Pihabongaus 2016
Valkoselkätikka oli Pihabongauksessa ennätyksellisen runsas. Kuva: Jorma Tenovuo
Yhdettätoista kertaa järjestettyyn Pihabongaukseen osallistui tammikuun viimeisenä viikonloppuna 18 000 henkilöä tarkkailemalla lintuja tunnin ajan yli 12 000 paikalla ympäri maan. Osallistujamäärä laski jonkin verran viime vuodesta, mihin lintujen vähyydellä lienee ollut osuutensa. Pihabongauksessa havaittiin noin 440 000 lintuyksilöä ja 94 lajia. Paikkaa kohti havaittu lintumäärä, 36 yksilöä, oli tapahtuman historian pienin.
Talitiainen runsain, valkoselkätikkoja nähtiin paljon
Pihabongauksen runsain laji oli jälleen talitiainen. Keltasirkku säilytti asemansa toiseksi runsaimpana, vaikka sen yksilömäärät putosivat peräti kolmasosan edellisvuodesta. Kolmanneksi runsain oli sinitiainen, kun taas viime vuoden kolmonen tilhi oli tänä talvena kateissa ja löytyi nyt vasta sijalta 37. Tavallisimpien eli useimmilla pihoilla tavattujen lajien kolmen kärjen muodostivat perinteisesti talitiainen, sinitiainen ja harakka.
Tavallista runsaampia olivat muun muassa puukiipijä, tikli ja pähkinänakkeli. Tiklejä nähtiin Pihabongauksessa enemmän kuin koskaan, myös kiipijän ja nakkelin runsaus hipoi ennätystä. Syksyn voimakas vaellus näkyi odotetusti valkoselkätikkojen määrässä: viime vuosien tasoon verrattuna laji oli yli kaksi kertaa lukuisampi. Pihabongauksen harvinaisimmat lintulajit olivat Helsingissä nähty valkopäätiainen ja Uudessakaupungissa havaittu isolokki.
Pihabongaushavaintojen mukaan varpuskanta hiipuu kaikkialla Suomessa.
Syksyn huono marjasato näkyi tilhen ohella myös rastaiden niukkuutena. Räkättirastaita havaittiin alle prosentti edellisvuoden määrästä, ja mustarastaan runsaus putosi huippuvuoden jälkeen keskimääräiselle tasolle. Myös esiintymiseltään suuresti ailahtelevia vihervarpusia ja varsinkin urpiaisia oli Pihabongauksessa tänä vuonna todella niukasti.
Monen lajin taantuma syvenee
Tuoreessa arvioinnissa uhanalaisiksi todetut lajit olivat Pihabongauksessa entistäkin vähälukuisempia. Varpus- ja viherpeippomäärät ovat huvenneet puoleen sitten ensimmäisen Pihabongauksen.
Hömötiaisia nähtiin 28 prosenttia ja töyhtötiaisia 34 prosenttia vähemmän kuin edellisenä kymmenenä vuotena keskimäärin. Edellisen kesän heikosti menneet pesinnät selittävät toki osittain lintujen vähyyttä – myös viime vuosien voittajat, kuten sinitiainen ja pikkuvarpunen notkahtivat tänä talvena – mutta monen lajin kohdalla on syytä aitoon huoleen.
BirdLife Suomi kiittää osallistujia!
Hömö- ja töyhtötiainen ovat pihabongaushavaintojen mukaan vähentyneet.
Pihabongauksen 10 yleisintä eli useimmalla pihalla havaittua lajia:
Pihabongauksen 10 runsainta lajia:
Lisää tuloksia
- Tulokset lajeittain (koko maa) (pdf)
- Perustiedot ja lajien havaintomäärät maakunnittain (alueelliset BirdLife-yhdistykset) (pdf)
- Perustiedot ja lajien yksilömäärät maakunnittain (alueelliset BirdLife-yhdistykset) (pdf)
- Tuloksia kunnittain (piha-, laji- ja lintumäärät) (pdf)