Pönttöbongaus 2024: pesintöjä hieman tavanomaista vähemmän

Pikkuvarpunen pesäpöntöllään. Kuva: Petri Vainio

Pönttöbongauksessa 8.–9.6.2024 tarkkailtiin linnunpönttöjä yli 4 200 paikalla ja osallistujat ilmoittivat yhteensä yli 35 000 linnunpöntön tiedot. Edellisen vuoden osallistumisennätykseen ei nyt aivan ylletty, mihin viikonlopun vaihtelevalla säällä oli varmasti osuutensa. Pienistä heilahteluista huolimatta Pönttöbongauksen suosio on vuosien mittaan kasvanut vakaasti.

Tarkkailluista pöntöistä ilmoitettiin asutuksi 51 prosenttia. Osuus on hieman tavallista alhaisempi, mutta niukempiakin vuosia on Pönttöbongauksen yli kymmenvuotiseen historiaan mahtunut. Tällä kertaa eniten asuttuja pönttöjä oli Etelä- ja Länsi-Suomessa, sen sijaan idässä ja pohjoisessa yli puolet pöntöistä oli tyhjiä. Itää ja pohjoista koettelivat takatalvet vielä toukokuun alkupuolella ja lumet lähtivät myöhään, mikä on epäilemättä vaikuttanut pesintöihin. Kesäkuussa pohjoisesta saatujen tietojen mukaan lintujen pesinnät olivatkin siellä selvästi normaalia aikatauluaan jäljessä.

 

Kirjosieppoja normaalisti, tiaisilla niukkuutta

Runsaimmat Pönttöbongauksessa havaittavat pönttöpesijät ovat vuodesta toiseen kirjosieppo, talitiainen ja sinitiainen. Pönttöbongauksen tulokset kertovatkin hyvin näiden lajien pesimäkantojen vaihtelusta.

Kirjoisepon pesintä havaittiin miltei joka viidennessä tarkkaillussa pöntössä. Määrä on keskitasoa suurempi, joskaan ei aivan parin viime vuoden veroinen. Sen sijaan tali- ja sinitiaisen pesintöjä ilmoitettiin nyt ennätyksellisen vähän. Tiaisten määrät ovat olleet laskussa jo muutaman vuoden ajan. Mahdollisesti kovat talvet ovat verottaneet niiden kantoja.

Kirjosiepon sekä tali- ja sinitiaisen runsauden vaihtelu Pönttöbongauksessa vuosina 2013–2024
Kirjosiepon sekä tali- ja sinitiaisen runsauden vaihtelu Pönttöbongauksessa vuosina 2013–2024

 

Poikkeuksellisen vähän Pönttöbongauksessa ilmoitettiin tällä kertaa myös leppälinnun pesintöjä. Yleisimpiin pönttöpesijöihimme kuuluvan pikkuvarpusen runsastuminen näyttää taittuneen, mutta lajin pesintämäärät pysyivät edelleen korkealla tasolla.

 

Leppälintuja ja telkkiä ilmoitetaan eniten pohjoisesta

Kirjosieppo on pönttöjen tyyppilintu kaikkialla Suomessa. Neljällä viidestä pönttöbongauspaikasta pesi ainakin yksi kirjosieppopari. Sini- ja talitiainen havaittiin useimmissa osissa Suomea yli puolella paikoista, ja pohjoisessakin sinitiainen näyttää kirineen talitiaisen jo lähes kiinni. Leppälintuja ja telkkiä nähdään ylivoimaisesti eniten pohjoisen pönttöbongauspaikoilla, kottaraisia etelässä.

"Pönttöbongauksen
Pönttöbongauksen 2024 yleisimmät lajit eri osissa Suomea; luku ilmaisee prosenttiosuuden bongauspaikoista.

 

Takatalvet vaikuttivat aikaisiin pesijöihin

Pönttöbongauksen tulosten perusteella etenkin kottaraisen pesinnät olivat vuonna 2024 selvästi myöhässä. Pesästä lähteneiden kottaraispoikueiden osuus oli nyt pönttöbongaushistorian pienin. Myös epäonnistuneita kottaraisen pesintöjä ilmoitettiin enemmän kuin koskaan ennen. Takatalvet olivat selvästi vaikuttaneet sekä aikaisin pesivien lajin pesintöjen ajoittumiseen että niiden onnistumiseen.

"Epäonnistuneiksi
Epäonnistuneiksi ilmoitettujen kottaraisen pesintöjen osuus Pönttöbongauksessa vuosina 2016–2024

 

Myös tiaisten pesinnät vaikuttivat olevan hieman normaaliaikatauluaan jäljessä. Sen sijaan myöhään pesivällä kirjosiepolla eroa tavanomaiseen ei ollut.

Seuraavan kerran pönttöbongataan taas vuoden päästä, tervetuloa silloin mukaan!