Linnut kertovat – monimuotoisuuden vähenemistä ei ole pysäytetty

Linnut ovat maailman parhaiten tunnettu ja eniten seurattu eliöryhmä. Ne ovat myös hyviä ympäristön tilan indikaattoreita: niiden kannanmuutokset kertovat elinympäristöjen tilasta.

Kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen (CDB) osapuolikokouksessa vuonna 2010 hyväksyttiin suunnitelma, joka sisälsi 20 Aichi-tavoitteiksi kutsuttua toimenpidettä, joiden avulla luonnon monimuotoisuuden väheneminen oli tarkoitus pysäyttää  vuoteen 2020 mennessä.

BirdLifen raportti maailman lintujen tilasta 2020 (Birds and Biodiversity Targets) arvioi tavoitteiden saavuttamista lintuaineistojen perusteella.

Linnusto osoittaa monimuotoisuuden vähenevän

Lintujen tilanne on heikentynyt, eikä  Aichi-tavoitteita ole saavutettu:

• Luonnon monimuotoisuus vähenee edelleen. Luontoa ei edelleenkään oteta kattavasti päätöksenteossa huomioon.
• Kestämättömällä tavalla harjoitettu maatalous ja metsätalous sekä liikakalastus ovat yhä tärkeimmät syyt elinympäristöjen tilan heikkenemiseen ja lajien vähenemiseen.
• Saasteet, haitalliset vieraslajit ja ilmastonmuutos uhkaavat entistä enemmän lintuja ja muuta luontoa.
• Suojelualueiden verkosto on edelleen riittämätön. Esimerkiksi kansainvälisesti tärkeistä lintualueista 36 prosenttia on edelleen täysin vailla suojelua.Yli kolme prosenttia IBA-alueiden metsistä on menetetty vuoden 2010 jälkeen.
• Lintujen uhanalaistuminen ja yleisten lintujen väheneminen jatkuvat. Yleisten lintujen katoaminen kertoo myös ekosysteemipalvelujen heikkenemisestä, kuten pölyttäjien vähenemisestä.

Tilanteen muuttaminen on mahdollista

Vaikka linnut yleisesti vähenevät, lintujen ja muun luonnon suojelutyöllä on myös saavutettu paljon:

• Lintuja ja niiden vähenemistä koskeva viestintä on lisännyt luontotietoisuutta ja huolta lintujen ja muun monimuotoisuuden tulevaisuudesta.
• Yhä useammat yritykset ja rahoittajat arvioivat hankkeiden toteuttamiskelpoisuutta niiden linnustovaikutusten perusteella.
• Taloudellisilla kannustimilla, kuten maatalouden ympäristöjärjestelmillä, on paikoin onnistuttu pysäyttämään monien lintujen väheneminen tai saatu lintukannat jopa kasvuun.
• Kestämätön metsästys, kuten amurinhaukkojen massapyynti Intiassa, on saatu loppumaan joillain alueilla.
• Kalastuksen sivusaaliina kuolleiden lintujen määrää on onnistuttu vähentämään uusilla menetelmillä.
• Haitallisten vieraslajien poistot ovat hyödyttäneet yli 160:tä saarilla pesivää lintulajia.
• Suojelutoimet ovat estäneet jopa 18 lajin sukupuuton vuoden 2010 jälkeen.
• Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) suojelu on edennyt. Alueiden suojelu on hyödyttänyt sekä paikallista väestöä, luonnon monimuotoisuutta että ilmastonmuutoksen hillintää.
• Kansalaistiede antaa entistä enemmän tietoa linnuista ja tietoa myös hyödynnetään suojelutyössä.

On tehtävä enemmän

Lintujen väheneminen osoittaa, että tulevan vuosikymmenen monimuotoisuustavoitteiden on oltava kunnianhimoisempia ja toimenpiteiden  tehokkaampia. Lintukannat ovat erinomainen mittari, jotka kertovat miten tavoitteet on saavutettu ja mitä pitää vielä tehdä.

Uudesta biodiversiteettisopimuksesta on tehtävä kunnianhimoinen. Luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen on nyt pystyttävä vastaamaan, ja kaikkien maiden on sitouduttava suunnitelman toimenpiteisiin. Erityisesti taloudellisten toimijoiden on nyt sitouduttava monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen. Monimuotoisuuden suojelu on saatava osaksi esimerkiksi kaikkia tukia ja taloudellisia kannustimia sekä rahoituspäätöksiä.

 

---

 

Vuodelle 2020 asetetut Aichi-tavoitteet ja lintuaineistoihin perustuva arvio tavoitteen saavuttamisesta

Arviointiasteikolla 1–5 (1= tilanne heikentynyt, 5 = tavoite täysin saavutettu) arvioitiin 18 tavoitetta. Näistä 13:n arvio on 3 (jonkin verran edistystä, mutta tavoitetta ei ole saavutettu), neljän 2 ja yhden 1.

