Pihabongaus 2025: räkättirastaita ennätyksellisesti, moni tavallinen laji vähissä

Pihabongaus on Suomen suurin lintutapahtuma. Se on järjestetty vuosittain tammikuun viimeisenä viikonloppuna vuodesta 2006. Vuonna 2025 talvilintuja tarkkailtiin 25.–26.1. yli 16 000 paikalla ja noin 26 000 osallistujan voimin. Osallistujamäärä on tapahtuman neljänneksi suurin.

 

Talvi 2024–2025 oli ollut lauha ja vähäluminen, ja pihabongausviikonloppuna lämpötila kiipesi lähes koko Suomessa plussan puolelle. Varsinkin lauantai oli monin paikoin myös sateinen ja tuulinen. Näissä olosuhteissa linnut vierailivat ruokinnoilla tavanomaista harvemmin, ja sää vaikutti varmasti myös pihabongaajien innokkuuteen. Toisaalta runsaan pihlajanmarjasadon ja lämpimän syksyn ja alkutalven myötä lintuja oli jäänyt talvehtimaan Suomeen paljon.

Pihabongauksessa havaittiin yhteensä 103 lintulajia ja yli 630 000 lintuyksilöä. Lajimäärä on Pihabongaushistorian kuudenneksi suurin, ennätys (109) on vuodelta 2015. Pihoilla nähtiin keskimäärin 39 lintuyksilöä, mikä on marjalintujen runsauteen nähden vähän ja selvästi edellistalvea niukemmin. Pihakohtaiset yksilömäärät näyttävät hieman vähentyneen Pihabongausvuosien mittaan: viisi korkeinta lukemaa ovat kaikki tapahtuman ensimmäiseltä vuosikymmeneltä.

Uusia lintulajeja Pihabongaukselle havaittiin kaksi: jänkäkurppa ja virtavästäräkki. Kahdenkymmenen vuoden aikana Pihabongauksessa on havaittu yhteensä 148 lintulajia.

 

Rastaiden juhlaa

Pihlajanmarjojen paljous näkyi odotetusti räkättirastaan huippuesiintymisenä. Räkättejä nähtiin liki kaksinkertaisesti edelliseen ennätykseen verrattuna, ja se oli tällä kertaa Pihabongauksen toiseksi runsain lintulaji kestomenestyjä talitiaisen jälkeen. Myös Pihabongauksessa hyvin harvalukuisia punakylkirastaita havaittiin nyt ennätyksellisesti. Vakaasti runsastuva mustarastas ylsi kolmanneksi parhaaseen tulokseen, vielä enemmän niitä on nähty vuosina 2015 ja 2022. Lämmin sää saattoi vaikuttaa mustarastaiden havaittavuuteen ruokinnoilla.

Räkättirastaan runsaus Pihabongauksessa vuosina 2006–2025.

 

Myös tilhiä havaittiin hyvin, mutta vuosina 2007, 2015 ja 2022 niitä on ollut vielä enemmän. Vuoden 2015 huipusta tilhien määrä jäi nyt neljäsosaan. Sen sijaan niin ikään pihlajanmarjoista pitäviä kottaraisia, joka on yleensä hyvin harvalukuinen talvilintu, havaittiin pihabongaushistorian toiseksi eniten.

Lajien yleisyysvertailussa suurina parvina viihtyvä räkättirastas sijoittui vasta sijalle 19, niitä havaittiin noin joka kymmenennellä pihalla. Pihabongauksen yleisimmät eli useimmilla pihoilla havaittavat lintulajit ovat vuodesta toiseen talitiainen, sinitiainen, harakka ja käpytikka.

 

Hyvät punatulkkuvuodet jatkuvat

Punatulkkuja nähtiin Pihabongauksessa runsaasti jo neljättä vuotta peräkkäin. Pihabongauksen alkuvuosiin verrattuna lajin runsaus on viime vuosina ollut liki kaksinkertaisella tasolla. Kaikkialla Suomessa suuresti runsastuneita harmaapäätikkoja havaittiin jälleen lähes ennätyslukemat, vaikka olosuhteet eivät olleet kovin suosiolliset tikkojen havaitsemiseksi ruokinnoilla.

Harmaapäätikka on runsastunut tasaisesti pihabongausvuosien mittaan.

 

Hyvä esiintyminen oli odotetusti myös leudosta talvesta hyötyneillä puukiipijällä ja pyrstötiaisella. Sisämaassakin tavalliseksi talvilinnuksi kovaa vauhtia muuttuvan merikotkan havaintomäärä oli pihabongaushistorian toiseksi suurin.

 

Monella lajilla pohjanoteerauksia

Pihabongausta 2025 luonnehti kuitenkin myös monien lajien poikkeuksellinen niukkuus. Uhanalainen varpunen sukelsi selvällä erolla uusiin pohjalukemiin, ja myös talitiaisia ja keltasirkkuja havaittiin vähemmän kuin koskaan ennen. Esiintymiseltään suuresti vaihteleva urpiainen oli vuonna 2024 Pihabongauksen runsain lintulaji, mutta nyt laji teki niukkuusennätyksen ja löytyi vasta runsaustilaston sijalta 25.

Varpunen on vähentynyt Pihabongauksessa suuresti kaikkialla Suomessa.

 

Huomattavan vähän Pihabongauksessa 2025 havaittiin myös peippoja ja järripeippoja, pikkutikkoja sekä mahdollisesti lumettomuuden vuoksi peltopyitä. Pikkutikka on muista tikkalajeistamme poiketen vähentynyt selvästi pihabongausvuosien mittaan. Yleistyneistä talvilinnuistamme esimerkiksi valkoselkätikkoja ja pähkinänakkeleita nähtiin nyt viime vuosia niukemmin.

Pitkän aikavälin taantujista viherpeipon ja harakan määrät säilyivät viime vuosien alhaisella tasolla. Uhanalaisia hömö- ja töyhtötiaisia havaittiin hieman viimeaikaisia pohjavuosia enemmän, mutta vertailu Pihabongauksen alkuvuosiin osoittaa molempien lajien kannan pudonneen liki 40 prosenttia reilussa vuosikymmenessä.

 

Koko maan tulokset

Alla olevassa vuoden 2025 tulostaulukossa on esitetty 70 lajin runsaudet ja vertailtu niitä aiempiin vuosiin. Kannanmuutos tarkoittaa runsauden eroa vuosien 2006–2009 ja 2022–2025 keskiarvojen välillä.

 

Alueellisia tuloksia

Alueellisissa tuloksissa esitetään 40–50 yleisimmän lajin runsaus eri osissa Suomea ja vertailu aiempiin vuosiin. Lajeja tai aluetta voi etsiä hakukentän avulla (esimerkiksi kirjoittamalla “pohjois tiainen” saa näkyviin kaikki tiaiset Pohjois-Suomesta). Taulukkoa voi järjestää myös klikkaamalla sarakeotsikoita.

Lisää tuloksia:

• Lajien yleisyysmuutoksia vuodesta 2006 alkaen
• Lajien runsausmuutoksia vuodesta 2006 alkaen
• Perustiedot ja lajien yksilömäärät lintuyhdistyksittäin 2025 (xls)
• Pihojen määrä kunnittain 2006–2025 (xls)