SOTKA-levähdysalueet
” Levähdysalueella tarkoitetaan syysaikaista häiriövapaata vesilintuympäristöä.”
Pähkinänkuoressa
- Nykytilanteessa metsästyksen aiheuttama häiriö ajaa vesilintuja Suomesta syysmuutolle ennenaikaisesti. Häirintävapaiden levähdysalueiden määrä ja verkosto on riittämätön.
- Levähdysalueiden ansiosta vesilinnut viipyvät pidempään ja kerääntyvät suurempina määrinä.
- Metsästysmahdollisuudet levähdysalueen ympäristössä säilyvät.
- Lintuharrastajan näkökulmasta katsottavaa riittää syksyllä aiempaa pidempään – nykytilanteessa suurin osa lintujärvistä tyhjenee linnuista varsin pian 20.8. jälkeen.
- Ennen kaikkea linnut voivat muuttaa hyväkuntoisina luontaisen rytminsä mukaisesti, mikä tarjoaa paremmat lähtökohdat seuraavaan pesimäkauteen.
Maa- ja metsätalousministeriön SOTKA-hankkeessa (2020-) parannetaan taantuneiden sorsalintujen elinympäristöjä. Hankkeessa kunnostetaan ja perustetaan vesilintujen poikastuotantoympäristöjä, poistetaan vierasperäisiä nisäkäspetoja, kehitetään häirintävapaata levähdysalueverkostoa sekä kunnostetaan soita ja valuma-alueita riekon elinympäristöiksi.
Suomella on merkittävä rooli Euroopan vesilintujen pesimäalueena. Levähdysalueverkosto-hankkeella parannetaan sorsakantojen hyvinvointia syysmuuttokauden osalta. Hyväkuntoisena ja luontaisen rytmin mukaisesti syysmuutolle lähtevillä sorsilla on parhaat edellytykset palata hyväkuntoisena seuraavana keväänä pesimäalueille. Ennen syysmuuttoa nuoret linnut itsenäistyvät, vanhat linnut viimeistelevät sulkasatonsa ja vararavintoa kerätään pitkää muuttomatkaa varten. Syysmuuttoon valmistautuminen onnistuu parhaiten hyvillä ruokailualueilla, joilla linnut saavat oleskella rauhassa metsästyksen aiheuttamalta häiriöltä.
Suomessa vesilintujen syyslevähdysmahdollisuudet on todettu riittämättömäksi, ja yhtäaikainen vesilintujen metsästyksen aloitus suurella osalla vesilintualueita ajaa vesilinnut muuttomatkalle ennenaikaisesti. Häirintävapaiden syyslevähdysalueiden verkostoa kehitetään BirdLife Suomen ja Metsästäjäliiton yhteishankkeessa.
SOTKA-levähdysaluehankkeen tavoitteena
- Koulutusta, neuvontaa, tiedotusta ja valistusta levähdysalueista
- Vapaaehtoisuuteen perustuvia häirintävapaita vesilintujen syyslevähdysalueita
- Levähdysaluemenetelmän kokeilua, seurantaa ja tutkimusta
- Uuden riistanhoitokäytännön juurruttaminen
Häirintävapaan verkoston perustamisen periaatteissa otetaan oppia Tanskasta, missä vastaava verkosto on perustettu 1990-luvun lopulla. Tanskassa toteutustapana olivat lähinnä valtion omistamille merenranta-alueille asettamat metsästysrauhoitukset, kun taas SOTKA-levähdysalueessa kohteet perustuvat vapaaehtoisuuteen. Tanskan kokemusten mukaan rauhallisten ruokailuympäristöjen turvaaminen vesilinnuille lisää vesilintumääriä alueella ja viivyttää vesilintuja alueella pidempään. Vaikka osa alueista onkin jäänyt rauhoitusten myötä metsästyksen ulkopuolelle, alueellinen riistasaalis ei ole vähentynyt.
Suomessa merkittävin levähdysalueiden verkosto sijaitsee Oulun seudun rauhoitetuilla lintuvesillä. Erityisen kuuluisa syksyisistä vesilintumääristään on Liminganlahti, missä vuosituhannen vaihteessa toteutettu metsästysrauhoitusalue tarjoaa syksyisen levähdysalueen tuhansille, jopa yli kymmenelle tuhannelle vesilinnulle. Liminganlahden rauhoitusalueelta kerääntyvät linnustotiedot ovat hyvin yhteneviä tanskalaisten tutkimustulosten kanssa: rauhoitusalueen ansiosta vesilintuja levähtää alueella moninkertainen määrä verrattuna rauhoitusta edeltävään tilaan ja vesilinnut viipyvät alueella aiempaa pidempään, aina lokakuulle asti.
