Linnut ja ilotulitukset

Ilotulitukset häiritsevät talvehtivia lintuja, erityisesti vesilintuja, monin tavoin. Ilotulitusten valo ja ääni ajavat lintuja lentoon pimeällä lisäten niiden energiankulutusta ja altistaen lintuja törmäyksille. Vaikutukset korostuvat alueilla, joilla talvehtii paljon lintuja tiiviisti. Ilotulitukset pitäisi siirtää pois vesilintujen talvehtimispaikkojen läheltä.

 

Ilotulitteita ei niiden aiheuttaman häiriön vuoksi pitäisi ampua talvehtivien vesilintujen suosimien paikkojen lähellä. Tutkimusten mukaan on kiistatonta, että uudenvuoden ilotulitukset häiritsevät talvehtivia vesilintuja niille vuoden vaikeimpaan aikaan.

Ulkomaisissa tutkimuksissa on tutkittu ilotulitusten vaikutuksia hanhiin ja muihin vesilintuihin muun muassa säätutkien ja lintuihin laitettujen GSM-seurantalaitteiden avulla. Ilotulitukset pelottavat lintuja lentoon, mikä lisää niiden energiankulutusta ja ajaa niitä uusille alueille, joilta ravinnon löytäminen voi olla vaikeampaa, sekä häiritsevät niiden lepoa. Paniikinomainen lentoonlähtö pimeällä altistaa linnut myös törmäyksille. Vaikutukset ovat erityisen suuria paikoissa, joille on kerääntynyt paljon talvehtivia vesilintuja pienelle alueelle. Häirintävaikutuksen on todettu ulottuvan myös raketeilta rauhoitetuille suojelualueille, jos raketteja lähetetään lähellä olevilta alueilta.

 

Ilotulitukset ja talvehtivat vesilinnut Helsingissä

Suomessa olosuhteet ovat talvehtiville linnuille erityisen kovat, mutta ilotulitusten aiheuttamia häiriöitä on tutkittu vähän. Helsingissä seurattiin talvella 2023–2024 talvehtivia sinisorsia ja muita vesilintuja kahdessa eri kohteessa, Töölönlahdella ja Viikissä. Kummatkin kohteet ovat varsin urbaaneja, ja linnut ovat tottuneet ihmisiin. Talvi oli varsin kylmä ja vesistöt jäätyivät aikaisin, minkä ansiosta vesilinnut kerääntyivät sulapaikoille. Talvehtivat sinisorsat laskettiin kummassakin kohteessa ennen vuodenvaihdetta ja sen jälkeen.

Töölönlahden sulapaikka pysyy avoinna myös kovina pakkastalvina, ja paikalla myös ruokitaan vesilintuja talvisin. Alue on nykyään Suomen tärkeimpiä sinisorsien talvehtimisalueita. Talven suurin määrä, 2 341 lintua, laskettiin päivää ennen uudenvuoden ilotulituksia eli 30.12. Uudenvuodenaaton iltana sorsien määrä väheni jatkuvasti ja paikalle jääneet sorsat reagoivat läheisiin ilotulituksiin liikkumalla ja ääntelemällä häiriintyneinä pitkälle yöhön. Uudenvuodenpäivänä paikalla oli yli 400 sorsaa vähemmän kuin edellisenä päivänä.

Ilotulitteet karkottivat Töölönlahdelta liki 18 prosenttia talvehtivista sinisorsista sekä useita muita vesilintuja, kuten paikalla talvehtineen hanhiparven. Osa talvehtivista sorsista poistui pysyvästi seudulta ilotulitusten jälkeen, osa ilmeisesti siirtyi lähiseudun rauhallisemmille paikoille, kuten saaristoon. Sorsien määrä Töölönlahdella kasvoi hiljalleen tammikuun edetessä, mutta määrä jäi parhaimmillaankin ilotulituksia edeltänyttä tilannetta pienemmäksi.

Vertailukohteena käytettiin Koillis-Helsingissä sijaitsevia Etu-Viikin hulevesialtaita. Seudulla ammutaan raketteja huomattavasti vähemmän kuin Töölönlahdella. Alueen sorsamäärät pysyivät hyvin samanlaisina ennen ja jälkeen uudenvuoden ilotulitusten.

 

Paljon on vielä selvittämättä

Ilotulitukset häiritsevät vesilintujen lisäksi myös monia muita eläimiä, kuten koiria ja jopa pöntöissä yöpyviä tiaisia. Yöaikaista häiriötä on monien lajien osalta vaikea tutkia, joten häirintävaikutus voi hyvin ulottua myös moniin sellaisiin lajeihin, joilla sitä ei vielä ole tunnistettu. Eläinsuojelullisesta näkökulmasta olisikin syytä tarkastella ilotulitusten korvaamista muilla, vähemmän häiriöitä eläimille aiheuttavilla juhlimisvaihtoehdoilla.

 

LISÄTIETOJA

Suojeluasiantuntija Aapo Salmela, aapo.salmela(at)birdlife.fi, puh. 010 406 6208

• Häiritsevätkö uudenvuoden ilotulitukset talvehtivia vesilintuja Helsingissä? Tringa 3/2024.
• Bosch, S., & Lurz, P. 2019: Reactions of cavity-roosting passerine birds to fireworks. Ornithol Mitt, 71, 79–88.
• Kölzsch, A., Lameris, T. K., Müskens, G. J., Schreven, K. H., Buitendijk, N. H., Kruckenberg, H., … & Nolet, B. A. 2023: Wild goose chase: Geese flee high and far, and with aftereffects from New Year’s fireworks. Conservation Letters, 16(1), e12927.
• Landsberg G, Hunthausen W, Ackerman L. 2003. Handbook of behaviour problems of the dog and cat. 2nd ed. Philadelphia (PA): Saunders Ltd.
• Shamoun-Baranes, J., Dokter, A. M., van Gasteren, H., van Loon, E. E., Leijnse, H., & Bouten, W. 2011: Birds flee en mass from New Year’s Eve fireworks. Behavioral Ecology, 22(6), 1173–1177.
• Wascher, C. A., Arnold, W., & Kotrschal, K. 2022: Effects of severe anthropogenic disturbance on the heart rate and body temperature in free-living greylag geese (Anser anser). Conservation Physiology, 10(1), coac050.