joilta kaivataan tietoja. Pisteitä on osassa maata erittäin runsaasti. Niillä inventointeja kannattaa paikallisyhdistyksissä priorisoida siten, että ensisijaisesti tarkistetaan suurilla aukeilla olevat pisteet, ja jos resurssit antavat myöden, tarkistetaan myös pienempien aukeiden kohteita. Karttalinkkien nimet ovat viitteellisiä ja kartat sijoittuvat osittain päällekkäin: Kaakkois-Suomi, itäinen Etelä-Suomi, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme, eteläinen Pohjanmaa, Merenkurkku, keskinen Suomi, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaan sisämaa ja Kemin-Tornion alue.