Maailman linnuston tila

BirdLifen syksyllä 2022 julkaisema raportti maailman linnuston tilasta kertoo sekä lintuihin ja niiden elinympäristöihin kohdistuvista uhkista että BirdLifen työstä luonnon hyväksi ja siitä, mitä suojelulla on jo saatu aikaan. Raportti on kokonaisuudessaan luettavissa: https://www.birdlife.org/papers-reports/state-of-the-worlds-birds-2022/

 

Linnut kertovat luonnon köyhtymisestä

Linnut ovat yksi maapallon parhaiten tunnetuista eliöryhmistä. Lintuja on kaikkialla, ne kiinnostavat ihmisiä ja niitä tutkitaan paljon. Tieto lintukantojen muutoksista kertoo koko elinympäristömme muuttumisesta. BirdLife on tunnustettu asiantuntija lintujen tilan seurannassa ja johtaa esimerkiksi kansainvälistä lintujen uhanalaisuuden arviointia. BirdLife-järjestöt seuraavat linnuston muutoksia ympäri maailman.

 

Yhä useampi lintulaji on uhanalainen

Maailman yli 10 000 lintulajista 1 409 lajia luokitellaan nykyisin uhanalaisiksi. 231 lajia on äärimmäisen uhanalaisia eli välittömässä vaarassa hävitä luonnosta. Lisäksi yli 1 000 lajia luokitellaan silmälläpidettäviksi. Yhteensä siis yli viidenneksen lajeista suojelutilanne on huono.

 

Uhanalaisten lajien määrä kasvaa. Vuoden 1988 jälkeen yli 400 lajia on jouduttu luokittelemaan korkeampaan uhanalaisuusluokkaan, kun samaan aikaan vain alle sadan lajin luokkaa on voitu tilanteen paranemisen ansiosta laskea.

Vähintään 187 lintulajin arvioidaan jo kuolleen sukupuuttoon. Viimeisen sadan vuoden aikana sukupuuttoja on tapahtunut suuresti enemmän kuin aiempina vuosisatoina. Ennen sukupuutot koskivat pääasiassa eristyneillä saarilla eläviä lintulajeja, mutta elinympäristöjen tuhoutumisen kiihtymisen myötä lajeja häviää yhä useammin myös mantereilta.

 

Linnut vähenevät ympäri maailman

Lintujen väheneminen ei koske vain uhanalaisia lajeja. Myös moni runsas ja laajalle levinnyt laji vähenee. Lähes joka toisen maailman lintulajin (49 %) kanta on laskussa ja vain kuusi prosenttia lajeista runsastuu.

Yleisten lajien vähenemisen takia lintujen kokonaismäärä on romahtanut monilla alueilla. Pohjois-Amerikan yhteenlasketun lintukannan arvioidaan pienentyneen kolmella miljardilla yksilöllä viimeisen puolen vuosisadan aikana. EU:n alueen kokonaiskannasta arvioidaan hävinneen 600 miljoonaa lintuyksilöä vuoden 1980 jälkeen.

• Euroopassa etenkin maatalousympäristön linnut ovat ahdingossa. Tavallisten maaseudun lintujen määrä on pudonnut 57 prosenttia vuoden 1980 jälkeen.
• Pohjois-Amerikassa esimerkiksi ruohostomaiden linnut ovat vähentyneet 49 prosenttia.
• Intiassa metsälintujen määrän on raportoitu pudonneen lyhyessä ajassa 62 prosenttia ja Ugandassa 39 prosenttia.
• Merilinnut taantuvat maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi Australiassa yleiset merilinnut ovat taantuneet 2000-luvulla 43 prosenttia.

 

Uhkat ovat moninaiset

Lintujen vähenemiseen ja uhanalaisuuteen ovat johtaneet monet tekijät. Yhteistä niille on, että lähes kaikki ovat seurausta ihmisen toiminnasta.

 

