Mietintö uhanalaisten lajien metsästyksen kieltämisestä jätti toivomisen varaa
Mediatiedote 21.9.2022
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta julkisti eilen mietinnön uhanalaisten lajien metsästyksen kieltämiseen tähtäävästä kansalaisaloitteesta. Valiokunta ei tukenut aloitetta, jolla uhanalaiseksi luokitellut riistalajit olisi rauhoitettu metsästyslailla. Vaikka valiokunta esittää useita toimenpiteitä etenkin riistavesilintujen tilan parantamiseksi, aloitteen tekijät ja BirdLife pitävät ehdotuksia riittämättöminä.
Suuri osa Suomessa pesivistä riistavesilinnuista on luokiteltu uhanalaiseksi jo kolmessa peräkkäisessä arvioinnissa niiden jatkuvan ja voimakkaan taantumisen vuoksi. Useita uhanalaisia lajeja saa silti edelleen metsästää rajoituksetta.
Muun muassa BirdLifen ja WWF:n tukemassa kansalaisaloitteessa esitettiin, että uhanalaiseksi luokitellun riistalajin olisi oltava aina rauhoitettu. Aloitteen tarkoitus ei ollut kieltää lajien metsästystä pysyvästi, vaan antaa taantuneille kannoille mahdollisuus elpyä elinvoimaiseksi ja metsästystä kestäväksi.
Vaikka eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta ei mietinnössään kannattanutkaan aloitetta, aloitteen tekijät ja BirdLife ovat tyytyväisiä siihen, että taantuneista vesilinnuista ollaan huolissaan ja niiden kannan tilan parantamiseksi esitetään mietinnössä useita keinoja. Tehokkaampia toimia tarvitaan silti.
Nopeammat toimenpiteet tarpeen
Valiokunnan mietinnössä edellytetään esimerkiksi vesilintukantojen parempaa seurantaa ja seurannan tulosten tehokkaampaa käyttöä metsästysrajoitusten asettamisessa. Selvitettäväksi edellytetään myös mahdollisuutta tehostaa suojelua rauhoittamalla lajit määräaikaisesti metsästyslain 38§:n mukaisesti tai muilla hoitotoimilla.
Uhanalaisten lajien elvyttämiseksi tarvitaan kuitenkin välittömiä toimenpiteitä. ”Uhanalaisten lajien heikko tila tunnetaan jo nyt, eikä metsästyksen rajoittaminen edellytä uusia selvityksiä tai lisätiedon keruuta. Päätösten lykkääminen tuonnemmaksi vain heikentää lajien kantoja entisestään ja johtaa tulevaisuudessa vielä tiukempien rajoitusten tarpeeseen”, kommentoi BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.
BirdLife pitää erityisen tärkeänä, että kehotus metsästyslain 38§:n soveltamisesta otetaan vakavasti ja ryhdytään välittömästi toimiin uhanalaisiksi luokiteltujen riistalajien metsästyksen rajoittamiseksi.
“Tilapäisiin metsästysrajoituksiin vetoaminen tuntuu väistelyltä, koska tätä mahdollisuutta ei tähänkään asti ole käytetty. Esimerkiksi tänä syksynä uhanalaisia haapanaa, heinätavia, jouhisorsaa, nokikanaa ja tukkasotkaa saa metsästää rajoituksetta, vaikka niiden uhanalaisuus on hyvin tiedossa.”, toteaa Iikka Kivi, yksi kansalaisaloitteen tekijöistä.
Vaikka metsästys Suomessa ei ole suurin lintukantojemme taantumiseen johtanut syy, taantuvan populaation metsästys ei ole koskaan kestävää. Metsästyksen rajoittaminen on myös helpoin tapa vähentää uhanalaisten lajien kuolleisuutta. Rajoitusten rinnalle tarvitaan silti myös aktiivisia elinympäristöjen hoitotoimia, minkä myös maa- ja metsätalousvaliokunta mietinnössään toteaa. Esimerkiksi elinympäristöjen hoitoon ja ennallistamiseen tähtäävien HELMI- ja SOTKA-hankkeiden jatko ja niiden riittävä rahoitus myös tulevilla hallituskausilla on siksi tärkeää.
Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: bläsand (haapana), årta (heinätavi), stjärtand (jouhisorsa), sothöna (nokikana), vigg (tukkasotka)
LISÄTIETOJA
suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 010 406 6203, tero.toivanen(at)birdlife.fi
BirdLife Suomi ry
aloitteen vastuuhenkilö Petri Lampila, p. 0400 598 232, plampila2@gmail.com