Ohjeita

Tälle sivulle kootaan lintuatlakseen liittyviä ohjeita ja muita materiaaleja. Tutustu myös lintuatlas.fi-sivun usein kysyttyihin kysymyksiin ja atlasretkikokemuksiin.

Atlaksen pikaohje

Atlaksen pikaohje tiivistää, missä atlaksessa on kyse.

Pesimävarmuusindeksit ja niiden tulkinta

Pesimävarmuusindeksit – tulosta mukaan retkelle! (pdf)

Lintuatlakseen tulevat havainnot, joihin on kirjattu pesimävarmuusindeksi. Pesimävarmuusindeksien käyttö ja tulkinta ei kuitenkaan aina ole suoraviivaista. Indeksitulkinnassa auttaa kysymys: ”Mitä tämä havaintoni kertoo lajin pesinnästä tässä atlasruudussa?”

Pesimävarmuusindeksejä löytyy kaikille lintuhavainnoille epätodennäköisestä pesinnästä varmaan pesintään. Kannattaa tarkkailla lintujen puuhia, sen perusteella pesimävarmuusindeksin antaminen on yleensä helppoa. Aiempien lintuatlasten perusteella indeksitulkinnasta toivottiin lisäohjeita. Harrastajien palautteen perusteella päivitetyssä laajassa ohjeessa avataan indeksien taustoja ja tarkoitusta ja esitellään esimerkein indeksien oikeaa käyttöä. Kiitos kaikille kommentoijille!

Pesimävarmuusindeksien laaja tulkintaohje (pdf)

 

Lajikohtaiset atlasohjeet

Tarkista lajikohtaisesta atlasohjeesta, mihin eri lajien osalta kannattaa kiinnittää huomiota atlashavainnoinnissa ja pesintöjen varmistamisessa.

Lintuatlaksen lajikohtaiset ohjeet (pdf)

 

Läpimuuttajat ja talvehtijat

Läpimuuttajien ja talvehtijoiden kohdalla kannattaa varsinkin eteläisessä Suomessa käyttää harkintaa pesimävarmuusindeksejä kirjatessa. Esimerkiksi koskikarat viivyttelevät eteläisen Suomen talvehtimisalueillaan usein toukokuulle asti innostuen keväämmällä myös laulelemaan. Tällainen havainto ei kuitenkaan välttämättä viittaa pesintään, vaan linnut saattavat poistua kevään edetessä pohjoiseen.

Läpimuuttajista esimerkiksi järripeipon ja liron kaltaisten lajien kohdalla on hyvä muistaa, että lajit pesivät hyvin harvoin eteläisessä Suomessa. Havainnot samalla paikalla useampana päivänä laulavasta järripeiposta eivät siis välttämättä viittaa pesintään, vaan kyseessä voi olla muuttomatkallaan pysähtynyt lintu. Touko–kesäkuun vaihteessa lieterannoilla havaitut kahlaajat, kuten mustaviklot, voivat puolestaan olla jo syysmuuttomatkalla. Osviittaa lajien summittaisista pesimäalueista saa esimerkiksi edellisen atlaksen tuloksista. Pulmallisissa tilanteissa voit myös kysyä apua oman yhdistyksesi atlasvastaavalta.

 

Turvallisuus

Huomioi turvallisuus atlasretkeilyssä varsinkin syrjäisillä alueilla ja saaristossa liikkuessasi. Luomuksen laatimat lintulaskijan turvaohjeet ovat hyvä pohja myös atlasretkien turvallisuutta mietittäessä.

 

Atlasruudut

Lataa alta Excel-tiedosto, jossa on listattuna kaikki Suomen atlasruudut (3859 ruutua). Tiedostossa on joka ruudun osalta tiedot sekä kolmannen että neljännen atlaksen osalta. Tiedostoa saa käyttää vapaasti, mutta siihen saattaa tulla vielä muutoksia (tilanne päivitetty 27.6.2023).

Atlasruutujako (excel-taulukko)

Lataa excel-tiedoston selitteet tästä (pdf)

4. lintuatlaksessa käytetään pääsääntöisesti samaa ruutujakoa, ruutujen nimiä ja YKJ-koordinaatteja kuin kolmannessa atlaksessa. Kuntaliitokset eivät vaikuta ruutujen nimiin. Eräiden lintuyhdistyksen osalta havaintojenkeruualue ja siten atlasruutujako on muuttunut kuntaliitosten myötä. Mikäli huomaat listauksessa virheitä, ota yhteyttä: lintuatlas(at)luomus.fi

Pesimävarmuussumma on työkalu sen arviointiin, miten hyvin atlasruudun pesivä lajisto on selvitetty. Pesimävarmuussummaa laskettaessa kultakin lajilta huomioidaan atlasruudulta ilmoitettu korkein pesimävarmuusindeksi. Lajikohtaiset pesimävarmuusindeksit luokitellaan uudestaan siten, että pesimävarmuusindeksi 1 = 0, pesimävarmuusindeksit 2–3 = 1, pesimävarmuusindeksit 4–6 [mukaan lukien alaindeksit 61–66] = 2 ja pesimävarmuusindeksit 7–8 [mukaan lukien alaindeksit 71–75 ja 81–82] = 3. Nämä ruudun lajikohtaiset pesinnän varmuuden arvot summataan yhteen ruutukohtaiseksi pesimävarmuussummaksi. Esimerkki: ruudulla on 30 lajia, jotka pesivät varmasti. Lisäksi 20 lajia pesii todennäköisesti ja 15 lajia pesii mahdollisesti. Pesimävarmuussumma on: (30 * 3) + (20 * 2) + (15 * 1) = 145.

Selvitysasteessa huomioidaan atlasruudun pesimävarmuussumma, sijainti (merenrannikko, sisämaa), maapinta-ala (poislukien vesialueet ja valtakunnan rajan ulkopuoliset alueet) ja pohjoisuus. Pohjoisemmassa, jossa lajimäärä on pienempi, pesimävarmuussumma on korkeampi pienemmällä lajimäärällä.

 

Atlasruudut kartalla

Linkin kartasta pääset tutkimaan atlasruutuja kartalla (pohjakartta: Google Maps). Kartasta on myös helppo tarkastelle edellisessä atlaksessa vähemmälle retkeilyille jääneitä alueita, joiden pesimävarmuussumma jäi alhaiseksi.

Atlasruudut kartalla

Ruudun tiedot sisältävä piste on ruudun lounaisnurkassa (ks. esim. ruutu ”Helsingin keskusta”). Pistettä näpäyttämällä saat näkyviin lisätietoja, kuten linkin kartalle, jossa ruudun rajaus näkyy. Lisätiedoissa on myös ruudun pesimävarmuussumma ja selvitysaste 3. lintuatlaksessa. Ruututiedoista voi antaa palautetta osoitteeseen lintuatlas(at)luomus.fi.

Atlasruutuja voi tarkastella myös maastokartalla. Zoomaamalla lähemmäksi karttaa saat näkyviin 10 x 10 kilometrin atlasruudut ja tarvittaessa myös 1 x 1 kilometrin ruudut.

Atlasruudut maastokartalla

 

Tiiran havainnot atlasruuduissa

Tiira-lintutietopalvelussa on mahdollista tarkastella havaintojen sijoittumista atlasruuduille. Valitse ensin karttatyypiksi (Omat tiedot -> Tiiran asetukset -> Karttatyyppi) joku muu kuin oletuksena oleva “Maanmittauslaitos” – esimerkiksi vaihtoehto “Maanmittauslaitos (tile)”. Tämän jälkeen voit tarkastella havaintojen sijoittumista atlasruuduille hakemalla haluamasi havainnot (“Perushaku” tai “Laaja haku”) ja valitsemalla “näytä havainnot kartalla”. Avautuvan karttaikkunan oikean yläkulman valikosta (kuva alla) voit valita haluamaisi karttapohjan ja atlasruudut näkymään kartalla.