Metsästäjäliitto ja BirdLife Suomi: vesilintumetsästykseen tarvitaan edelleen malttia
Mediatiedote 19.8.2021
Vesilintujen metsästyskauden alkaessa BirdLife Suomi ja Metsästäjäliitto muistuttavat yhdessä lajintunnistuksen tärkeydestä ja kehottavat välttämään taantuvien lajien metsästystä.
Lähes kaikkien riistavesilintulajiemme kannat ovat taantuneet 1990-luvulta lähtien. Ainut vakaana säilynyt laji on sinisorsa, joka menestyy monenlaisissa vesistöissä ja on pitkällä aikavälillä jopa hieman runsastunut. Suuri osa riistasorsalajeista on nykyisin uhanalaisia. Vesilintukantojen palauttaminen elinvoimaisiksi on tavoite, joka yhdistää Metsästäjäliittoa ja BirdLifea.
– Useimpien riistavesilintujen väheneminen on jatkunut yhtäjaksoisesti jo usean vuosikymmenen ajan ja niiden poikastuotto on pysynyt huonona. Vähenevä ja huonosti tuottava kanta ei kestä lisäkuolleisuutta. Siksi taantuvien lajien metsästystä on vältettävä, kertoo BirdLifen lintuvesiasiantuntija Heikki Helle.
Riistavesilinnuista punasotka on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi, tukkasotka, haahka ja nokikana erittäin uhanalaisiksi sekä taigametsähanhi, haapana, jouhisorsa ja heinätavi vaarantuneiksi.
Sinisorsalla erinomainen poikastuotto
Valtakunnallisten vesilintulaskentojen perusteella runsaimpiin riistasorsiimme kuuluvien tavin ja telkän pesimäkannat olivat edelleen pitkän ajan keskiarvoa alhaisemmat. Neljänneksi tärkeimmän riistasorsan haapanan kanta on vähentynyt voimakkaasti aina 1990-luvun puolivälistä lähtien. Yleistenkin lajien metsästykseen tarvitaan siis malttia. Sen sijaan tärkeimmän saalislajimme sinisorsan poikastuotto oli tänä vuonna erittäin hyvä.
Tähtäimessä vieraspedot
– Metsästäjien kannattaa tänäkin vuonna keskittyä metsästystä hyvin kestäviin lajeihin, jollainen tällä hetkellä on erityisesti sinisorsa, sanoo Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors. Kohtuus saalismäärissä on silti syytä pitää mielessä erityisesti viljaruokinnoilta metsästettäessä.
– Vieraspetopyyntiin panostamista ei voi liikaa korostaa vesilintujen pesimätuloksen kohentamisessa: jokainen saaliiksi saatu supikoira ja minkki on poissa syömästä maassa pesivien lintujen munia ja poikasia. Erityisesti sinisorsan pesimämenestystä voidaan parantaa myös putkipesiä asentamalla, muistuttaa Grenfors.
Metsästystilastoinnin parantamiseksi järjestöt toivovat metsästäjien ilmoittavan saaliinsa Oma riista -palveluun kaikkien lajien osalta.
Vesilintujen metsästys alkaa perjantaina 20.8. klo 12. Punasotkan ja tukkakoskelon metsästys sekä haahkan syysmetsästys on tänä vuonna kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Allin metsästys on kielletty sisämaassa, ja merialueilla sitä on rajoitettu saaliskiintiöin. Metsähanhea saa metsästää 27.8. asti Lapissa ja loka–marraskuussa kaakkoisessa Suomessa. Meri- ja metsähanhen metsästystä on lisäksi rajoitettu saaliskiintiöin.
Lakisääteinen saalisilmoitus on tehtävä meri- ja metsähanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, tukkasotkasta, allista, isokoskelosta sekä nokikanasta.
Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: gräsand (sinisorsa), brunand (punasotka), vigg (tukkasotka), ejder (haahka), sothöna (nokikana), tajgasädgås (taigametsähanhi), bläsand (haapana), stjärtand (jouhisorsa), årta (heinätavi), kricka (tavi), knipa (telkkä), småskrake (tukkakoskelo), alfågel (alli), sädgås (sädgås), grågås (merihanhi), skedand (lapasorsa), storskrake (isokoskelo)
LISÄTIETOJA
luonnon ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, puh. 050 569 8916, ere.grenfors(at)metsastajaliitto.fi
Metsästäjäliitto
lintuvesiasiantuntija Heikki Helle, p. 010 406 6209, heikki.helle(at)birdlife.fi
BirdLife Suomi ry
BirdLife Suomi on valtakunnallinen lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö, jolla on yli 23 000 jäsentä ja tukijaa.
Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on 145 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa.
Valtakunnallisia vesilintulaskentoja koordinoivat Luonnonvarakeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa.