Metsästäjäliitto ja BirdLife Suomi: vesilintujen metsästys syytä kohdistaa elinvoimaisiin lajeihin
Mediatiedote 18.8.2022
Vesilintujen metsästyskauden alkaessa BirdLife Suomi ja Metsästäjäliitto muistuttavat yhdessä riistasorsakantojen pitkäaikaisesta vähenemisestä ja kehottavat kohdistamaan pyynnin elinvoimaisiin lajeihin. Vesilintukantojen palauttaminen elinvoimaisiksi on tavoite, joka yhdistää Metsästäjäliittoa ja BirdLifea.
BirdLife Suomi ja Suomen Metsästäjäliitto suosittelevat välttämään uhanalaisten riistasorsien metsästystä. Suomen vesilintulajien kannat vähenevät yleisesti, minkä vuoksi metsästys tulee kohdistaa erityisesti sinisorsaan, joka on valtakunnallisten vesilintuseurantojen mukaan ainoa pitkällä aikavälillä runsastunut riistasorsalaji. Sinisorsan lisäksi myös elinvoimaiseksi luokiteltujen tavin ja telkän kannat ovat olleet varsin vakaat, mutta viimeaikaisen taantuman johdosta niitäkin on syytä metsästää harkiten.
Järjestöt muistuttavat, että vesilintumetsällä tarvitaan malttia. Lintu on aina tunnistettava ennen laukausta ja ampumamatka on pidettävä lyhyenä haavakoiden välttämiseksi. Myös noutavan koiran käyttö metsästäjän apuna on ehdottoman suositeltavaa.
BirdLife ja Metsästäjäliitto korostavat vesilintujen hyväksi tehtävän työn tärkeyttä. Vesilintukantojen elpymisessä keskeistä on lisääntymisen onnistuminen. Oleellisinta on vesilinnuille kelvollisten poikueympäristöjen hyvä tila ja vesistöjen kunnostus. Erityisesti parhaimpia lintuvesiä vaivaa ylirehevöitymisen aiheuttama umpeenkasvu. Poikueiden selviämistä voidaan auttaa myös vieraspetoja poistamalla. Vieraspedot minkki ja supikoira ovat alkuperäisluonnolle ylimääräinen kuolleisuuden ja pesätappioiden aiheuttaja, johon vesilintumme eivät ole sopeutuneet.
”Jokainen vesilintumetsästäjä voi pohtia, mitä omilla metsästysalueilla olisi tehtävissä taantuvien vesilintukantojen hyväksi. Esimerkiksi viljaruokinnalla ei kohenneta vesilintukantoja vaan metsästysmahdollisuuksia. Vieraspetopyynnillä tai uuden kosteikon perustamisella puolestaan voidaan suoraan parantaa vesilintujen elinmahdollisuuksia”, kannustaa BirdLifen lintuvesiasiantuntija Heikki Helle.
BirdLifen ja Metsästäjäliiton yhteisessä SOTKA-levähdysaluehankkeessa parannetaan vesilintujen mahdollisuuksia valmistautua rauhassa syysmuutolle.
”Levähdysalueet ovat vesilintujen reservejä varten. Hyvillä kohteilla tankataan, voimistutaan ja keräännytään muuttoa varten”, kuvailee rauhallisten levähdysalueiden merkitystä Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen.
Sinisorsakannan kasvu tasaantunut, mutta kesän pesinnät onnistuivat
Valtakunnallisten vesilintulaskentojen 37-vuotisen historian aikana ainut runsastunut riistasorsalaji on sinisorsa. Vaikka myös sinisorsakannan kasvu on tasaantunut, tämän kesän poikastuotto oli edelleen hyvä. Muut runsaslukuiset riistasorsat tavi, telkkä ja haapana vähenevät edelleen. Ilahduttavasti haapanan pesimätulos on viime vuosina kuitenkin kohentunut.
Metsästystilastoinnin parantamiseksi järjestöt toivovat metsästäjien ilmoittavan saaliinsa Oma riista -palveluun kaikkien lajien osalta.
Vesilintujen metsästys alkaa lauantaina 20.8. klo 12. Punasotkan ja tukkakoskelon metsästys sekä haahkan syysmetsästys on tänä vuonna kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Allin metsästys on kielletty sisämaassa, ja merialueilla sitä on rajoitettu saaliskiintiöin. Metsähanhea saa metsästää 27.8. asti Lapissa (rajoituksin) ja loka–marraskuussa kaakkoisessa Suomessa. Meri- ja metsähanhen metsästystä on lisäksi rajoitettu saaliskiintiöin.
Lakisääteinen saalisilmoitus on tehtävä meri- ja metsähanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, tukkasotkasta, allista, isokoskelosta sekä nokikanasta.
Riistavesilinnuista punasotka on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi, tundrametsähanhi, tukkasotka, haahka ja nokikana erittäin uhanalaisiksi sekä taigametsähanhi, haapana, jouhisorsa ja heinätavi vaarantuneiksi.
Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: gräsand (sinisorsa), kricka (tavi), knipa (telkkä), bläsand (haapana), brunand (punasotka), småskrake (tukkakoskelo), ejder (haahka), alfågel (alli), sädgås (sädgås), grågås (merihanhi), stjärtand (jouhisorsa), årta (heinätavi), skedand (lapasorsa), vigg (tukkasotka), storskrake (isokoskelo), sothöna (nokikana), tundrasädgås (tundrametsähanhi), tajgasädgås (taigametsähanhi),
LISÄTIETOJA
lintuvesiasiantuntija Heikki Helle, p. 010 406 6209, heikki.helle(at)birdlife.fi
BirdLife Suomi ry
lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen, puh. 050 472 8724, veli-matti.pekkarinen(at)metsastajaliitto.fi
Metsästäjäliitto
BirdLife Suomi on valtakunnallinen lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö, jolla on yli 25 000 jäsentä ja tukijaa.
Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on 145 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa.
Valtakunnallisia vesilintulaskentoja koordinoivat Luonnonvarakeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa.