BirdLife vaatii toimia lintukosteikkojen hoitamiseksi
Mediatiedote 19.3.2017
Suomessa pesivien kosteikkolintujen kannat ovat viime vuosina taantuneet romahdusmaisesti. Muutos johtuu kosteikkojen luonnontilan heikkenemisestä. Tällä viikolla julkistetussa uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelmassa on esitetty joukko toimenpiteitä, joilla voidaan helpottaa kosteikkolintujen ahdinkoa. BirdLife Suomen kevätkokoukseen Kemiin kokoontuneet Suomen lintuyhdistysten edustajat vaativat, että toimenpiteille osoitetaan riittävä rahoitus ja ne toteutetaan välittömästi.
Uhanalaisten kosteikkolintulajien lukumäärä on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla. Tällä hetkellä uhanalaisista lintulajeista noin joka toinen pesii kosteikoilla. Kosteikkolintujen voimakas taantuminen ei ole yleiseurooppalainen ilmiö. Useissa Euroopan maissa kosteikkojen luonnonhoitoon on satsattu viime vuosikymmeninä Suomea enemmän, mikä näkyy linnustossa. Useiden lajien, kuten Suomessa erittäin uhanalaisen tukkasotkan, kannankehitys on valtaosassa Euroopan maita vakaa tai runsastuva, mutta Suomen pesimäkanta on taantunut puoleen.
Suomen kosteikkolintujen uhanalaistuminen ei ole tullut yllätyksenä. Vuonna 2003 julkaistun Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan yli 150 kosteikkoaluetta tarvitsee kiireellisiä kunnostustoimenpiteitä. Vastaavasti BirdLifen vuonna 2012 julkaisemassa selvityksessä Euroopan linnustonsuojelun haasteista Suomi nousi esiin Natura-alueiden, erityisesti kosteikoiden, puutteellisen hoidon takia. Uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelmassa todetaan jälleen tärkeimpien kosteikkojen heikko tila ja esitetään toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.
”Esimerkiksi Mietoistenlahdella, Espoon Laajalahdella ja Liminganlahdella tehdyt luonnonhoitotoimet osoittavat, että kosteikkolintujen väheneminen voidaan oikein toimin ja riittävin resurssein pysäyttää”, sanoo linnustonsuojeluvastaava Pentti Rauhala Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry:stä. ”Puutetta ei ole tiedosta, eikä taidosta, vaan poliittisesta tahdosta. Toimintaohjelman toteuttamiseksi on osoitettava riittävä rahoitus, ettei se jää jälleen vain huonon nykytilan toteavaksi raportiksi.”
Kosteikot ovat erittäin tärkeitä paitsi suurelle joukolle Suomessa pesiviä lintuja myös Suomen kautta muuttaville vesi- ja kahlaajalintulajeille. Muuttolintujen tärkeistä levähdysalueista huolehtiminen on Suomen kansainvälinen vastuu.
”Kosteikoiden hyvä tila on yhteiskunnassa useiden toimijoiden yhteinen tavoite. Vuosituhannen vaihteessa Suomessa ei ollut yhtään uhanalaista riistalintulajia. Nyt riistavesilintulajeista yli 60 prosenttia on luokiteltu uhanalaisiksi. Suomen tärkeimpien kosteikkojen hoito ei hyödytä vain lintuharrastajia ja luonnonsuojelua, vaan myös metsästäjiä. Tärkeimpien kosteikkojen poikastuotto on vesilintukantojen hyvinvoinnin ydin”, sanoo linnustonsuojeluvastaava Pentti Rauhala Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry:stä.
Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: vigg (tukkasotka)
LISÄTIETOJA
suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 0400 749 786, teemu.lehtiniemi(at)birdlife.fi
suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633, tero.toivanen(at)birdlife.fi
BirdLife Suomi ry