Laulujoutsenta ei tule metsästää

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu ja Suomen luonnonsuojelun symboli, joka lähes hävitettiin Suomesta metsästämällä. Suojelun ansiosta kanta on kasvanut 1950-luvun alle sadasta parista yli 10 000 pariin. Runsastumisen vuoksi laulujoutsenen metsästyksen aloittamista vaaditaan säännöllisesti – valitettavan usein virheellisin perustein. Olemme koonneet tälle sivulle tietopaketin laulujoutsenesta.

Laulujoutsen ei ole uhka muille vesilinnuille

Laulujoutsenen väitetään syrjäytttävän muut vesilinnut pesimäpaikaltaan. Mielikuva lienee syntynyt, kun joutsenen runsastuessa muiden vesilintujen määrät ovat 2000-luvulla vesistöjen tilan heikentymisen vuoksi pienentyneet. Tutkimustieto ei tue väitettä laulujoutsenen syrjäyttävästä vaikutuksesta. Päin vastoin vesilintukannat voivat paremmin niillä lintuvesillä, joille laulujoutsen on levinnyt, kuin niillä, joista laulujoutsen puuttuu. Laulujoutsenesta on todennäköisesti hyötyä puolisukeltajasorsien ruokailulle, minkä vuoksi ne ruokailevat usein yhdessä. Pitkällä kaulallaan joutsen irrottaa syvemmältä ravintoa, jota muut lajit poimivat pinnalta.

Laulujoutsenen on väitetty olevan syynä metsähanhen vähenemiseen. Tutkimukset eivät tue tätäkään väitettä. Muun muassa Pentti Rauhalan pitkäaikainen seuranta Kemin alueen laajoilla aapasoilla kertoo, että laulujoutsenen runsastuminen ei vaikuttanut metsähanhien määrään: seuranta-alueella pesi 1980-luvun alussa kaksi joutsenparia ja 20 vuotta myöhemmin seitsemän paria. Metsähanhien pesimäkanta pysyi joutsenen runsastumisesta huolimatta samana. Myöskään muiden vesilintujen määrässä ei tapahtunut muutoksia.

Metsähanhelle on laadittu kansainvälisen kannanhoitosuunnitelma. Suunnitelman mukaan metsähanhen nopea väheneminen vuosituhannen vaihteessa johtui liikametsästyksestä. Metsästystä on viime vuosina rajoitettu kannanhoitosuunnitelman mukaisesti, ja metsähanhikanta on elpynyt.

Joutsenen aiheuttamat satovahingot korvataan

Laulujoutsenen metsästystä on perusteltu sillä, että tappamalla voidaan vähentää joutsenten aiheuttamia satovahinkoja.

Laulujoutsenet ovat pääosin kasvinsyöjiä ja ne ruokailevat vesistöjen lisäksi myös viljelyksillä. Suuren joutsenparven aiheuttamat vahingot voivat nousta taloudellisesti merkittäviksi. Suomessa valtio korvaa lain mukaisesti rauhoitettujen eläinten aiheuttamat merkittävät vahingot mukaan lukien laulujoutsenten viljelmille aiheuttamat vahingot. Tilastojen mukaan laulujoutsenet aiheuttavat maataloudelle varsin vähän vahinkoja. Laulujoutsenen aiheuttamista maatalousvahingoista on maksettu koko maassa korvauksia keskimäärin noin 16 000 euroa / vuosi.

Jos laulujoutsenen rauhoitus purettaisiin, ei korvauksia enää maksettaisi.

Joutsenten ja muiden rauhoitettujen lintujen, erityisesti hanhien ja kurkien, aiheuttamia satovahinkoja voidaan vähentää lintupeltojen avulla. Lintupellot ovat lintujen käyttöön tarkoitettuja viljelyksiä, joilla linnut pyritään ohjaamaan pois paikoilta, missä ne aiheuttavat vahinkoja. Lue lisää pelloilla levähtävistä hanhista ja niiden aiheuttamien vahinkojen hallinnasta.

Laulujoutsenen metsästys on kielletty koko Euroopassa

Sen lisäksi, että laulujoutsen on Suomen lainsäädännössä rauhoitettu, se on rauhoitettu myös EU-lainsäädännössä. Laulujoutsen kuuluu EU:n lintudirektiivissä korkeimpaan suojeluluokkaan (liite 1), eikä sitä saa metsästää missään jäsenmaassa.

Laulujoutsenen metsästyksen salliminen Suomessa vaatisi EU:n lintudirektiivin muuttamista, mihin ei EU:n tekemän selvityksen mukaan ole tarvetta. Laulujoutsenen EU-statuksen muuttaminen johtaisi myös muihin muutoksiin, mikä aiheuttaisi esimerkiksi tarpeita laajentaa EU:n suojelualueverkostoa (Natura 2000).

Laulujoutsenkannan kasvu on taittumassa

Suomen aikanaan sukupuuton partaalle metsästetty laulujoutsenkanta on kasvanut vuosikymmenten ajan keskimäärin noin 10 % vuodessa, ja se on levinnyt Pohjois-Suomen erämaista koko maahan. Kannan kasvussa on kyse lajin palautumisesta luontaiselle levinneisyysalueelleen. Kasvu on monilla alueilla hidastunut, koska laulujoutsenen elämän edellytykset täyttäviä pesimäpaikkoja ei ole rajattomasti. Nykyinen Suomen pesimäkanta on reilu 10 000 paria. Syyskanta on noin 70 000 laulujoutsenta.

Vaatimukset joutsenen metsästämiseksi ovat lisääntyneet 2000-luvulla, kun riistasorsalajien kannat ovat pienentyneet ja perinteistä vesilinturiistaa on vähemmän. Uusien metsästyslajien vaatimisen sijaan tulee keskittyä pitkäjänteisiin toimiin vesilintulajien elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Samalla edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelua.

Laulujoutsen on suomalaisille tärkeä

Laulujoutsen on kansallislintuna suomalaisille rakas laji. Lajin metsästykseen suhtaudutaan yleisesti hyvin kielteisesti, minkä vuoksi aloitteet metsästyksen aloittamisesta saavat paljon negatiivista julkisuutta.

Laulujoutsenia ihastellaan ja kuvataan paljon. Arka erämaiden lintu on viime vuosikymmeninä oppinut luottamaan ihmiseen. Metsästyksen salliminen tekisi laulujoutsenesta aremman, koska ihminen olisi vuosikymmenten tauon jälkeen uudelleen uhka.

BirdLife ei pidä nyky-yhteiskunnan arvojen mukaisena sitä, että ihmisellä olisi aina oikeus ja tarve ottaa osansa, kun jokin  laji runsastuu. Tarvetta tai oikeutta laulujoutsenen metsästyksen aloittamiselle ei ole.