Pönttöbongaus 2016
Valtakunnallinen Pönttöbongaus järjestettiin neljättä kertaa 11.–12.6.2016. Havaintoja pönttölinnuista saatiin lähes 3 900 paikalta ja yhteensä ilmoitettiin 35 516 pöntön tiedot. Havaintopaikkojen määrä kasvoi edellisvuodesta 14 prosenttia ja pönttöjen määrä 24 prosenttia.
Yli puolet pöntöistä asuttuja
Tavallisimpien pönttöpesijöiden yleisyyden ja runsauden vaihtelu 2013–2015 (koko maa).
Pöntöissä todettiin yli 18 000 pesintää. Pöntöistä asuttuja oli 52 prosenttia, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna (54 %). Asuttujen pönttöjen osuus oli suurin Etelä-Suomessa ja pienin Pohjois-Suomessa.
Pöntöissä havaittiin pesivänä yhteensä 34 eri lintulajia. Yleisimmät pöntöissä pesivät lintumme ovat kirjosieppo, talitiainen ja sinitiainen. Pönttöbongauksen 2016 tulokset viidentoista runsaimman lajin osalta löydät tästä taulukosta.
Kirjosieppojen määrä laski jo toisena vuonna peräkkäin, pudotusta edellisvuodesta oli noin 10 prosenttia. Tulos on varsin odotettu kahden huonon pesintäkesän jälkeen. Sen sijaan sinitiaisen pesintöjen määrä pysyi viimevuotisella tasolla ja talitiaisella jopa kasvoi hieman.
Leppälintu runsastui, käenpiika romahti
Leppälintuja havaittiin vuonna 2016 paljon ja tervapääskyjä viime vuotta paremmin, mutta käenpiikoja niukasti.
Selvästi viime vuotta enemmän havaittiin leppälinnun ja harmaasiepon pesintöjä. Harmaasiepolla kasvu johtuu pitkälti siitä, että viime vuonna lajin muutto oli vielä kesken tapahtuman aikaan. Tänä vuonna harmaasiepon määrät kasvoivatkin erityisen selvästi Pohjois-Suomessa. Myös viime vuonna vähissä olleen tervapääskyn kanta näytti pönttöbongaushavaintojen perusteella elpyneen hieman.
Suuresti vähentyneitä lajeja olivat vuonna 2016 pikkuvarpunen, varpunen ja käenpiika. Pikkuvarpusen pesintöjä ilmoitettiin peräti 25 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015 ja käenpiian pesintöjen määrä putosi puoleen. Pikkuvarpuskannan pienenemisestä ovat kertoneet myös talvilintulaskentojen ja Pihabongauksen tulokset. Kottarainen säilytti asemansa Etelä-Suomessa, mutta muualta maasta pesintöjä ilmoitettiin selvästi aiempia vuosia vähemmän.
Pesinnät etuajassa?
Tänä vuonna lintujen pesinnät olivat ehkä hieman tavallista aikaisempia lämpimän kevään takia. Etelä-Suomessa yli puolet tiaispoikueista ja käytännössä kaikki kottaraiset olivat jo lähteneet pesistä.
Kirjosiepon poikaset olivat kuoriutuneet Etelä-Suomessa noin 60 prosentissa pöntöistä ja pohjoisessakin joka kolmannessa, kun viime vuonna vastaavat luvut olivat 30 ja 10 prosenttia. Tapahtuma oli kuitenkin nyt viisi päivää myöhäisempi, mikä selittää eron suurelta osin. Loppujen lopuksi lintujen pesintöjen aikataulu vaihtelee vuosien välillä varsin vähän.
Etelä-Suomessa yli puolet talitiaispoikueista oli jo lähtenyt pöntöistä.