Pikkutylli – vuoden lintu 2017

Pikkutylli oli BirdLife Suomen vuoden lintu 2017. Hankkeen tavoitteena oli tarkentaa arviota todennäköisesti vähentyneen lajin pesimäkannasta ja selvittää, minkälaisissa elinympäristöissä pikkutyllejä meillä nykyään pesii.

Pikkutyllin alkuperäistä elinympäristöä ovat järvien, jokien ja saariston niukkakasvuiset hiekka- ja soraikkorannat. Nykyään valtaosa Suomen pikkutylleistä pesii kuitenkin ihmisen aikaansaamissa ympäristöissä. Pikkutyllin voi tavata pesivänä kaikkialla Suomessa tunturialueita lukuun ottamatta.

Pikkutylli on pitkän matkan muuttolintu, josta on kuitenkin varsin niukasti rengastuslöytöjä talvehtimisalueilta. Valopaikanninhavaintojen perusteella suurin osa Suomen pikkutylleistä vaikuttaisi talvehtivan Intiassa, yhtenä harvoista suomalaisista muuttolintulajeista.

Pikkutyllin pesimäpaikoille tunnusomaista on niukkakasvuisuus. Paljasta hiekkaa, soraa tai kivikkoa pitää paikalta löytyä. Veden läheisyys on eduksi, mutta useimmista muista kahlaajista poiketen pikkutylli viihtyy pääasiassa kuivalla maalla.

Onko pikkutylli vähentynyt?

Suomen pikkutyllikannan suuruudeksi on aiemmin arvioitu 4000–6000 paria. Pikkutylli on aikanaan hyötynyt selvästi ihmistoiminnasta, mutta viime aikoina pikkutyllin lajin epäillään taantuneen. Esimerkiksi tuoreimmassa lintuatlaksessa pikkutyllihavaintoja tehtiin selvästi edellisiä atlaksia vähemmän.

Pikkutyllin tila on tunnettu huonosti, koska esimerkiksi linjalaskennoissa laji tulee harvoin vastaan ja pikkutyllin pesimäympäristöt eivät ole lintuharrastajien suosimia retkeilyalueita. Pikkutyllikannan seurantaa vaikeuttaa myös pesimäpaikkojen vaihtuvuus: vanhat pesimäpaikat muuttuvat ajan myötä lajille kelvottomaksi ja uusia, yhtä lailla tilapäisiä ympäristöjä syntyy koko ajan

Vuoden 2017 tulokset kertovat pikkutyllin selvästä vähenemisestä

Pikkutyllireviirejä tulkittiin yhteensä 948, ja tulosten perusteella pikkutyllin nykykannaksi esitetään 1 500–2 300 paria eli alle puolet aiemmista arvioista. Pikkutyllin vankimmat alueet näyttäisivät nykyisin sijoittuvan Pohjanlahden rannikolle (Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle) sekä Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle. Myös Lapin kanta osoittautui selvityksissä odottamattoman suureksi.

Vertailut aikaisempiin selvityksiin kertovat lajin selvästä vähenemisestä alueellisesti: esimerkiksi Tampereella arvioitiin 1994 pesineen 54 paria pikkutyllejä, mutta 2017 vain 20 paria. Pääkaupunkiseudun vuoden 1985 120 paria oli pudonnut 70 pariin ja Varsinais-Suomen vuoden 2004 arviota 240-280 paria pudotettiin 110-185 pariin. Suomenselällä kannan arvioitiin kutistuneen 300 parista 100 pariin.  Parhaiten kanta näyttää säilyneen Pohjanlahden rannikolla, esimerkiksi Oulun pesimäkanta (54 reviiriä) oli samalla tasolla kuin arvio 1990-luvun lopun tilanteesta (60-70 paria).

Vuosi 2017 saattoi olla pikkutyllille poikkeuksellisen huono. Kylmän loppukevään ja alkukesän takia moni pesintä saattoi epäonnistua tai linnut jättivät kokonaan pesimättä, jolloin poikasaikaan tehdyt kartoitukset olisivat johtaneet kannan aliarvioimiseen. Tiettyjen elinympäristöjen osalta kartoitus jäi epäilemättä puutteelliseksi; erityisesti turvetuotantoalueilla pesivien pikkutyllien määrää voi vain arvailla. Havaitsematta jääneiden lintujen osuus on siis todennäköisesti arvioitua suurempi, ja Suomen pikkutyllikanta asettunee lähemmäs kannanarvion ylä- kuin alarajaa.

Pikkutyllin elinympäristöt muutoksessa?

Eniten pikkutyllireviirejä löydettiin taajamien, teollisuusalueiden ja työmaiden avoimilta kentiltä (29 %). Perinteisillä pikkutyllipaikoilla, sorakuopilla sijaitsi vain 17% reviireistä. Sora- ja hiekkakuopat lienevät pikkutyllin elinympäristönä sekä vähentyneet että heikentyneet. Maa-aineksen oton loppumisen, maisemoinnin ja kasvittumisen myötä nämä elinympäristöt muuttuvat nopeasti pikkutyllille kelvottomiksi. Luonnontilaisilla rannoilla pesi ilmoitetuista pareista vain 13%, esimerkiksi merensaaristoissa laji on nykyään hyvin harvalukuinen.

Miksi pikkutylli vähenee?

Todennäköisin taantuman syy on sopivien pesimäympäristöjen väheneminen esimerkiksi sorakuoppien maisemoinnin ja avoimien alueiden umpeenkasvun myötä. Toisaalta esimerkiksi Raaseporin alueella tarkastetuista 30 sorakuopasta ei löytynyt ainoatakaan pikkutyllireviiriä. Pikkutyllit viettävät vuodesta noin 9 kuukautta muuttomatkalla ja talvehtimisalueillaan, joten osaselitys voi löytyä myös Suomen ulkopuolelta. Pikkutyllin väheneminen ei ole kuitenkaan ollut niin nopeaa, että se olisi sijoitettu edellisessä uhanalaisarviossa uhanalaiseksi, mutta se on arvioitiin kuitenkin silmälläpidettäväksi.

Tarkemmat pikkutyllivuoden tulokset on julkaistu Linnut-vuosikirjassa 2017