Pönttöbongaus 2023

Jo lähes 50 000 linnunpönttöä tarkkailussa

Pönttöbongauksessa 10.–11.6.2023 tarkkailtiin linnunpönttöjä yli 5 600 paikalla ja osallistujat ilmoittivat yhteensä yli 46 000 linnunpöntön tiedot. Molemmat luvut ovat jälleen tapahtuman komeita uusia ennätyksiä.

Pesimävuosi oli viime vuoden tapaan keskimääräistä parempi, sillä yli 54 prosenttia pöntöistä oli asuttuja. Edellisvuonna asuttuja pönttöjä oli hieman enemmän. Pöntöissä riitti asukkaita ympäri Suomen: niukasti eniten pesintöjä havaittiin tällä kertaa Itä-Suomessa, mutta kaikissa maamme osissa yllettiin yli 53 prosentin käyttöasteeseen.

 

Kirjosiepolla jälleen erinomainen vuosi, tiaisilla niukkuutta

Runsaimmat Pönttöbongauksessa havaittavat pönttöpesijät ovat vuodesta toiseen kirjosieppo, talitiainen ja sinitiainen. Pönttöbongauksen tulokset kertovatkin hyvin näiden lajien pesimäkantojen vaihtelusta.

Kirjosiepolla oli viime vuoden tapaan erinomainen vuosi: laji havaittiin jälleen yli neljällä viidestä tarkkailupaikasta ja se pesi yli 20 prosentissa pöntöistä. Pesintöjen määrä jopa kasvoi aavistuksen edellisvuodesta ja lähestyy jo edellistä huippuvuotta 2014. Kirjoseppokantaa lienevät kasvattaneet erityisesti jo kolmen edellisen kesän hyvät olosuhteet ja mahdollisesti myös lajin onnistunut talvehtiminen Afrikassa. Tällä kertaa eniten kirjosiepon pesintöjä havaittiin Itä-Suomessa, kun monessa aiemmassa Pönttöbongauksessa laji on painottunut pohjoiseen. Mahdollisesti kylmä touko–kesäkuun vaihde pysäytti tällä kertaa kirjosiepot hieman tavallista etelämmäs.

Pönttöbongauksen tulosten valossa sekä tali- että myös pohjoiseen kovaa vauhtia levittäytyvällä sinitiaisella näyttää olleen huono vuosi. Parin viime vuoden lumiset talvet sekä etenkin myöhäiset keväät ovat voineet haitata näiden lajien pesintöjä.

 

Kirjosiepon sekä tali- ja sinitiaisen runsauden vaihtelu Pönttöbongauksessa vuosina 2013–2022

 

Kottarainen ja käenpiika hiipuvat, räystäspääskyn pöntötys toimii

Kottaraisen pesintöjä ilmoitetaan Pönttöbongauksessa vuosi vuodelta vähemmän. Havaintopaikkojen lisääntymisen myötä myös kottaraispönttöjä on aineistossa aiempaa niukemmin, mutta myös vertailu vain kottaraiselle sopivien pesäpaikkojen asutuksesta kertoo pönttöjen tyhjenemisestä.

Myös nopeasti vähentyvä käenpiika ylsi Pönttöbongauksen heikoimpaan tulokseen. Sen sijaan pesimälintulaskentojen mukaan vähissä olleita leppälintuja havaittiin Pönttöbongauksessa aivan normaalisti. Laji menestyneekin asutuksen tuntumassa, missä on sekä järeämpää puustoa että pesäkoloja tarjolla, toisin kuin talousmetsissä.

Erittäin uhanalaisen räystäspääskyn pesintöjä ilmoitettiin Pönttöbongauksessa enemmän kuin koskaan. Tämä kertoo sekä pöntötyksen yleistymisestä että lajin hyväksyvän sille tehdyt pesimäpaikat, mutta sen kannan muutosten seuranta ei Pönttöbongauksen tulosten perusteella ole mahdollista.

 

Kottaraisen esiintyminen Pönttöbongauksessa vuosina 2020–2023.

 

Pesinnät hieman myöhässä

Myöhäinen kevät sai jälleen monet pönttölinnut lykkäämään pesinnän aloitusta. Pesästä lähteneiden talitiaispoikueiden osuus oli jopa viime vuotta pienempi, ja kirjosiepot vasta aloittelivat pesintäänsä. Epäonnistuineiden pesintöjen määrä oli kuitenkin vain keskimääräisellä tasolla. Alkukesän kylmät jaksot haittasivat pesintöjä, mutta normaaleista sään muutoksista pesimälinnut selviävät yleensä pienin tappioin.