Yleiset suomalaiset linnut vähenevät, takatalvet lisäsivät ahdinkoa
Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus ja BirdLife Suomi ry 27.6.2024
Lintuharrastajien toteuttamien pesimälintulaskentojen tulokset kertovat muun muassa punarinnan vähyydestä tänä kesänä. Väheneminen voi johtua kevään takatalvista. Laskennat osoittavat kuitenkin myös monen yleisen lintulajin pitkäaikaisen taantumisen. Toisaalta eteläiset lajit, kuten mustapääkerttu, runsastuvat edelleen.
Tämän kesän pesimälintulaskennoissa havaittiin monen varhaisen muuttajan olevan tavallista vähälukuisempi. Esimerkiksi punarinnan, laulu- ja räkättirastaan sekä töyhtöhyypän pesimäkanta oli noin neljänneksen pienempi kuin edellisenä kesänä. Punarintoja on Suomessa ollut viimeksi näin vähän 1980-luvun kovien talvien jälkeen.
“Varhaisten muuttajien vähyys johtuu todennäköisesti kevään poikkeuksellisista säistä. Huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa koettujen runsaslumisten takatalvien aikaan moni muuttolintu oli ehtinyt saapua Suomeen ja jopa aloittaa pesintänsä. Lumiset olosuhteet johtivat niin aikuisten lintujen korkeaan kuolleisuuteen kuin pesintöjen epäonnistumiseen”, kertoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.
Takatalvien aiheuttamat tappiot jäävät yleensä väliaikaisiksi. Laskentatulokset osoittavat kuitenkin useiden runsaslukuisten pesimälintujen pitkään jatkuneen vähenemisen.
“Punarinnan ja räkättirastaan ohella Suomen kymmenen runsaimman lintulajin joukkoon kuuluvien pajulinnun, peipon, vihervarpusen ja harmaasiepon kannat olivat tänä kesänä alhaisimpia koko 2000-luvulla. Yhteenlaskettuna näiden lajien väheneminen tarkoittaa noin 7,5 miljoonan pesivän lintuparin katoamista Suomesta parissa vuosikymmenessä”, kertoo suojeluasiantuntija Tero Toivanen BirdLife Suomesta.
Laskentatulosten perusteella myös muun muassa räystäspääskyn, keltavästäräkin, kivitaskun ja pikkulepinkäisen huolestuttava väheneminen jatkuu.
Moni eteläinen lintulaji runsastuu
Sepelkyyhkyjä, musta- ja kulorastaita, mustapääkerttuja ja tiltaltteja havaittiin laskennoissa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
“Lintukantoihin vaikuttavat sekä ihmisen aiheuttama elinympäristöjen köyhtyminen että ilmastonmuutos. EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanolla Suomessa voidaan parantaa esimerkiksi monien taantuneiden pelto-, suo- ja metsälintujen elinympäristöjä”, Lehikoinen tiivistää.
Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomuksen ja BirdLife Suomen koordinoimissa pesimälintulaskennoissa on tältä vuodelta ilmoitettu tietoja yli 220 kohteesta. Laskentoja tekevät pääosin vapaaehtoiset lintuharrastajat.
Lisätietoja
- Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, p. 045 137 5732, aleksi.lehikoinen(at)helsinki.fi
- Suojeluasiantuntija Tero Toivanen, BirdLife Suomi ry, p. 010 406 6203, tero.toivanen(at)birdlife.fi