 

Strateginen päämäärä A: Puututaan biodiversiteetin vähenemisen taustalla oleviin syihin valtavirtaistamalla biodiversiteetti kaikille hallinnon ja yhteiskunnan aloille.

Tavoite 1: Viimeistään vuoteen 2020 mennessä ihmiset tunnistavat biodiversiteetin arvon ja ovat tietoisia niistä askeleista, joita he voivat ottaa biodiversiteetin suojelemiseksi ja käyttämiseksi kestävästi. Arvio: 3.

Tavoite 2: Viimeistään vuoteen 2020 mennessä biodiversiteetin arvot on sisällytetty kansallisiin ja paikallisiin kehitys- ja köyhyydenvähentämissuunnitelmiin ja -suunnitteluprosesseihin ja niitä sisällytetään kansantalouden kirjanpitoon sekä, mahdollisissa määrin, raportointijärjestelmiin. Arvio: 3.

Tavoite 3: Viimeistään vuoteen 2020 mennessä biodiversiteetille haitalliset tuet on lakkautettu, poistettu asteittain tai uudistettu, jotta niiden kielteiset vaikutukset voidaan minimoida tai poistaa. Biodiversiteettin suojelun ja kestävän käytön kannalta myönteisiä taloudellisia kannustimia on kehitetty ja niitä sovelletaan Biodiversiteettisopimuksen ja muiden asiaankuuluvien kansainvälisten sopimuksien kanssa harmoniassa, ottaen huomioon kansalliset sosioekonomiset olosuhteet. Arvio: 2.

Tavoite 4: Viimeistään vuoteen 2020 mennessä hallitukset, yritykset ja sidosryhmät kaikilla tasoilla ovat ryhtyneet toimeen kehittääkseen tai ovat panneet toimeen kestävän tuotannon ja kulutuksen suunnitelmia ja ovat pitäneet luonnonvarojen käytön vaikutukset selvästi turvallisten ekologisten rajojen puitteissa. Arvio: 2.

 

Strateginen päämäärä B: Vähennetään suoria biodiversiteettiin kohdistuvia paineita ja kannustetaan kestävään käyttöön.

Tavoite 5: Vuoteen 2020 mennessä kaikkien luonnonelinympäristöjen, mukaan lukien metsien, vähenemisvauhti on vähintään puolitettu ja, missä mahdollista, saatettu lähelle nollaa. Luonnonelinympäristöjen heikentymistä ja pirstoutumista on merkittävästi vähennetty. Arvio: 2.

Tavoite 6: Vuoteen 2020 mennessä kaikkia kalojen ja selkärangattomien merieläinten sekä vesikasvien kantoja hoidetaan ja hyödynnetään kestävästi, laillisesti ja ekosysteemipohjaisia lähestymistapoja soveltaen niin, että ylikalastusta vältetään, palautussuunnitelmat ja -toimenpiteet ovat käytössä kaikille voimakkaasti vähentyneille lajeille, kalastuksilla ei ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia uhanalaisille lajeille ja vaarantuneille ekosysteemeille ja että kalastuksen vaikutukset lajien kantoihin, lajeihin ja ekosysteemeihin pysyvät turvallisten ekologisten rajojen puitteissa.  Arvio: 3.

Tavoite 7: Vuoteen 2020 mennessä maa- ja metsätalouden sekä vesiviljelyn alueita hoidetaan kestävästi, biodiversiteetin suojelu varmistaen. Arvio: 2.

Tavoite 8: Vuoteen 2020 mennessä saastumista, mukaan luettuna ylimääräisistä ravinteista aiheutuvaa pilaantumista, on saatu vähennettyä tasolle, joka ei ole haitallinen ekosysteemien toiminnalle ja biodiversiteetille. Arvio: 3.

Tavoite 9: Vuoteen 2020 mennessä haitalliset vieraslajit ja niiden leviämisväylät on tunnistettu ja priorisoitu, priorisoituja lajeja hallitaan tai hävitetään ja toimenpiteitä on käytössä leviämisväylien hallitsemiseksi, jotta haitallisten vieraslajien leviäminen ja vakiintuminen voidaan estää. Arvio: 3.

Tavoite 10: Vuoteen 2015 mennessä koralliriuttoihin ja muihin ilmastomuutoksen ja merien happamoitumisen uhkaamiin haavoittuviin ekosysteemeihin kohdistuvat ihmislähtöiset paineet on minimoitu, jotta niiden eheys ja toiminta säilyy. Arvio: 1.

 

Strateginen päämäärä C: Parannetaan biodiversiteetin tilaa suojelemalla ekosysteemejä, lajeja ja geneettistä monimuotoisuutta.