Levähdysaluehankkeessa tiedotetaan ja koulutetaan levähdysalueiden hyödyistä ja kerätään vapaaehtoisten kohteiden verkostoa. Häirintävapaan levähdysalueen edellytyksenä on vesilintuja alueelle houkutteleva luontainen ravinto. Levähdysalue voi olla kokonainen lintujärvi tai vesistön osa, esim. järven tai meren lahti. Myös rakennettu kosteikko tulee kyseeseen, mikäli kosteikko houkuttelee vesilintuja luonnonravinnollaan.
Pitkällä aikavälillä vapaaehtoisten levähdysalueiden kohdeverkoston kehittäminen on kirjattu osaksi Helmi-elinympäristöohjelman lintuvesiteemaa. Helmi-ohjelma on vuoteen 2030 asti ylettävä ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma, jonka puitteissa turvataan ja parannetaan suomalaista luonnon monimuotoisuutta. Vesilintujen hyväksi työdä tehdään kunnostamalla lintuvesiä ja -kosteikkoja, perustamalla uusia kosteikkoja, vieraspetopyynnillä sekä parantamalla mahdollisuuksia syysmuutolle valmistautumiseen levähdysalueilla.
Toimintatapa vapaaehtoisen levähdysalueen perustamiseksi
- Yhteydenotto hanketyöntekijöihin
- Karttojen tutkiminen ja taustatietojen selvittäminen
- Tutustuminen kohteeseen ja alueen toimijoihin paikan päällä
- Pelisäännöistä (linnustonseuranta, vieraspetopyynti yms.) sopiminen
Levähdysaluekohteilta edellytettävät ominaisuudet
- Vapaaehtoisuus
- Alue houkuttelee luonnonravinnollaan vesilintuja syyskaudella
- Ei vesilintujen metsästystä koko kaudella
- Metsästykseltä sivuun mielellään useammaksi vuodeksi
- Riittävä etäisyys muille metsästysalueille
- Taantuneiden lajien esiintyminen plussaa
- Ei pinta-alarajoituksia – kaikenkokoisia kohteita kaivataan
- Monenlaiset vesialueet soveltuvat levähdysalueeksi:
- Kokonainen lintujärvi
- Isomman vesistön osa: järven/meren lahti tms.
- Keinotekoinen kosteikko (ei lisäruokintaa)
Pelisäännöt pilottikohteilla
- Ei vesilintujen metsästystä koko kaudella – mieluummin useamman vuoden ajan
- Vesilintujen levähtäjälaskennat kolme kertaa syyskaudella: muutama päivä ennen-jälkeen sorsastuksen alun sekä syys-lokakuun vaihteessa
- Suositellaan myös vesilintujen pari- ja poikuelaskentoja
- Vieraspetojen tehostettuun pyyntiin kannustetaan
- Ei ylimääräistä ruokintaa
Levähdysaluekohteet
SOTKA-levähdysaluehankkeeseen on lähtenyt mukaan 30 levähdysaluekohdetta, yhteensä noin 700 hehtaaria. Kohteet vaihtelevat rakennetusta 1,5 hehtaarin kosteikosta yli 200 hehtaarin merenlahteen. Pienimmätkin levähdysalueet pidättelevät vesilintuja paikallisesti, kun taas isommat kohteet palvelevat sekä alueella pesinyttä että muutolla levähtävää linnustoa.
Esimerkkejä kohteista:
– Haapasuo (lintukosteikoksi ennallistettu turvesuo)
– Korpela (pieni metsätalousmaan kosteikko)
– Keihäsjärvi (kolmen arvokkaan lintuveden kokonaisuus)
Tuoretta luettavaa SOTKA-levähdysalueista
Jahtimedia 28.11.2024
Haapasuo – entinen turvetuotantoalue levähdysalueeksi, syyskuu 2023
Metsästäjä-lehti 5.5.2023
Metsästäjä-lehti 10.1.2022
Maaseudun Tulevaisuus 12.9.2021
Yle Mikkeli 14.9.2021
BirdLife 3/2021
Lisätietoja hanketyöntekijöiltä
lintuvesiasiantuntija Heikki Helle, BirdLife Suomi ry, p. 010 406 6209, heikki.helle(a)birdlife.fi
lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen, Suomen Metsästäjäliitto ry, p. 050 472 8724, veli-matti.pekkarinen(a)metsastajaliitto.fi