Kesämetsästyksestä usein esitettyjä väitteitä
Haahkakoiraiden metsästys kesäkuussa (1.–15.6.) perustuu suureen joukkoon paikkaansa pitämättömiä väitteitä sekä piittaamattomuutta lintulajiston hyvinvoinnista ja lainsäädännöstä.
Tähän yhteenvetoon on koottu haahkan kesämetsästyksen oikeutukseksi esitettyjä väitteitä (mm. maa- ja metsätalousministeriö) sekä niille oikaisuja.
”Ulkosaaristossa ei ole tärkeitä haahkan pesimäluotoja”
Haahkakanta on vahvin ulkosaaristossa puuttomilla kallio- ja kivikkoluodoilla syvien vesien äärellä (esim. Hildén, O. & Hario, M. 1993: Muuttuva saaristolinnusto). Tästä huolimatta haahkan kesämetsästystä perustellaan väittäen, ettei kevätmetsästysalue ole tärkeää haahkan pesimäaluetta – vaikka se on kaikkein tärkeintä haahkan pesimäaluetta.
”Alueella, jolla haahkan kesämetsästys on sallittu, on hyvin vähän pesimälinnustoa”
Suomessa on suuri joukko lintulajeja, joiden esiintyminen on keskittynyt ulkosaaristoon – juuri sille alueelle, jossa haahkan kesämetsästys on sallittu. Saaristolintujen laji- ja parirunsaus on suurimmillaan ulkosaaristossa. Myös valtaosa saariston linnustonsuojelualueista sijoittuu ulkosaaristoon niiden monimuotoisen lajiston vuoksi.
Ulkosaariston tyyppilajistoksi luetaan (Hildén, O. & Hario, M. 1993: Muuttuva saaristolinnusto) kyhmyjoutsen, merihanhi, valkoposkihanhi, ristisorsa, tukkasotka, lapasotka, haahka, pilkkasiipi, tukkakoskelo, isokoskelo, merikotka, meriharakka, tylli, lapinsirri, punajalkaviklo, karikukko, merikihu, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, merilokki, räyskä, kalatiira, lapintiira, pikkutiira, etelänkiisla, ruokki, riskilä ja luotokirvinen. Näiden kannoista suuri osa pesii ulkosaaristossa. Lisäksi ulkosaaristossa pesii merkittäviä määriä harmaasorsia, sinisorsia, lapasorsia, kanadanhanhia, merimetsoja, nuolihaukkoja, västäräkkejä, kivitaskuja, niittykirvisiä, haarapääskyjä, räystäspääskyjä, pensaskerttuja, hernekerttuja ja variksia.
Useat edellä mainituista lajeista ovat haahkan tapaan uhanalaisia.
”Haahkan kesämetsästyksellä ei ole vaikutusta muuhun linnustoon”
Haahkakoiraiden kesäkuinen metsästys ajoittuu useimpien saaristolintujen pesinnän herkimpään aikaan, jolloin suuri osa emoista hautoo tai poikaset ovat pieniä. Metsästyshäirintä pelottaa hautovia lintuja pesiltä ja ajaa poikueita pois rannan suojasta, toisinaan myös emon pois poikasten luota. Haudonnan alkuvaiheessa emot saattavat hylätä pesän häirinnän vuoksi. Häirintätilanteen vuoksi munat ja poikaset jäävät suojaamatta, mikä aiheuttaa lisäsaalistusta ja heikentää lajien pesimätulosta.
Haahkan metsästyksen negatiivisista vaikutuksista saarien ja luotojen muuhun pesimälinnustoon tehdään säännöllisesti havaintoja. Toisinaan on todettu jopa koko pesimälinnusto tuhoutuneeksi. Tapauksia ei ole tilastoitu tai että niistä olisi tehty rikosilmoituksia. Tapausten havaitsijat ovat kuvitelleet pesintöjen tuhoutumisen kesämetsästyksen vuoksi olevan laillista, koska haahkan kesämetsästys on ollut kyseisillä luodoilla sallittua.
Jos haahkan poikaset ovat kuoriutuneet kesämetsästysaikaan mennessä, ne ovat vielä erittäin pieniä ja erityisen herkkiä häiriölle. Haahkapoikueet siirtyvät esimerkiksi veneen aiheuttaman häiriön vuoksi satoja metrejä. Haahkakannan suojelun ja poikastuoton varmistamiseksi häirintä pitäisi minimoida kesäkuussa.
”Haahkat eivät haudo enää kesäkuussa”
Haudonnan ajoittumisessa on paljon vuosienvälistä ja alueellista vaihtelua. Pesinnän ajoittumiseen vaikuttaa muun muassa kevään sää. Haahkojen haudontakausi jatkuu yleisesti kesäkuulle. Hautovia haahkanaaraita on kesäkuun alussa muun muassa Suomenlahdella yleensä vielä runsaasti: kylminä keväinä yli puolet naaraista hautoo edelleen kesäkuun alussa. Myöhäisiä hautojia todetaan vielä kuun puolivälissäkin.
Pesinnän ajoittumisen vaihtelu on kasvanut viime vuosina. Samalla alueella pesivien haahkojen pesinnän aloitukseen on tullut selvästi enemmän vaihtelua. Ilmiön syytä ei varmuudella tunneta, mutta sen uskotaan liittyvän saalistuspaineen kasvamiseen. Erityisesti keskimääräistä myöhemmin pesintänsä aloittavien naaraiden määrä on kasvanut.