• Suurin yksittäinen lintukantoihin vaikuttava tekijä on maatalous, joka on uhanalaisista lajeista lähes kolmen neljäsosan taantumisen taustalla. Korkean elintason maissa tuotannon tehostuminen heikentää maatalousympäristön lintujen elinmahdollisuuksia, kehittyvissä maissa ensisijainen uhka on muiden elinympäristöjen kuten metsien raivaus maatalous- ja laidunmaaksi.
• Metsät ovat lintujen runsaslajisin elinympäristö: lähes kaksi kolmasosaa maapallon linnuista on metsälajeja. Metsien hakkuiden on arvioitu olevan uhka noin puolelle uhanalaisista lajeista. Hakkuut ovat heikentäneet elinympäristöjen erityisen paljon muun muassa Amazonasin alueella ja Kaakkois-Aasiassa. Hakkuut voivat altistaa lintuja myös muille uhkille, kuten metsästykselle.
• Vieraslajit ovat yksi merkittävimmistä lintujen sukupuuttoihin johtaneista syistä: peräti 46 prosentin tunnetuista sukupuutoista arvioidaan johtuneen vieraslajeista. Erityisen suuren vaaran vieraslajit muodostavat valtamerten saarilla pesiville linnuille. Vieraslajit ovat silti haitta kaikissa elinympäristöissä: esimerkiksi kissojen on arvioitu tappavan Kiinassa ja Yhdysvalloissa vuosittain miljardeja lintuja.
• Lintujen tappaminen ja pyynti on yli viidensadan lajin uhanalaisuuden syynä. Lintuja pyydetään niin häkkilinnuiksi kuin ravinnoksikin ja niiden osia käytetään koriste-esineinä ja uskomushoitoihin. Häkkilintujen kauppa on erityisen laajaa Aasiassa. Toisaalta pelkästään Välimeren alueella tapetaan laittomasti vuosittain kymmeniä miljoonia lintuja. Laajamittaisen pyynnin arvioidaan olleen syy esimerkiksi Suomesta kadonneen kultasirkun maailmanlaajuiseen taantumiseen.
• Ilmastonmuutos uhkaa lintukantoja jo nyt. Lintujen levinneisyysalueiden on todettu siirtyneen pohjoiseen päin niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Välittömimmässä vaarassa ovat vuoristojen ja pohjoisten leveysasteiden lajit. Ilmastonmuutos altistaa linnut myös sään ääri-ilmiöille, kuten kuivuudelle. Jo kolmasosan uhanalaisista lintulajeista arvioidaan kärsivän myös ilmastonmuutoksesta.
• Vakavia uhkia linnuille aiheuttavat myös muun muassa kalastuksen sivusaaliiksi joutuminen, rakentaminen, liikenne, törmäykset ihmisen tekemiin rakennelmiin, esimerkiksi voimalinjoihin, ympäristön saastuminen ja metsäpalot.

 

BirdLife suojelee lintuja monin tavoin

BirdLife on tunnistanut ja nimennyt maailmanlaajuisesti yli 13 000 kansainvälisesti tärkeää lintualuetta (IBA). IBA-alueet sisältävät muun muassa uhanlaisten lintujen tärkeitä esiintymisalueita, pesimälajiston keskittymiä ja merkittäviä lintujen talvehtimis- tai muutonaikaisia kerääntymäalueita. IBA-alueet kattavat 9 prosenttia maapallon maa-alueista ja 2 prosenttia merialueista.

 

Muun muassa BirdLifen työn ansiosta IBA-alueiden pinta-alasta on nyt suojeltu 47 prosenttia, kun vuonna 1980 osuus oli 12 prosenttia. Joka viides IBA-alue on suojeltu kokonaisuudessaan. Uusimpia IBA-työn saavutuksia on laajan meriensuojelualueen perustaminen Pohjois-Atlantille.

Monin paikoin linnuston suojelu vaatii heikentyneiden elinympäristöjen mittavaa ennallistamista. BirdLife-järjestöjen johtamissa projekteissa ennallistetaan esimerkiksi kosteikkoja, ruohostomaita ja metsiä ympäri maailman.

Haitalliset vieraslajit on BirdLifen hankkeissa saatu poistettua yli 800 saarelta, mikä on parantanut esimerkiksi merilintujen pesimämenestystä. Työ laittoman pyynnin lopettamiseksi on edistänyt lintujen suojelua muun muassa Välimeren maissa ja Aasiassa. BirdLife on ollut mukana kehittämässä menetelmiä, joilla lintujen jäämistä kalastuksen sivusaaliiksi voidaan vähentää merkittävästi.

BirdLife johtaa lukuisia suojeluohjelmia, joilla kaikkein uhanalaisimmat lajit pyritään pelastamaan välittömin ja kohdennetuin toimin.

BirdLife-järjestöt vaikuttavat sekä kansallisiin että kansainvälisiin lainsäädäntöihin ja politiikkoihin, jotta ne tukevat lintujen ja muun luonnon suojelua. BirdLife on aktiivisesti mukana kehittämässä esimerkiksi luontoystävällisempää energiantuotantoa, rakentamista sekä maa- ja metsätaloutta. BirdLife toimii, että luontoarvojen turvaaminen tulisi osaksi kaikkea päätöksentekoa.

 

Suojelutyöllä on saavutettu paljon

Työ lintujen ja luonnon suojelun puolesta ei ole ollut turhaa. Viime vuosisadan lopun jälkeen kolmisenkymmentä lintulajia on pelastettu sukupuutolta, ja lukuisien muiden uhanalaisten lajien arvioidaan hyötyneen suojelusta. Samalla satoja linnuille tärkeitä alueita on saatu suojelun piiriin, lintuihin kohdistuvia uhkia on vähennetty ja lainsäädäntöä parannettu ympäri maailman.