Lintujen pesimärauha

Pesimäaika on linnuille vuoden tärkeintä aikaa. Kun uusia yksilöitä lähtee siivilleen, on lintuja ilonamme myös tulevaisuudessa. Lintujen pesintöjä halutaan suojella: suomalaiset laittavat pönttöjä turvallisiksi pesäpaikoiksi, ja huoli on suuri, kun havaitaan emostaan eksynyt linnunpoikanen tai huomataan ihmisen toiminnan uhkaavan pesintää. Hyvän tahdon lisäksi myös laki suojaa kaikkien lintujen pesintöjä.

 

Pesinnät ovat lailla suojeltuja

Luonnonsuojelulaki ja EU:n lintudirektiivi suojaavat lintujen pesintöjä. Pesät ovat rauhoitettuja, eikä pesintää saa häiritä. Häirintäkielto koskee myös toimintaa, jonka tarkoituksena ei ole pesinnän häiritseminen. Pesäpaikkauskollisilla lajeilla, jotka käyttävät samaa pesää tai pesäpaikkaa vuodesta toiseen, pesinnän suoja on ympärivuotinen. Vuodesta toiseen käytössä olevia pesiä ei saa talvellakaan rikkoa tai muuttaa pesäpaikkaa siten, ettei pesiminen enää onnistu. Myös eläinsuojelulaki suojaa emoja ja poikasia kärsimykseltä, jota pesinnän häiritseminen voi aiheuttaa.

Lintuja voi pesiä lähes kaikkialla, ja pesää on usein vaikea havaita ajoissa. Pesintöjä saatetaan häiritä vahingossa esimerkiksi luonnossa liikkuessa, mutta tahaton toiminta ei ole lain vastaista. Linnun pesän havaittuaan on kuitenkin poistuttava paikalta, ettei häiritse pesintää enempää. Tahatonta ei sen sijaan ole toiminta, jonka pitää ymmärtää häiritsevän pesintää. Esimerkiksi pesimäaikainen eväsretki luodolle, jolla pesii lintuja, on laitonta riippumatta siitä, onko luoto rauhoitettu ja onko sille maihinnousukieltoa pesimäaikaan.

Pesimäaikainen suoja kattaa myös perustellun olettaman pesinnästä. Pesintää häiritsevä toiminta, kuten pihapuiden kaato, ei ole laillista, jos on todennäköistä, että paikalla pesitään. Esimerkiksi pienessäkin puistossa on todennäköisesti pesiä, ja on vaikea saada täysi varmuus siitä, ettei pesintöjä ole. Yksittäisten puiden tai pensaiden, avomaa-alueiden tai rakennusten osalta pesättömyyden toteaminen on asiantuntijoille helpompaa.

Pesintöjä suojaava lainsäädäntö koskee kaikkia toimijoita yksittäisistä kansalaisista, yrityksiin ja viranomaisiin. Lainsäädäntö ei kuitenkaan estä maalaisjärjen käyttöä. Jos on välttämätöntä käyttää laitetta tai rakennusta, mutta se ei ole mahdollista pesintää häiritsemättä, on hyväksyttävä, että omasta toiminnasta on häiriötä, mutta häiriö on pyrittävä minimoimaan.

 

Lintujen herkkyys häirinnälle vaihtelee

Riski pesältä pakenemisesta ja pesän hylkäämisestä vaihtelee lintulajien ja myös saman lajin yksilöiden välillä. Toisinaan linnut pesivät hyvinkin lähellä ihmistä ja voivat jopa hakeutua ihmisen läheisyyteen saadakseen suojaa pedoilta. Yleistäen voidaan sanoa, että pienikokoiset linnut sietävät häiriötä suurikokoisia lintuja paremmin ja kulttuuriympäristön lajit erämaalintuja paremmin. Erityisen herkkiä häirinnälle ovat monet entisaikoina vainotut suuret petolinnut.

Pesinnän häiriintymisen pystyy toteamaan emolintujen käytöksestä. Jos emo poistuu pesältä, käyttäytyy rauhattomasti tai ei uskalla mennä ruokkimaan poikasia, on ihmisen syytä muuttaa toimintaa.

Useilla lajeilla, kuten vesilinnuilla, pesät ja pesässä olevat munat jäävät selvästi näkyville, kun emo joutuu poistumaan kiireesti pesältä. Suojaamattomat munat päätyvät helposti muiden eläinten ruokalistalle. Muutaman metrin uinti pois pesältä voi vaikuttaa mitättömältä tapahtumalta, mutta voi johtaa pesinnän epäonnistumiseen.

