Pönttöbongaus 2021
Yhdeksättä kertaa järjestetyssä Pönttöbongaus-tapahtumassa tarkkailtiin yli 35 000 linnunpöntön elämää. Pesintä todettiin 53 prosentissa pöntöistä, mikä on keskimääräistä parempi tulos. Monen lajin kannat vähenivät silti edellisvuodesta.
Havaintopaikkoja enemmän kuin koskaan
Pönttöbongaukseen 5.–6.2021 osallistuttiin yli 4 000 paikalla. Tapahtumassa tarkkailluista yli 35 000 pöntöstä asuttuja oli hieman pienempi osuus kuin edellisenä kesänä, mutta kuitenkin selvästi useampi kuin 2010-luvun loppuvuosina. Asuttujen pönttöjen osuus oli suurin Etelä-Suomessa (yli 54 %), ja pohjoisessa yllettiin lähes samalle tasolle – sen sijaan Länsi-Suomessa alle puolet pöntöistä oli saanut asukkaat.
Yleisimmät Pönttöbongauksessa 2021 havaitut pesijät ja niiden yleisyys (%-osuus havaintopaikoista) eri osissa Suomea.
Kirjosieppokanta pysyi hyvällä tasolla, pikkuvarpusen yleistyminen taittui
Pönttöbongauksen tulokset kertovat hyvin yleisimpien pönttölintujemme pesimäkannoista ja niiden muutoksista. Runsaimman Pönttöbongauksessa havaittavan pesijän, kirjosiepon, määrät pysyivät edellisvuotisella hyvällä tasolla. Monen 2010-luvun jälkipuoliskolle osuneen huonon pesimäkesän aiheuttama notkahdus lienee siis taittumassa. Edellisvuoden lumisena keväänä kirjosieppoja ennätti Pohjois-Suomeen vähän, mutta nyt palattiin arkeen: kirjosiepon runsaus oli selvästi suurin pohjoisessa.
Tali-ja sinitiaisia havaittiin pöntöissä selvästi edellisvuotta vähemmän, talitiaisia jopa ennätyksellisen vähän. Kylmä talvi lienee verottanut näiden lajien kantaa hieman. Myös valtavasti pönttöbongausvuosina runsastuneen pikkuvarpusen kannankasvu kääntyi laskuksi – silti pikkuvarpusen pesintämäärät olivat moninkertaisia ensimmäisiin Pönttöbongauksiin verrattuna. Leppälintu runsastui pohjoisessa, missä sen pesintöjen määrä olikin moninkertainen muuhun Suomeen verrattuna.
Monelle lajille vuotta 2021 voi luonnehtia keskimääräiseksi tai keskimääräistä heikommaksi. Kottaraisen pesintöjä ilmoitettiin selvästi edellisvuotta vähemmän, telkän pesintöjä suunnilleen saman verran mutta huomattavasti niukemmin kuin ensimmäisinä pönttöbongausvuosina. Käenpiian pesintöjä havaittiin ennätyksellisen vähän. Sen sijaan uhanalaisen räystäspääskyn havaintomäärä oli huippuluokkaa – mitä ilmeisimmin lisääntyneen pöntötyksen tuloksena.
Telkän, leppälinnun ja kottaraisen runsaus (lajin asuttamien pönttöjen osuus kaikista pöntöistä) Pönttöbongauksessa vuosina 2013–2021.
Vaihtelua pesintöjen onnistumisessa
Kevään 2021 säät olivat kovin vaihtelevat. Kylmä vapun tienoo oli Pönttöbongauksen tulosten mukaan lykännyt niin tiaisten kuin kottaraisenkin pesintöjä. Myöhään saapuvien lajien, kuten kirjosiepon, pesintöjen aloitukseen kylmyys ehti vaikuttaa vähemmän.
Mahdollisesti kylmästä jaksosta johtuen myös epäonnistuneita pesintöjä raportoitiin kottaraisella tavallista enemmän. Sen sijaan esimerkiksi tiaisilla epäonnistuneiden pesintöjen määrä ei poikennut normaalista ollen vain puolet katovuoden 2017 lukemista.