Tavoite 11: Vuoteen 2020 mennessä vähintään 17 % maa-alueista ja sisävesistä sekä 10 % rannikko- ja merialueista, erityisesti biodiversiteetin ja ekosysteemipalveluiden kannalta erityisen tärkeistä alueista, on suojeltu tehokkaasti ja yhdenvertaisesti hoidetun, ekologisesti edustavan ja hyvin kytkeytyneen suojelualueverkoston ja muiden alueisiin perustuvien suojelumenetelmien avulla. Suojelualueet on yhdistetty laajempiin maa- ja merimaisemiin. Arvio: 3.

Tavoite 12: Vuoteen 2020 mennessä tunnettujen uhanalaisten lajien sukupuutto on saatu estettyä ja niiden suojelustatusta, erityisesti eniten taantuneiden lajien, on saatu parannettua ja pidettyä yllä. Arvio: 3.

Tavoite 13: Vuoteen 2020 mennessä viljelykasvien ja kotieläinten ja niiden villien sukulaisten, mukaan lukien muiden sosioekonomisesti ja kulttuurisesti arvokkaiden lajien, geneettinen monimuotoisuus säilytetään. Suunnitelmia on laadittu ja toteutettu niiden geneettisen eroosion minimoimiseksi ja perinnöllisen monimuotoisuuden suojelemiseksi. Arvio: 3.

 

Strateginen päämäärä D: Vahvistetaan kaikkien ihmisten biodiversiteetistä ja ekosysteemipalveluista saamia hyötyjä.

Tavoite 14: Vuoteen 2020 mennessä ekosysteemeitä, jotka tarjoavat keskeisiä palveluita, mukaan lukien veteen liittyviä palveluita, ja ylläpitävät terveyttä, toimeentuloa ja hyvinvointia, ennallistetaan ja suojellaan ottaen huomioon naisten, alkuperäiskansojen sekä köyhien ja haavoittuvassa asemassa olevien tarpeet. Arvio: 3.

Tavoite 15: Vuoteen 2020 mennessä ekosysteemien palautuvuutta sekä biodiversiteetin merkitystä hiilivarastoille on vahvistettu suojelun ja ennallistamisen keinoin. Vähintään 15 % heikentyneistä ekosysteemeistä ennallistetaan, jonka avulla voidaan lieventää ilmastonmuutosta ja edistää siihen sopeutumista sekä taistella aavikoitumista vastaan. Arvio: 3.

Tavoite 16: Vuoteen 2015 mennessä geenivarojen saantia ja saatavuutta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista ja tasapuolista jakoa koskeva Nagoyan pöytäkirja on pantu täytäntöön yhtenäisesti kansallisen lainsäädännön kanssa.

 

Strateginen päämäärä E: Vahvistetaan toimeenpanoa osallistavan suunnittelun, tiedon hallinnan ja toimintakyvyn parantamisen keinoin.

Tavoite 17: Vuoteen 2015 mennessä jokainen jäsenmaa on kehittänyt, ottanut käyttöön politiikkakeinona sekä aloittanut toimeenpanna tuloksia tuottavaa, osallistavaa ja päivitettyä kansallista biodiversiteettistrategiaa ja -toimintaohjelmaa.

Tavoite 18: Vuoteen 2020 mennessä alkuperäisten ja paikallisten yhteisöjen biodiversiteetin suojeluun ja kestävään käyttöön sekä heidän perinteiseen biologisten resurssien käyttöön liittyvää perinteistä tietoa, innovaatioita ja käytäntöjä kunnioitetaan kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti ja tämä on otettu kokonaan osaksi Biodiversiteettisopimuksen täytäntöönpanoa niin, että alkuperäiset ja paikalliset yhteisöt ovat täysin ja toimivaltaisesti mukana kaikilla asianmukaisilla tasoilla. Arvio: 3.

Tavoite 19: Vuoteen 2020 mennessä biodiversiteettiin, sen arvoihin, toimintaan, tilaan ja trendeihin sekä biodiversiteetin vähenemiseen liittyvää tietoa, tiedepohjaa sekä teknologioita on parannettu, jaettu ja siirretty laajasti sekä sovellettu käytäntöön. Arvio: 3.

Tavoite 20: Viimeistään vuoteen 2020 mennessä kaikista lähteistä Biodiversiteetin strategisen suunnitelman 2011–2020 tehokkaalle toimeenpanolle tulevien taloudellisten resurssien tulisi nousta huomattavasti nykyisestä tasosta, vahvistetun ja sovitun Voimavarojen mobilisaatiostrategian prosessin mukaan. Tämä tavoite voi muuttua jäsenmaiden laatimien ja raportoimien resurssitarvearvioiden mukaan. Arvio: 3.