 

Lintujen pesimäkausi

Lintujen pesimäaika alkaa pesän rakennuksesta ja päättyy siihen, kun poikaset lähtevät pesästä. Pääosin lintujen pesinnät ajoittuvat Suomessa huhti–heinäkuulle. Aikaisia pesintöjä voi olla jopa tammikuussa (lehtopöllö, merikotka, pikkukäpylintu, kesykyyhky), ja syksyllä myöhäisimmät pesinnät todetaan yleensä syyskuussa (haarapääsky, sepelkyyhky).

Etelässä  pesinnät alkavat selvästi aiemmin kuin pohjoisessa: Etelä-Suomessa poikasia on saattanut lähteä pesästä jo siinä vaiheessa, kun saman lajin pohjoisimman Suomen pesijät odottavat lumen sulamista voidakseen aloittaa pesänrakennuksen.

 

Hyvä suunnittelu estää konfliktit

Lintujen pesintöjä halutaan yleisesti suojella, ja se on kaikkien velvollisuus. Silti pesintöjä tuhoutuu paljon erilaisissa väärin ajoitetuissa hankkeissa. Näissä on tavallisesti kyse huonosta suunnittelusta, jossa ei ole otettu luonnon monimuotoisuutta huomioon. Huono suunnittelu voi joskus johtaa ikäviin tilanteisiin, joissa hanke joudutaan keskeyttämään ja lintuja tai niitä puolustavia ihmisiä syytetään tärkeän hankkeen viivästymisestä. Syy on kuitenkin hankkeen toteuttajan – ei sen, joka havaitsee ja nostaa esiin epäkohdat.

 

Lintujen pesinnät on otettava huomioon esimerkiksi seuraavissa toimissa:

Rakentaminen

Lintujen pesinnän suoja koskee sekä rakennustoimintaa että rakentamisen valmistelua, kuten maansiirtoja ja puuston raivausta. Toimenpiteet on toteutettava pesimäkauden ulkopuolella, mikäli ei ole varmuutta siitä, ettei pesiä ole. Pesien suoja koskee myös rakennusten korjaus-, kunnostus- tai purkutöitä. Esimerkiksi kattoremontteja ei voi toteuttaa pesimäaikaan, mikäli kattorakenteissa pesii lintuja, eikä kattoja voi pestä pesimäaikana, jos sitä ei voida tehdä niin, että pesinnät säilyvät.

Pesintöjen tuhoutuminen rakennusten korjaustöissä voidaan välttää suojaamalla kunnostettavat kohteet jo ennen pesimäkauden alkua niin, etteivät linnut pääse rakentamaan pesiä. Kattoremonteissa on lisäksi huomioitava, että rakenteissa voi olla esimerkiksi pysyviä uhanalaisen tervapääskyn pesimäpaikkoja, joiden säilyminen on turvattava remontin suunnittelussa.

Kuntien on omassa toiminnassaan ja lupapäätöksissään varmistettava, ettei rakentaminen johda pesintöjen tuhoutumiseen. Rakennuslupapäätökseen on kirjattava ehto, että rakentamisen toteutuksessa ja ajoituksessa on varmistettava, ettei lintujen pesintöjä tuhoudu tai pesintöjä häiritä.

Kattopesinnät

Kaupungeissa talojen katoilla pesii varsinkin lokkeja. Mikäli niiden pesiminen halutaan jostakin syystä estää, se pitää tehdä ennen pesien rakentamisen alkua häirinnän tai erilaisten rakenteiden ja pelotteiden avulla. Mikäli pesintä käynnistyy toimenpiteistä huolimatta, ei sitä saa häiritä.

Ruoppaukset

Rantojen ja vesiväylien ruoppauksia ei saa toteuttaa pesimäaikaan, mikäli niiden vaikutuspiirissä on lintujen pesiä. Toimenpidettä ei voi toteuttaa pesimäaikaan, vaikka ruoppaukselle olisi vesilupa tai vastaava, koska lupa ei voi sisältää poikkeusta lintujen pesinnän suojasta. Ruoppauksia ei voi tehdä minään vuodenaikana, mikäli ne tuhoaisivat lintujen pysyvän pesimäpaikan, kuten naurulokkikolonian.

Luonnossa liikkuminen

Lintujen pesinnät on otettava huomioon ja jätettävä rauhaan myös luonnossa liikkuessa. Kun havaitsee tietystä paikasta kulkemisen häiritsevän lintujen pesintöjä, on hyvä vastaisuudessa kulkea eri reittiä, tai mikäli se ei ole mahdollista, kulkea reittiä siten, että aiheutuva häiriö jää vähäiseksi. Tämä koskee erityisesti liikkumista teiden ja muiden yleisesti käytettyjen reittien ulkopuolella, missä linnut eivät ole tottuneita ihmisiin.