Haahkan poikaset saavuttavat lentokyvyn elokuun loppuun mennessä. Tällöin haahkan pesimäkausi loppuu.
”Haahkakoiraat siirtyvät pesimäalueilta sulkasatoalueille ennen kesämetsästyksen alkua”
Haahkakoiraat sulkivat kesällä. Suuri osa koiraista siirtyy sulkasatoa varten pesimäpaikalta länteen ja sisäsaaristosta ulommas saaristoon ja ulkomerelle. Sulkasatoalueet ja haahkan pesimäalueet ovat kuitenkin päällekkäiset. Niillä haahkakoiraiden sulkasatoon käyttämillä alueilla, joilla on pesintään soveltuvia luotoja tai saaria, on yleisesti myös pesiviä haahkoja. Kesäkuun alussa haahkakoiraita on edelleen lähes kaikkialla, missä haahkoja pesii. Erityisen varmasti haahkakoiraita on ulkosaaristossa sijaitsevilla haahkan pesimäsaarilla ja luodoilla.
”Haahkakoiraiden metsästys on metsästyslain periaatteiden mukaista”
Metsästyslaissa (20 §) säädetään, että metsästystä on harjoitettava kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja siten, että riistaeläinkannat eivät vaarannu, luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta, riistakantaa ei vaaranneta eikä eläimille tuoteta tarpeetonta kärsimystä. Haahkan kesäaikainen metsästys kohdistuu uhanalaiseen vähentyneeseen lajiin, tapahtuu luonnon kannalta herkimpänä aikana ja aiheuttaa haahkan lisäksi myös muiden lintulajien pesintöjen epäonnistumista. Haahkan kesämetsästys on räikeässä ristiriidassa metsästyslain periaatteiden kanssa.
”Haahkan kesämetsästys on luonnonsuojelulain mukaista”
Kaikki Suomessa pesivät lintulajit ovat kesäkuussa rauhoitettuja koirashaahkaa lukuun ottamatta. Lähtökohtaisesti minkä tahansa muun lintulajin häiriintyminen tai pesinnän epäonnistuminen haahkan metsästyksen yhteydessä on luonnonsuojelulain vastaista (Luonnonsuojelulaki 39 §). Metsästyslain 1 §:ssä todetaan, että: ”Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja eläinsuojelulaissa säädetään.”
Käytännössä on useimmiten mahdotonta metsästää haahkakoiraita kesäkuussa niin, ettei metsästyksestä todennäköisesti aiheutuisi häiriötä muulle lintulajistolle tai naarashaahkoille. Haahkan kesämetsästyksen toteuttaminen on siksi käytännössä lähes poikkeuksetta ristiriidassa luonnonsuojelulain kanssa.
”Haahkan kesämetsästys on kansainvälisen lainsäädännön mukaista, koska koirashaahkat eivät osallistu poikasten hoitamiseen”
Lintujen metsästys kevätmuutto- ja pesimäaikana on yleisesti sivistyneissä maissa kielletty. EU:ssa se on kielletty lintudirektiivillä (artikla 7 kohta 4). Lintudirektiiviin kielto on kirjattu lajeja koskevaksi. EU:n tätä asiaa koskevassa ohjeistuksessa asiasta on todettu (Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY (Lintudirektiivin) mukaisesti harjoitettavaa metsästystä koskeva ohjeasiakirja), että
”Yleisesti ottaen vaihe, joka ilmaisee lisääntymiskauden päättymisen, on nuorten lintujen täysi lentokyky eli kaikkien poikueiden… lentoonlähtö.”
ja että
”Direktiivin 7 artiklan 4 kohdan toisen ja kolmannen lauseen tavoitteena on varmistaa täydellinen suojelu niinä kausina, jolloin luonnonvaraisten lintujen selviytyminen on erityisen uhattuna. Metsästykseltä suojelua ei siis voida rajoittaa tietyn lajin lintujen enemmistöön, joka määräytyy keskimääräisten lisääntymissyklien ja muuttoliikkeiden perusteella.”
Euroopan unionin vuonna 2001 julkaisemassa ja vuonna 2014 päivitetyssä lintujen esiintymisen ajoittumista koskevassa selvityksessä (concepts of Article 7(4): Version 2014 ) käsitellään kunkin lajin elinkierron ajoittumista kolmanneskuukausina. Haahkan lisääntymiskausi on selvityksen mukaan Suomessa huhtikuun alusta elokuun loppuun. Haahkan osalta kaikki metsästys mukaan lukien koiraiden metsästys on tänä aikana kiistatta lintudirektiivin vastaista pesimäaikaista metsästystä.
Jos suomalaisten metsästysviranomaisten näkemys siitä, että pesimäkausi voitaisiin määritellä lajin sisällä sukupuolen mukaan olisi oikea ja yleisesti hyväksyttävä, voisi samoilla perusteilla metsästää lähes kaikkien vesilintulajien koiraita kesken lajien pesimäajan koko EU:ssa. Tällaisen periaatteen ajaminen EU:ssa on vastuutonta metsästyspolitiikkaa ja vaarantaa muun muassa muiden riistasorsien kannat.