Veneellä liikuttaessa on syytä kiertää lintujen pesimäalueet riittävän kaukaa sekä rauhallisella nopeudella paitsi häiriön myös peräaaltojen vaikutuksen vähentämiseksi.

Harrastukset

Monet harrastukset voivat häiritä lintujen pesintöjä. Tämä on tärkeää huomioida myös lintuharrastuksessa – pesintöjä ei saa häiritä nähdäkseen lintuja paremmin tai saadakseen parempia kuvia. Drooneja ei saa lennättää siten, että pesinnät häiriintyvät. Koirien koulutusta, kuten hakua ja noutoa, voi pesimäaikaan harrastaa vain sellaisilla paikoilla, joilla ei aiheuteta pesinnöille häiriötä. Kalastuspaikat ja -ajat on valittava siten, etteivät lintujen pesinnät häiriinny. Metsästyksessä on erityisesti vältettävä ampuma-aseen käyttöä vesialueilla ja niiden läheisyydessä pesimäaikaan. Toistuvaa häiriötä aiheuttavaa vesiurheilua, kuten vesihiihtoa, voi tehdä vain riittävän kaukana lintujen pesäpaikoista.

Puuston ja pensaiden raivaukset

Moniin toimenpiteisiin, jotka eivät ole metsätaloutta, liittyy puiden ja pensaiden kaatoa ja raivausta (esimerkiksi rakentamisen valmistelu, puistojen hoito ja pihapuiden kaataminen, sekä liikenneväylien ylläpito). Näissäkin toiminnoissa pesintöjen häiritsemien ja tuhoaminen on kielletty, ja toimet on ajoitettava pesimäajan ulkopuolelle. Esimerkiksi puistoissa kesken pesimäkautta kaatuneet puut voi poistaa välittömästi kaatumisen jälkeen, koska mahdolliset pesinnät ovat todennäköisesti tuhoutuneet puun kaatuessa. Ennen pesimäkautta kaatuneen puun poisto ei ole sen sijaan pesimäkautena sallittua, ellei ole varmistettu, ettei kaatuneen puun suojassa ole pesiä.

Metsä- ja maatalous

Suomessa EU-lainsäädäntöä on tulkittu siten, ettei se kiellä metsätalouden harjoittamista lintujen pesimäaikaan, vaikka kesäaikaiset metsätaloustoimet tuhoavat pesintöjä (lue lisää pesimäaikaisista hakkuista). Tulkinta ei perustu oikeuspäätöksiin ja on siksi myös kyseenalaistettu. Hakkuut voidaan ajoittaa myös pesimäkauden ulkopuolelle.

Kaikkia maataloustöitä ei sen sijaan voi siirtää lintujen pesimäkauden ulkopuolelle, minkä vuoksi pesintöjen lainsuojan ei katsota koskevan maataloustoimenpiteitä, joita ei voi tehdä muuhun aikaan vuodesta. On kuitenkin tärkeää pyrkiä säästämään lintujen pesät myös maataloustöissä.  Esimerkiksi töyhtöhyypän ja kuovin pesät on syytä kiertää silloin, kun se on mahdollista, ja näin monet viljelijät ovat tehneetkin jo vuosikymmenten ajan.

Työt, jotka voidaan tehdä mihin vuodenaikaan tahansa, kuten ojia tai peltoteitä reunustavien pensaiden raivaus, on myös maataloudessa tehtävä lintujen pesimäajan ulkopuolella.

 

Pesimärauhasta poikkeaminen

Lintujen pesintöjen suojasta on säädetty luonnonsuojelulain 70 §:ssä. Pykälää koskevista poikkeuksista on säädetty lintujen osalta lain 82 §:ssä. Usein lain poikkeussäännöksiä tulkitaan väärin ja esitetään, ettei pesintöjen suoja koske maa- ja metsätaloutta tai rakennustoimintaa (82 §:n ensimmäisessä momentissa mainittu poikkeus). Luonnonvaraisia lintulajeja koskee kuitenkin lain toinen momentti, jonka mukaan tällaista poikkeusta ei ole.

ELY-keskus voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen pesinnän suojasta lintudirektiivin 9 artiklan mukaisilla perusteilla, mikäli muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole. Lähes poikkeuksetta toimenpiteet voidaan tehdä pesimäajan ulkopuolella, mikä on muu tyydyttävä ratkaisu.